Kartat näyttävät, miten korona­virus jakoi helsinkiläis­lapset leireihin – Varhais­kasvatuksen asian­tuntijat huolissaan: ”Kyseessä on kertautuva riski” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Varhaiskasvatus

Kartat näyttävät, miten korona­virus jakoi helsinkiläis­lapset leireihin – Varhais­kasvatuksen asian­tuntijat huolissaan: ”Kyseessä on kertautuva riski”

Helsingin itäisessä suurpiirissä varhaiskasvatukseen palasi vain 68 prosenttia lapsista, kun koronavirusrajoituksia purettiin.

Helsinkiläisen päiväkodin lapset jonottivat käsipesulle maaliskuussa.

Julkaistu: 16.6. 2:00, Päivitetty 16.6. 8:50

Koronavirus synnytti Helsingissä alueellisia eroja varhaiskasvatukseen palaamisessa sen jälkeen, kun hallitus purki koronaviruksesta johtuvia rajoitteita toukokuussa.

HS pyysi Helsingin kaupungilta tiedot varhaiskasvatukseen osallistumisesta koronakevään aikana.

Suurin ero varhaiskasvatukseen palaamisessa revähti Helsingin eteläisen ja itäisen suurpiirin välille.

Hallitus suositteli 16. maaliskuuta, että alle kouluikäisiä lapsia hoidettaisiin poikkeustilan ajan kotona. Varhaiskasvatukseen osallistuminen romahti, ja huhtikuun alussa koko Helsingissä päiväkoteihin saapui keskimäärin vain noin 20 prosenttia lapsista.

Suositus lasten hoitamisesta kotona päättyi toukokuun puolivälissä, ja lapsia palasi sankoin joukoin takaisin päiväkoteihin.

Eniten lapsia palasi päiväkotiin Helsingin eteläisessä suurpiirissä, jossa 83 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen. Vähiten lapsia palasi päiväkoteihin itäisessä suurpiirissä, jossa varhaiskasvatukseen osallistui vain 64 prosenttia lapsista.

Toukokuun viimeisellä viikolla varhaiskasvatukseen osallistuminen nousi kaikissa suurpiireissä edelleen. Itäinen suurpiiri jäi kuitenkin jälkeen muista. Idässä vain 68 prosenttia palasi päiväkotiin.

Nämä luvut kuvaavat lapsia, joilla on paikka jossain helsinkiläisessä päiväkodissa. Luvuissa ei ole huomioitu ympärivuorokautisia päiväkoteja.

Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Berneliuksen mielestä tulokset ovat mielenkiintoisia mutta huolestuttavia. Bernelius on tutkinut etenkin segregaatiota ja muun muassa kouluvalintoihin liittyviä eriytymisen mekanismeja.

”Eteläinen suurpiiri näyttää palautuneen paremmin kuin itäinen. Jostain syystä varhaiskasvatuksen näkökulmasta koronatilanne on iskenyt voimakkaammin toisiin alueisiin kuin toisiin.”

Bernelius pitää kehitystä negatiivisena. Hän pelkää, että koronavirus voi nyt kasvattaa alueellisia eroja entisestään.

”Kyseessä on tietynlainen kertautuva riski. Ne alueet, jotka ovat herkempiä, kohtaavat kriisin vaikutukset voimakkaammin”, Bernelius sanoo.

Huolissaan on myös Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok).

”Toivotaan, että kyseessä olisi nyt koronasta johtuva väliaikainen ilmiö”, hän sanoo.

Koronaviruksen synnyttämille eroille ei ole yksinkertaisia selityksiä, arvioivat Bernelius ja Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas.

”Varhaiskasvatukseen osallistumiseen vaikuttavat hyvin monet tekijät, joten kovinkaan suoria johtopäätöksiä näistä tuloksista ei voida tehdä”, sanoo Järvenkallas.

Bernelius arvelee, että vanhemmilla voi olla hyvin erilaisia syitä jättää lapsi päivähoidosta pois. On työttömiä, lomautettuja tai sellaisia, jotka eivät uskalla koronaviruksen takia laittaa lastaan takaisin päivähoitoon. Bernelius katsoo, että tuloksissa on lievää korrelaatiota suhteessa alueiden asukkaiden sosioekonomiseen asemaan.

Helsingin kaupungin katsauksen mukaan vuonna 2018 Helsingin itäisessä suurpiirissä oli eniten työttömiä. Alle 29-vuotiaista työttömiä oli 11,8 prosenttia. Työttömiä 30–49-vuotiaista oli 13,1 prosenttia. Eteläisessä suurpiirissä luvut ovat huomattavasti matalammat: eteläisessä suurpiirissä alle 29-vuotiaista työttömiä oli 3,3 prosenttia ja 30–49-vuotiaista 5,8 prosenttia.

”Helsingissä etenkin itäinen ja koillinen suurpiiri ovat enemmän segregaation koettelemia. Koronavirustartunnat ovat ikään kuin tehneet näkyväksi alueiden eriarvoisuuden, sillä pienituloisimmilla alueilla tartuntoja on enemmän. Näin on ollut myös monissa muissa suurkaupungeissa”, Bernelius sanoo.

Hän huomauttaa, että myös mediassa on korostunut tartuntojen keskittyminen itäiselle alueelle.

”Voi olla, että tämänkin takia kaikki eivät ole uskaltaneet laittaa lapsiaan takaisin päiväkotiin.”

Apulaispormestari Pia Pakarinen arvelee, että moni koronavirustartuntaa pelkäävä pitää lapsensa kotona, jos siihen on mahdollisuus.

Syynä alueellisille eroille voi myös olla informaation puute. Kaikki eivät välttämättä ole saaneet tietoa siitä, että hallituksen suositus lasten kotona pitämisestä on päättynyt.

”Tämä on kuitenkin arvailua”, Pakarinen korostaa.

Helsingin kaupungin tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen palveluja käyttävät vähiten ne, jotka hyötyisivät siitä eniten. Yhden vanhemman perheissä ja maahanmuuttajataustaisissa perheissä varhaiskasvatukseen osallistuttiin kaikista vähiten. Korkea-asteen suorittaneiden äitien lapset taas laitettiin varhaiskasvatuksen piiriin aikaisemmin ja pidemmiksi ajoiksi muihin verrattuna.

Helsingissä vuoden 2019 lopussa kaikista 2–5-vuotiaista lapsista 86 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen. Korkeimmillaan osallistuminen oli Alppiharju-Pasila-Vallila-Vanhakaupunki-alueella, jossa osallistumisaste oli 90 prosenttia. Matalin osallistumisaste oli Mellunkylä-Myllypuro-alueella, jossa lapsista 82 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen.

Bernelius korostaa, että varhaiskasvatus ei ole vain paikka, jossa lapsia niin sanotusti säilytetään vanhempien työpäivän ajan. Berneliuksen mukaan useissa tutkimuksissa on todennettu varhaiskasvatuksen hyödyt lapselle ja lapsen kehitykselle.

Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas on samoilla linjoilla.

”Varhaiskasvatus muodostaa kivijalan koulunkäynnille. Emme puhu enää nykyään päivähoidosta vaan nimenomaan varhaiskasvatuksesta”, Järvenkallas sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että perheiden tilanteet ovat erilaisia ja varhaiskasvatukseen osallistuminen on jokaisen perheen oma valinta.

Pia Pakarisen mukaan kaupungin tavoite on, ettei alueellisia eroja varhaiskasvatukseen osallistumisessa olisi.

”Varhaiskasvatus on esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille lapsille erityisen tärkeää kielen oppimisen kannalta.”

Hän muistuttaa, että varhaiskasvatus on myös varhaisen puuttumisen paikka.

”Varhaiskasvatuksessa kyetään havaitsemaan esimerkiksi oppimisvaikeudet tai ongelmat kielen kehityksessä. Ongelmiin on helppo puuttua, kun ne tulevat ilmi aikaisin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?