Nuorten kiinnostus politiikkaan kasvussa: ”Viime kuntavaaleissa katsoin kaikki vaalitentit” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Politiikka

Nuorten kiinnostus politiikkaan kasvussa: ”Viime kuntavaaleissa katsoin kaikki vaalitentit”

Nuorten kiinnostus politiikkaan on ennätystasolla, ja myös suoran vaikuttamisen keinot ovat nostaneet suosiotaan.

Miro Maaranen

Julkaistu: 28.6. 2:00, Päivitetty 28.6. 10:27

Kirjoittajat kuuluvat pääkaupunkiseudun Nuorten ääni -toimitukseen.

Nuorten kiinnostus politiikkaan on kasvanut 1990-luvulta alkaen. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan yli 60 prosenttia nuorista on politiikasta ainakin jonkin verran kiinnostunut. Toisaalta nuoret kokevat perinteiset vaikuttamisen rakenteet jäykiksi ja hitaiksi.

Nuorille on tarjolla monia erilaisia vaikuttamistapoja, mutta miten niiden kautta voi vaikuttaa?

Haastattelimme neljää yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta heidän valitsemistaan vaikuttamiskanavista.

Miro Maaranen, 15, Helsinki, Nuorisoneuvosto

Kuntalaki velvoittaa jokaisen kunnan asettamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän ja ottamaan tämän mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.

Helsingissä toimii 13–17-vuotiaista nuorista koostuva 30-henkinen vaaleilla valittava Nuorisoneuvosto. Miro Maaranen on ollut Nuorisoneuvoston jäsen viiden kuukauden ajan. Hän on muun muassa päässyt tapaamaan päättäjiä ja osallistumaan lautakuntatyöskentelyyn.

”Pyrin omalla vaikuttamistoiminnallani lisäämään erityisesti nuorten päätöksentekomahdollisuuksia.”

Nuorisoneuvoston hän näkee erinomaisena tapana vaikuttaa, mutta ideaalitilanteessa sitä ei hänen mukaansa tarvittaisi.

”Haluaisin nähdä nuoria kaupunginvaltuutettuina, päättävässä asemassa, niin että heillä olisi oikeasti valtaa. Niin, että nuoret voisivat äänestää asioista ja tehdä päätöksiä yhdessä muiden kanssa.”

Kunnallisella tasolla nuori voi Maarasen mukaan vielä jossain määrin vaikuttaa, mutta valtakunnalliset vaikuttamismahdollisuudet hän näkee huonoina.

”Niin kauan, kun nuorten edustajilta puuttuu äänioikeus kaupungin päättävissä elimissä, ei mielestäni todellista nuorten osallistumista päätöksentekoon pystytä saavuttamaan. Ratkaisu on helppo: äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta kunnallisvaaleissa on alennettava esimerkiksi 16 tai 15 ikävuoteen. Nuoria kuullaan parhaiten päätöksenteossa, kun päättäjätkin ovat nuoria.”

Henna Kurki, 23, Turku, ympäristöjärjestö

Henna Kurki

Henna Kurki on ollut Luonto-Liiton jäsen viime keväästä lähtien. Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö, jossa nuoret järjestävät luontoon ja ympäristöön liittyvää toimintaa toisille nuorille ja lapsille.

Turussa asuva Kurki on itse mukana järjestön valtakunnallisessa ilmastoryhmässä ja aloittaa syksyllä sen puheenjohtajana.

”Koen voivani vaikuttaa yhteiskuntaan järjestötoiminnan kautta”, hän kertoo.

Ilmastoryhmän kautta hän on ollut mukana järjestämässä muun muassa erilaisia ilmastoon, kestäviin elämäntapoihin ja viestintään liittyviä työpajoja. Ryhmä järjestää myös koulutusviikonloppuja ja leirejä ilmastosta kiinnostuneille nuorille sekä osallistuu mielenosoituksiin.

Kurjen mukaan ympäristöjärjestöt otetaan yleensä huomioon päätöksenteossa, kun tehdään linjauksia luontoon liittyvistä asioista. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia pitäisi kuitenkin pyrkiä parantamaan.

”Järjestökentän voisi tehdä nuorille tutummaksi, esimerkiksi kouluvierailujen kautta. Näin kanavat vaikuttamiseen järjestöjen kautta tulisivat tutuiksi ja toimintaan olisi helpompi lähteä mukaan, kun sitä jo tavallaan tuntisi eikä se olisi niin etäinen asia.”

Järjestötoiminnasta Kurjelle on tarttunut mukaan monipuolista osaamista. Hän on oppinut muun muassa koordinointia ja tapahtumien järjestämistä käytännössä, viestintätaitoja ja verkostoitumista sekä yhteistyötaitoja eri tahojen kanssa.

”Erityisesti vapaaehtoistoiminnassa oppii kärsivällisyyttä, sillä haluttu muutos tapahtuu hitaasti.”

Katriina Kontuniemi, 20, Tampere, journalismi

Katriina Kontuniemi

”Journalismi saattaa muuttaa ihmisten ajattelutapoja ja lopulta toimintatapoja”, journalistiikan opiskelija ja Globalisti-lehden toimitussihteeri Katriina Kontuniemi pohtii. Kontuniemi aloitti kirjoittamisen jo yläasteella koulun lehdessä. Se tuntui heti omalta, ja jo tuolloin heräsi toive toimittajan urasta.

Globalistia julkaisee Kirkon Ulkomaanavun nuorisojärjestö Changemaker. Nuorten tekemä lehti tuo esiin globaaleja eriarvoisuus- ja kehityskysymyksiä, ja toimitussihteerillä on merkittävä vaikutusvalta lehden sisältöön.

Kontuniemen tavoite onkin tuoda julkiseen keskusteluun asioita ja ilmiöitä, jotka eivät välttämättä muuten tulisi esiin.

”Tärkeintä on se, että journalismissa ja mediassa tulisi esille monipuolisesti erilaisia ja uusia näkökulmia ja eri ihmisten ääniä. Myös vähemmistöjen äänen pitää kuulua. Haluan olla mukana normalisoimassa tabuja sekä sellaisia asioita, joista on vaiettu tässä yhteiskunnassa.”

Kontuniemi neuvoo nuorta, joka pohtii mikä olisi hänelle itselleen paras tapa vaikuttaa yhteiskuntaan, miettimään mikä on luontevin tapa kanavoida omia ajatuksia.

”Tykkääkö enemmän kirjoittaa, onko visuaalinen, eli pitää vaikka kuvaamisesta tai piirtämisestä, vai tykkääkö enemmän toimia ja mennä vaikka mielenosoitukseen. Pitää vaan määrätietoisesti hakeutua sinne, missä sitä omanlaista vaikuttamista pääsee tekemään, koska mahdollisuuksia on.”

Kirjoittamisesta kiinnostunut Kontuniemi on sinnikkäästi hakeutunut paikkoihin, joissa pääsee tekemään lehtijuttuja. Hän kertoo kirjoittaneensa kaupunginosalehteen, lähetelleensä sähköposteja kiinnostaviin paikkoihin ja siten lopulta saaneensa töitä ja mahdollisuuksia kirjoittaa freelancerina.

Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien Kontuniemi arvelee olevan hyvät, varsinkin isoissa kaupungeissa, mutta pienemmillä paikkakunnilla kanavia siihen ei välttämättä ole yhtä paljon.

”Onneksi somen kautta on helppo julkaista materiaalia itseä kiinnostavista aiheista ja päästä sitä kautta vaikuttamaan”, hän muistuttaa.

Tella Soini, 17, Helsinki, poliittinen nuorisojärjestö

Tella Soini

”Pääsee vaikuttamaan politiikkaan, verkostoitumaan ja tapaamaan puolueen poliitikkoja. On tapahtumia ja hyvää koulutusta, eli lisäksi pääsee oppimaan uutta.”

Tässä asioita, jotka ovat Tella Soinista parasta poliittisessa nuorisojärjestössä toimimisessa.

Ykkösjuttuna hän mainitsee vielä samanhenkiset ihmiset, joita ilman toiminta ei olisi yhtä hauskaa ja joiden kanssa pääsee keskustelemaan yhteisistä tärkeistä kysymyksistä ja vaihtamaan mielipiteitä.

Voimakkaita mielipiteitä Soinilla onkin aina ollut – ja halu sanoa ne ääneen. Oman vaikuttamiskanavansa eli Kokoomusnuoret hän löysi aikoinaan Facebookissa ilmoitetun tutustumistapahtuman kautta.

”Viime kuntavaaleissa katsoin kaikki vaalitentit, luin aktiivisesti uutisia ja katsoin A-studiota. Siten jotenkin innostuin ja hurahdin politiikkaan.”

Nyt varapuheenjohtajana nuorisojärjestön Helsingin piirissä toimivalla Soinilla on paljon vastuuta.

“Päätöksentekoon vaikutetaan ihan valtakunnallisella tasolla. Piiri tekee aloitteita esimerkiksi nuorisojärjestön liittokokoukseen, jossa päätetään koko liiton tavoiteohjelma, eli minkälaisia arvoja ja aatteita liitto haluaa ajaa.” Soini on ollut myös kirjoittamassa aloitetta emopuolueen puoluekokoukseen ja on itse osallistumassa kokoukseen syksyllä.

”Tehdään kannanottoja ja tsempataan nuoria vaikuttamaan.” Soini kertoo oppineensa etenkin väittely- ja keskustelutaitoja, ja lisäksi tietoja on kerääntynyt järjestön ja erilaisten hallitusten pyörittämisestä.

Soinin näkökulmasta nuorten vaikuttamismahdollisuuksia pitäisi ehdottomasti lisätä.

”Nuorten mielipiteitä ei pidetä niin varteenotettavina tai merkityksellisinä”, hän sanoo.

Puolueiden nuorisotoiminnassa hän näkee mahdollisuuksien olevan hyvät ja haluaa kannustaa kaikkia nuoria menemään mukaan erilaisiin järjestöihin: ”Mitä enemmän nuoria siellä on, niin sitä enemmän nuorilla on äänivaltaa ja vaikutusvaltaa.”

Kirjoittajat kuuluvat pääkaupunkiseudun Nuorten ääni -toimitukseen.

Nuori voi vaikuttaa myös näin

· Mieti kulutusvalintojasi.

· Jaa tietoa ja kannanottoja sosiaalisessa mediassa.

· Lähetä sähköpostia tai ole muuten yhteydessä esimerkiksi kansanedustajaan, kunnanvaltuutettuun, yritykseen (kansanedustajien sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@eduskunta.fi).

· Kirjoita mielipidekirjoitus lehteen tai nettiin.

· Osallistu tai järjestä mielenosoitus.

· Tee varainkeruuta jollekin järjestölle tai järjestä oma varainkeruukampanja haluamasi kohteen tukemiseksi.

· Tee vapaaehtoistyötä.

· Helsingissä 13–17-vuotiaat voivat tehdä aloitteita Helsingin kaupungille osoitteessa ruuti.munstadi.fi/aloitteet.

· Äänestä täysi-ikäisenä ja esimerkiksi kirkollisvaaleissa 16-vuotiaana.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki