Viimeistään ”korona räjäytti potin”, ja nyt nuoretkin haluavat pieniin kesäkoppeihin – Helsinkiläiselle Henna Hietamäelle, 34, valtava parannus entiseen paljastui keskellä yötä - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Asuminen

Viimeistään ”korona räjäytti potin”, ja nyt nuoretkin haluavat pieniin kesäkoppeihin – Helsinkiläiselle Henna Hietamäelle, 34, valtava parannus entiseen paljastui keskellä yötä

Suomen siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Pertti Laitila sanoo, että kesämaja- ja siirtolapuutarhakulttuuri elävät tällä hetkellä renessanssia.

Henna Hietamäki ja Paksuli-kissa viettävät ensimmäistä kesäänsä Kivinokassa.

Julkaistu: 2.7. 2:00, Päivitetty 2.7. 8:02

Kielitoimiston sanakirjan mukaan idyllinen tarkoittaa sitä, että on rauhallista, sopusointuista, tunnelmallista ja herttaista.

Voidaan siis huoletta todeta, että nyt on idyllistä. Olemme nimittäin Kivinokan kesämajakylässä Helsingin Kulosaaressa. Helteinen kesäpäivä on parhaimmillaan.

Kivinokan virkistysalue on sekoitus vapaana rehottavaa luontoa, kartanoelämää sekä kesämaja- ja puutarhakulttuuria. Helsinkiläisten omistamia pieniä kesämajoja on noin 600.

Metsäkaistaleiden keskeltä löytää muun muassa pieniä seurueita kesää viettämässä, viljelypalstoja, vilkkaan uimarannan ja laitamilta Kulosaaren kartanon.

Alle 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta sijaitseva Kivinokka on palvellut helsinkiläisiä kesänviettäjiä jo yli 100 vuoden ajan eikä nyt näköpiirissä ole perinteen loppuminen. Vuonna 2014 Helsingin kaupunginhallitus linjasi, ettei alueelle rakenneta asuintaloja.

Kesä 2020 on 34-vuotiaalle Henna Hietamäelle ja hänen Paksuli-kissalleen ensimmäinen Kivinokassa. Hietamäki osti itselleen kesämajan vapaa-ajanviettoalueelta tänä keväänä.

12 neliön majalle hintaa tuli 26 000 euroa. Kattoremontilla ja pienellä pintaremontilla mökki on kuin uusi. Hietamäki kertoo yllättyneensä, että oman kesäpaikan hankkiminen oli taloudellisesti mahdollista hänenlaiselleen kulttuurialan pienituloiselle sekatyöläiselle.

”Olin pitkään haaveillut omasta mökistä. Nyt pitkällä laina-ajalla se onnistui”, Hietamäki sanoo.

Tavallisesti Hietamäki asustelee Sörnäisissä vuokrayksiössä, mutta nyt hän päätti heittäytyä kesäksi kokonaan Kivinokan syleilyyn.

Mitään luksusta kesämaja-asuminen ei kuitenkaan ole. Katetulla kuistilla on pieni keittopiste ja peremmällä mökissä on paikka sängylle, makuuhuoneeksi majan ainoaa huonetta ei tohdi sanoa.

Hietamäki kertoo, että elämä Kivinokassa on hyvin pelkistettyä. Kännykkääkään ei tule näppäiltyä loputtomiin, sillä Hietamäen mökissä ei ole sähköä. Aurinkopaneeli on tilauksessa.

Hietamäen päivät ovat koostuneet kaasuliedellä keitetyistä mutteriespressoista, terassilla istuskelusta, meressä uimisesta, kirjojen lukemisesta ja päiväunista riippumatossa. Hän myös kasvattaa yrttejä ja pyrkii mahdollisimman vähään kulutukseen, sillä ekologisuus on hänelle tärkeä arvo.

Välillä hän polkaisee pyörällä työkonttorille Kallioon. Muusikon ja ammattilehden päätoimittajan mökki- tai työmatka ei ole turhan pitkä.

Polkupyörällä hujauttaa hetkessä kantakaupunkiin Kivinokasta.

Suomen siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Pertti Laitila sanoo, että kesämaja- ja siirtolapuutarhakulttuuri elävät tällä hetkellä renessanssia. Nuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneita helpoista vapaa-ajan ratkaisuista lähellä kotia.

”Korona räjäytti viimeistään potin. Voidaan oikeastaan sanoa, että vanhat karikatyyrit siirtolapuutarhojen vanhoista ihmisistä voidaan heittää roskiin. Nuoret ovat tulossa”, Laitila julistaa.

Laitila kuitenkin huomauttaa, että siirtolapuutarhojen ja kesämajojen välille liittyy pientä leikkisää vastakkainasettelua. Hän on itse siirtolapuutarhaihmisiä, eikä kesämaja-asukki. Hän on itse viettänyt kesiään Tampereella Nekalan siirtolapuutarhassa jo 25 vuoden ajan.

Joka tapauksessa puheenjohtaja arvioi, että kesämajat ja siirtolapuutarhat ovat yhtä samaa kulttuurikokonaisuutta.

Laitilan mukaan kulttuuria pitää pinnalla sen parhaat puolet. Kesämajoilla ehdottomia plussia ovat yhteisöllisyys, helppous, halvemmat hankintahinnat ja uusimpana trendinä ekologisuus. Lähellä sijaitsevalle kesämajalle voi piipahdella ja mennä yöksi vaikka kotiin.

”Jos ei halua sitoutua kalliiseen kesämökkiin jonnekin huitsinkuuseen, kesämaja on erittäin hyvä ratkaisu.”

Paksuli-kissa viihtyy valjaissa Kivinokan maastoissa.

Alati kiihtyvän elämänmenon keskellä Hietamäki on nauttinut kesästään Kivinokan kesämajalla. Pitkä haaveilu omasta mökistä ei johtanut pettymykseen.

Arki sujuu rennosti ja päivät sekoittuvat toisiinsa. Pieniä säröjäkin kuitenkin on.

”Itse asiassa viime yönä kiukuttelin nuorisoporukalle, joka soitti kaiuttimesta musiikkia”, Hietamäki sanoo.

Parin huomautuksen jälkeen Hietamäki sai kuitenkin nukkua rauhassa. Kivinokan alueella hiljaisuus alkaa sääntöjen mukaan kello 23.

”Ensin sanoin rauhallisesti, sitten vähän napakammin”, hän naurahtaa.

Suurimman muutoksen entiseen Hietamäki on huomannut juuri öisin. Aikaisemmin kaupungin sykkeessä hän on kärsinyt unettomuudesta. Nyt ohuiden seinien keskellä pienessä majassa uni maittaa.

”Olen nukkunut todella hyvin! Se varmaan johtuu ainakin sähköttömyydestä ja luonnon äänistä.”

Arki Kivinokassa kulkee mukavasti, ja sen takaa alueen tiukahkot säännöt.

Mökkejä ei saa vuokrata, pihapiirejä ei saa aidata, roskat on syytä lajitella, avotulenteko on kielletty, turhaa autolla ajoa vältetään, majan maksimikoko on 12 neliötä ja rakentaessa ei saa kikkailla vaan tarkkoja ohjeita pitää noudattaa.

”On ihanaa, että alue on säilynyt kaupunkilaisten kesäparatiisina”, päättää Henna Hietamäki.

Henna Hietamäen kesämajalla on kaikki neliöt tehokäytössä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?