Helsingissä on 100 000 ihmistä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi – Kolme nuorta kertoo, millainen heidän Helsinkinsä on - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Vieraskielisyys

Helsingissä on 100 000 ihmistä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi – Kolme nuorta kertoo, millainen heidän Helsinkinsä on

Kansainvälisyys näyttäytyy sukkulointina eri kielten välillä, mutta vieraskielisyyden vuoksi joutuu ajoittain myös kohtaamaan ennakkoluuloja.

Farhia Omer (edessä) ja Rony Pais Helsingin rautatieasemalla.

Julkaistu: 3.7. 2:00, Päivitetty 3.7. 7:56

Helsingissä asuu yli 100 000 ihmistä, jotka puhuvat kotikielenään vieraita kieliä. Osalle heistä kansainvälisyys näyttäytyy sukkulointina eri kielten välillä, mutta vieraskielisyyden vuoksi joutuu ajoittain myös kohtaamaan ennakkoluuloja.

HS kertoi perjantaina laajassa artikkelissa vieraskielisten helsinkiläisten asuinpaikoista.

Lue lisää: HS:n ainutlaatuinen aineisto paljastaa: näillä alueilla Helsingin vieraskieliset asuvat – Yksi suurimmista ryhmistä löytää säännöllisesti kotinsa kantakaupungista

Kolme kotikielenään jotain muuta kuin kotimaisia kieliä puhuvaa helsinkiläistä nuorta kertoo nyt omasta Helsingistään.

Tilastoja tulkittaessa on huomattava, että varsinkin nuoremmista vieraskielisiksi luettavista suuri osa on syntynyt Suomessa. Käytännössä moni vieraskielisistä puhuu siis sujuvasti myös suomea tai ruotsia.

Pihlajamäessä asuvan Niko Vuoriolan, 30, äidinkieli on venäjä. Se on Helsingin puhutuin vieras kieli.

Vaikka Pihlajamäessäkin asuu venäjää puhuvia paljon, Vuoriola sanoo puhuvansa pääasiassa suomea. Venäjää tulee käytettyä lähinnä oman äidin kanssa.

Niko Vuoriola puhuu äidinkieltään venäjää äitinsä kanssa.

”Tällä hetkellä minulla ei ole kovinkaan monia venäjää puhuvia kavereita. Se vähän harmittaa. Vaikka venäjä on äidinkieleni, olen kasvanut suomenkielisten kanssa. Peruskouluni taas kävin englanniksi, eli olen tavallaan kolmikielinen.”

Venäjää Vuoriola kertoo kuulevansa kaikkialla riippumatta siitä, missä päin Helsinkiä hän liikkuu.

Vuoriola työskentelee asiantuntijatehtävissä logistiikka-alalla. Hän kertoo hyötyneensä venäjänkielisyydestä etenkin työelämässä, sillä alalla työskentelee runsaasti venäjänkielisiä.

”Kouluaikoina minua kiusattiin paljon venäjänkielisyyden takia. Kiusaaminen liittyi yleensä ennakkoluuloihin, jotka polveutuvat suoraan sota-ajasta. Aikuisena monikielisyydestä on ollut pelkästään etua.”

Rony Pais, 21, asuu Helsingin Tapulikaupungissa. Hänen äidinkielensä on viro.

Pais puhuu arjessaan kolmella eri kielellä. Sukulaistensa kanssa hän puhuu pelkästään viroa ja äitinsä kanssa suomen ja viron sekoitusta. Kaveripiirin kesken käytössä on pääasiassa suomi tai englanti.

Rony Pais puhuu äidinkielenään viroa.

Viro on Helsingissä yksi viidestä puhutuimmasta vieraasta kielestä. Pais itsekin sanoo kuulevansa sitä lähes kaikkialla. Myös Paisille on ollut äidinkielestään hyötyä asiakaspalvelutehtävissä.

Välillä ihmiset yllättyvät, kun huomaavat Paisin osaavan viroa. Hän uskoo tämän johtuvan siitä, että puhuessaan suomea hänellä ei ole huomattavaa aksenttia.

Silloin tällöin vastaan tulee myös virolaisiin kohdistuvia stereotypioita.

”Kun joku kuulee, että puhun viroa, hän saattaa sanoa, että ai jaa, oletkin varmaan raksalla töissä.”

Hakaniemessä asuva Farhia Omer, 20, kertoo hänestä oletettavan usein ulkonäön perusteella, ettei hän puhu suomea. Välillä käy niinkin, että Omer on puhunut ennalta tuntemattoman ihmisen kanssa puhelimessa suomeksi ja uusi tuttavuus yllättyy tavatessaan Omerin kasvokkain.

”Olen saanut kommentteja, että luulin sinun olevan valkoinen suomalainen.”

Farhia Omer kertoo ihmisten yllättyvän kuullessaan hänen puhuvan suomea.

Omerin äidinkieli on suomi, mutta hänen isänsä puhuu äidinkielenään somalia. Siksi Omerin perheessä keskustellaan sekaisin suomeksi, somaliksi ja englanniksi. Ystäviensä kanssa Omer puhuu pääasiassa somalia tai englantia.

Kaupungilla liikkuessaan Omer kertoo huomaavansa heti, jos joku hänen lähellään puhuu somalia.

”Aika usein on käynyt niinkin, että joku puhuu minusta somaliksi ja luulee, etten ymmärrä.”

Omer on ylpeä puhumistaan kielistä. Somalin kielen osaaminen on auttanut tutustumaan moniin uusiin ihmisiin, sillä kaikki somalitaustaiset eivät puhu suomea.

”Kielten osaaminen on rikkaus.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?