Hoitajan tappamaksi epäilty potilas kuoli hoitoaan varten vuokratussa asunnossa Helsingin Kulosaaressa viime tammikuussa. Hengityshalvauspotilaan surmaamisesta epäillyn Husin lähihoitajan syyteharkinta venyy pitkälle syksyyn, koska mielentilatutkimuksissa on korona-ajan poikkeusjärjestelyjen takia ruuhkaa.
Syytteen nostamisen määräpäivä on siirtynyt marraskuulle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL koordinoi mielentilatutkimuksiin ja vaarallisuusarvioihin liittyvää toimintaa.
Suunnittelija Kirsi Niinistö sanoo, ettei voi kommentoida yksittäisen henkilön tapausta.
”Yleisellä tasolla voin sanoa, että koronan vuoksi mielentilatutkimuksissa on ollut parin kolmen kuukauden tauko, koska yksiköt, joissa tutkimuksia tehdään, eivät ole ottaneet tutkittavia. Jono on tavallista pidempi tällä hetkellä”, Niinistö kertoo.
Tavallisesti tuomioistuimen mielentilatutkimusmääräyksestä kuluu noin kaksi kuukautta siihen, kun tutkimuksen tekeminen alkaa.
”Mutta nyt tuo aika on venynyt keskimäärin kolmeen neljään kuukauteen.”
Yksilöllisesti jonotusaika voi toki olla lyhyempi tai pidempi.
Mielentilatutkimuksia tehdään oikeuspsykiatrisissa tutkimusyksiköissä Husissa, Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sekä Psykiatrisessa vankisairaalassa ja valtion mielisairaaloissa Kuopiossa ja Vaasassa.
Koronatilanteessa ne ovat kuitenkin keskittyneet sen hoitamiseen, eikä tutkittavia ole otettu tutkimukseen kuin rajoitetusti.
Osana Husin hoitotiimiä työskennellyt naishoitaja vangittiin tammikuun alussa, sillä häntä epäillään potilaan tappamisesta kodissa, jossa potilaalle annettiin sairaalatasoista hoitoa. Potilas oli hengityskoneessa.
Kuolema tapahtui, kun tuolloin 57-vuotias epäilty oli yksin yöaikaan hoitovastuussa hengityskonehoitoa tarvitsevasta potilaasta.
Helsingin käräjäoikeus määräsi epäillyn mielentilatutkimukseen keväällä, ja kun niiden tekeminen on ruuhkautunut, tapauksen rikosoikeudellinen selvittely on tällä hetkellä pitkälti pysähdyksissä.
Mikäli mielentilatutkimuksessa selviää, että hoitaja oli epäillyn henkirikoksen aikaan syyntakeeton, voi seurauksena olla tahdosta riippumaton hoito psykiatrisessa sairaalassa.
Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrätyt henkilöt siis jätetään rangaistukseen tuomitsematta.
Nainen on yhä vangittuna.
Valvira voi tarvittaessa puuttua hoitajan ammatinharjoittamiseen väliaikaisesti. Tätä ei ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi tehty, kertoo lakimies Leena-Maija Vitie Valvirasta.
Valvirakin odottaa tapaukseen liittyvien tutkimusten valmistumista. Vitie korostaa, että Valviran tehtävä on ensisijaisesti taata potilasturvallisuutta ja huolehtia siitä, onko tarpeen tehdä esimerkiksi turvaamistoimenpiteitä. Koska kyseinen henkilö ei voi tällä hetkellä harjoittaa ammattiaan, potilasturvallisuus ei epäillyn toimesta vaarannu.
”Tällä hetkellä henkilö ei ole Husissa töissä ja jatkossa tarvittaessa arvioidaan, että voiko hän ollakaan”, toteaa Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Tapauksen tultua julki hengityshalvauspotilaiden hoitoprosessit käytiin Husissa huolellisesti läpi. Mäkijärven mukaan niiden todettiin olevan kunnossa. Husin näkökulmasta vaikuttaa siltä, että ikävässä tapauksessa on kyse yksittäisen henkilön toiminnasta.
”Lisäksi järjestettiin debriefing-tilaisuus henkilöstölle. Husin näkökulmasta tapauksen aiheuttamat toimenpiteet on tehty.”
Mäkijärven mukaan Husissa selvitettiin sitäkin, pitäisikö hengityshalvauspotilaiden hoitajamitoitus kaksinkertaistaa, jos yksi työntekijä ei jostain syystä ole työkuntoinen.
”Tätä ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi, sillä varahenkilö on mahdollista saada nopeasti paikalle, eikä edellinen vuoro lähde pois ennen kuin uusi tulee ja tämä perusvaramekanismi on toiminut kautta vuosien hyvin.”
Husin hoitaja ei ole ainoa terveydenhoitoalan työntekijä, jota poliisi epäilee tällä hetkellä potilaaseen kohdistuneesta henkirikoksesta. HS uutisoi torstaina murhatutkinnasta, jossa epäiltyinä on Salon sairaalan henkilökuntaa.
