Laki­muutoksen seuraus: Helsingin yksi­suuntaisella kadulla vilisee kohta pyöriä molempiin suuntiin - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Pyöräily

Laki­muutoksen seuraus: Helsingin yksi­suuntaisella kadulla vilisee kohta pyöriä molempiin suuntiin

Kaupunki avaa yksisuuntaisia katuja kaksisuuntaiselle pyöräilylle loppukesästä alkaen.

Helsingissä tietyillä yksisuuntaisilla kaduilla voi pian pyöräillä kahteen suuntaan.

Julkaistu: 7.7. 2:00, Päivitetty 9.7. 17:17

Yksisuuntaiselle kadulle ajanut autoilija saa pian varautua siihen, että vastaan saattaa pölähtää autoille kiellettyyn ajosuuntaan liikkuva pyöräilijä. Helsingin kaupunki aikoo nimittäin järjestellä kaksisuuntaista pyöräliikennettä yksisuuntaisille kaduille kantakaupungissa.

Aluksi pyöräliikenne järjestetään uusiksi Kruununhaassa, Kluuvissa, Kampissa ja Etu-Töölössä.

Kaksisuuntaiselle pyöräilylle avautuvat osin esimerkiksi Eerikinkatu ja Yrjönkatu, Postikuja, Rauhankatu sekä Väinämöisenkatu.

Voit katsoa kaupungin koko suunnitelman kaksisuuntaisen pyöräliikenteen järjestelyistä tästä linkistä.

Kaupungin liikennesuunnittelija ja pyöräilykoordinaattori Oskari Kaupinmäki kertoo, että kaduilla pyöräillään jatkossakin oikeaa ajorataa pitkin.

”Pyöräilijä kulkee aina tien oikealla puolella.”

Kaksisuuntaiseen pyöräilyyn sallitut kadut merkitään liikennemerkeillä elokuun alusta alkaen. Kaupinmäen mukaan ensimmäinen alue on valmis syyskuun loppuun mennessä.

”Tämä on normikäytäntö esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa.”

Kaupinmäen mukaan kaksisuuntaiselle pyöräilylle yksisuuntaisilla kaduilla on ollut tilausta.

”Tällä helpotetaan pyörällä liikkumista ja parannetaan turvallisuutta, sillä tämä vähentää jalkakäytävillä pyöräilyä”, hän kertoo.

Iso uudistus saattaa herättää autoilijoissa aluksi hämmennystä, kun pyöriä suhaa molempiin suuntiin.

”Samalla, kun pyöräliikennettä menee kahteen suuntaan, herää autoilijoiden valppaus”, Kaupinmäki sanoo.

Pyöräliikenteen kehittäminen liittyy Helsingin kaupungin tavoitteeseen muuttua hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Helsinki pyrkii olemaan ympärivuotinen pyöräilykaupunki.

Tieliikennelain tuoreen kokonaisuudistuksen seurauksena pyöräliikenne voidaan sallia liikennemerkeillä kahteen suuntaan yksisuuntaiseksi osoitetulla tiellä tai kadulla.

Kaksisuuntaiseen pyöräilyyn sallitut kadut on kaupungin mukaan valikoitu huomioiden katujen liikennemäärä, moottoriajoneuvojen nopeudet, ajoradan leveys sekä kadun rooli paikallisen saavutettavuuden osalta.

Valikoiduilla kaduilla sallittu liikennenopeus on 30 kilometriä tunnissa.

Seuraavassa vaiheessa kaupunki avaa yksisuuntaisia katuja kaksisuuntaiselle pyöräilylle Kalliossa.

Liikenneinsinööri Teppo Pasanen sanoo, että pyöräliikenteen tukemiselle on Helsingissä monia syitä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi pyöräilyn tukemisella voidaan vaikuttaa Pasasen mukaan kaupunkitilan käyttöön.

Rajallisessa tilassa autoilevilla on sitä helpompaa, mitä useampi ihminen valitsee henkilöauton sijaan esimerkiksi työmatkalleen pyörän tai joukkoliikenteen.

”Tärkein seikka on se, että pyöräliikenne tuottaa paljon terveyshyötyjä, ihan niin kuin mikä tahansa liikunta”, sanoo Pasanen.

Suurin osa suunnitelluista pyöräteistä tulee kantakaupunkiin, sillä siellä pyöräteiden jatkuvuudessa on eniten puutteita. Pyöräilyn ohjaaminen omalle ajoradalle on myös keino parantaa kävelijöiden turvallisuutta.

Helsinki onkin panostanut viime vuosina voimakkaasti pyöräilyinfrastruktuurin rakentamiseen. HS kertoi Helsingin liikennepolitiikan suunnanmuutoksesta laajassa artikkelissa vuonna 2016.

Lue lisää: Vallankaappaus autokaupungissa

Uusimmat pyöräkaistat valmistuivat Telakkakadulle kesä–heinäkuun vaihteessa.

Hämeentielle rakennetaan parhaillaan kahta pyörätietä kadun molemmin puolin. Pyöräteiden arvioitu valmistumisaika on marraskuussa.

Tänä vuonna uusien pyöräväylien rakentaminen aloitetaan myös ainakin Siltasaarenkadulla, Helsinginkadulla, Runeberginkadulla ja Caloniuksenkadulla. Osuudet valmistuvat lähivuosina.

Pyöräteiden lisäksi koko pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla pidempiä pyöräilijöiden pikateitä, ”pyöräbaanoja”, jotka yhdistävät kaupunginosia ja lähikuntia.

Marraskuussa aloitetaan myös pyöräilijöille tarkoitetun alikulun rakentaminen Kansalaistorilta Kaisaniemeen. Tunneli tulee ratakiskojen alle, ja sen tarkoitus on helpottaa itä–länsi suunnan pyöräliikennettä.

Kulosaarta ja Itäkeskusta yhdistävän Itäbaanan rakentaminen aloitetaan Kulosaaren suunnasta tänä vuonna.

Viikinbaanaa rakennetaan parhaillaan Raide-Jokerin yhteydessä.

Helsingin suunnitelmien mukaan baanaverkoston pituus tulee olemaan 130 kilometriä. Vuosina 2012–2019 baanoja on rakennettu Helsinkiin kuusi kilometriä.

Vallankaappaus autokaupungissa – Helsinkiä suunnitellaan nyt kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?