Helsingin apulaispormestarien rooli on herättänyt virkamiehistössä hämmennystä – epäselvyyttä erityisesti kahden johtavan poliitikon vallan rajoista - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Pormestarit

Helsingin apulaispormestarien rooli on herättänyt virkamiehistössä hämmennystä – epäselvyyttä erityisesti kahden johtavan poliitikon vallan rajoista

Keskustelu Helsingin johtamisesta heräsi viime viikolla, kun HS kertoi korkeiden virkamiesten esittämästä kritiikistä pormestari Jan Vapaavuorta kohtaan. HS selvitti, minkälainen apulaispormestarien ja toimialajohtajien suhde on todellisuudessa.

Helsingin apulaispormestarit Anni Sinnemäki (vas.), Nasima Razmyar, Sanna Vesikansa ja Pia Pakarinen.

Julkaistu: 8.7. 2:00, Päivitetty 8.7. 6:22

Helsingin apulaispormestarien ja toimialajohtajien keskinäiset roolit ja valta ovat henkilöstölle epäselviä. Näin toteaa Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta kesäkuisessa raportissaan.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus nousi esiin, kun HS julkaisi viime viikon maanantaina laajan jutun pormestari Jan Vapaavuoren johtamistyylistä. Helsingin korkeat virkamiehet kritisoivat Vapaavuorta muun muassa ohi johtamisesta, mikromanageroinnista ja aggressiivisesta palautteenannosta.

Syntyneen keskustelun yhteydessä kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov arveli, ettei ohi johtaminen kuulu ainoastaan Vapaavuoren tyyliin.

”Kuulostaa siltä, että myös apulaispormestareilla voi olla jonkinlaista ohi johtamista suhteessa valmisteluun”, Sazonov kommentoi viitaten tarkastuslautakunnan raportin esiin nostamiin rooliepäselvyyksiin.

HS selvitti, minkälainen apulaispormestarien ja toimialajohtajien suhde on todellisuudessa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa todetaan muun muassa seuraavasti:

”Toimialoilla koetaan, että apulaispormestarin rooli on epäselvä. Selkeää on, että apulaispormestarit toimivat ’kaupungin kasvoina’ asukkaiden ja median suuntaan, ja heillä on tärkeä rooli osallisuuden toteuttajina. Epäselvyyttä syntyy silloin, kun apulaispormestari on tekemisissä toimialan henkilöstön kanssa.”

Raportin mukaan toimialojen henkilöstö ei välttämättä tiedosta, mikä apulaispormestarin toimivalta on, ja saattaa tulkita esimerkiksi kysymyksen ohjaukseksi. Raportissa todetaan myös, että toimialajohtaja ei ole ”aina tietoinen siitä, mitä ohjaussignaaleja apulaispormestari tai pormestari on antanut hänen toimialalleen”.

Helsingissä siirryttiin kuluvalla valtuustokaudella 2017–2021 pormestarimalliin. Se tarkoittaa, että entiset apulaiskaupunginjohtajat ovat nykyään poliittisia luottamushenkilöitä eli apulaispormestareita. Samalla lakkautettiin useita virastoja ja siirryttiin neljän toimialan organisaatiomalliin.

Entiset apulaiskaupunginjohtajat olivat poliittisesti valittuja virkahenkilöitä, jotka johtivat virastojaan. Nykyisessä mallissa on toimialoja, joita johtavat toimialajohtajat. He ovat virkahenkilöitä.

Helsingin hallintosäännön mukaan apulaispormestarit seuraavat toimialan toimintaa sekä valvovat kaupunkistrategian ja talousarvion toteutumista toimialalla. He huolehtivat myös viestinnästä, kaupunkilaisten osallisuudesta ja edunvalvonnasta. Poliittista valtaansa apulaispormestarit käyttävät ennen kaikkea lautakuntiensa puheenjohtajina ja kaupunginhallituksen jäseninä sekä valtuuston jäseninä.

Varsinaista operatiivista valtaa apulaispormestareilla ei juuri ole. Johtosäännön mukaan Helsinkiä johtaa pormestari kaupunginhallituksen alaisuudessa.

Kaupungin tarkastusjohtaja Timo Terävä sanoo, että raportissa kerrotut epäselvyydet juontavat juurensa nimenomaan uudesta organisaatiomallista. Hän johtaa arviointikertomuksen tekoa.

”Henkilöstö ei ole aina tiedostanut, mikä apulaispormestarin valta on. Vanha malli kummittelee siellä taustalla.”

Viime viikolla puhuttiin siitä, että pormestari Vapaavuorella on tapana antaa toimeksiantoja keskiportaan ohi. Onko myös apulaispormestarien ja toimialajohtajien epäselvyyksissä kyse ohi johtamisesta?

”Apulaispormestarien kohdalla se ei tullut samaan tapaan esille niissä haastatteluissa ja tiedonkeruussa, joita arviointikertomusta varten tehtiin. Kun vertaa esimerkiksi pormestariin, se ei noussut samaan tapaan esille.”

Terävä ei osaa arvioida, kuinka suureksi ongelmaksi henkilöstö on kokenut roolien epäselvyydet.

Arviointikertomuksessa todetaan, että apulaispormestarien toimivallan epäselvyys on aiheuttanut ongelmia etenkin kahdella toimialalla. Ne ovat HS:n tietojen mukaan sosiaali- ja terveystoimi sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

Raportin mukaan näillä toimialoilla toimialajohtaja on joutunut ”pitämään tiukasti kiinni toimivallastaan”.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen tunnistaa raportissa kuvatut ongelmat, mutta hänen mukaansa ne eivät johdu ohi johtamisesta tai henkilöiden välisistä ongelmista. Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari on kokoomuksen Pia Pakarinen.

”Meidän toimialamme on todella iso: meillä on töissä 14 000 ihmistä. Se aiheuttaa sitä, että välillä tieto saattaa kulkea hitaasti”, Pohjolainen sanoo.

Tietoista ohi johtamista Pohjolainen ei tunnista. Hän on samoilla linjoilla Terävän kanssa siitä, että organisaatiomuutos on aiheuttanut hämmennystä ihmisten rooleista.

”Ihmehän se olisi, jos kaikki olisi ensimmäisellä kaudella selkeää.”

Pohjolaisen mielestä apulaispormestarin toimivalta on niin epäselvä, että sitä olisi syytä tarkentaa hallintosäännössä. Pakarisen mielestä ongelma ei ole hallintosäännön muotoiluissa vaan viestinnässä.

”Olen joutunut monta kertaa selventämään ihmisille, että en ole kenenkään esimies.”

Hänen mukaansa yhteistyö toimialajohtaja Pohjolaisen kanssa on sujunut hyvin mutta vaatinut välillä ”rehtiä ja suoraa keskustelua”.

Pakarinen ei yllättynyt siitä, että arviointiraportti toteaa monen pitäneen tilannetta epäselvänä. Hän kertoo, että hänen oma tapansa on herättänyt toisinaan harmitusta toimialalla.

”Toimialoilla toivotaan, että koko pormestaristo toimisi virkatietä pitkin. Se on monessa asiassa todella hyvä, mutta jos haluaa oikeasti tietää, miten asiat on, pitää kysyä niiltä, jotka ovat lähimpänä asiakasta.”

Pakarinen kertoo kiertäneensä viime vuoden aikana muun muassa 42 päiväkodissa. Lisäksi hän ylläpitää Facebook-ryhmää, jossa kaupunkilaiset ja henkilökunta ottavat häneen suoraan yhteyttä.

”Käyn todella paljon paikan päällä ja keskustelen ihmisten kanssa, mutta en mielestäni lupaile siellä mitään. Tämä on herättänyt ärsytystä, mutta en näe syytä lopettaa työntekijöiden ja helsinkiläisten kanssa käymääni keskustelua.”

Pakarinen pitää kentällä kiertämistä aiheellisena siksi, että hallintosäännön mukaan apulaispormestareiden tehtävä on huolehtia asukkaiden osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta.

Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) on Pakarisen kanssa samaa mieltä siitä, että osallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa juuri suoraa yhteydenpitoa kaupunkilaisiin ja henkilöstöön. Hän kertoo esimerkiksi viime viikolla vierailleensa koronavirusepidemian etulinjassa olleissa sairaaloissa ja hoivakodeissa.

”Olennaista on, että tieto apulaispormestarin ja operatiivisen johdon välillä kulkee hyvin ja asiat tehdään yhdessä sovitusti.”

Vesikansan mielestä pormestarin ja apulaispormestareiden operatiivista toimivaltaa voi olla syytä edelleen tarkastella.

”Mikään hallintosäännön muotoilu ei kuitenkaan takaa hyvää toimintaympäristöä. Kyse on aina myös viestinnästä ja henkilöiden välisestä kommunikaatiosta.”

Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Juha Jolkkonen kertoo olevansa tyytyväinen yhteistyöhön Vesikansan kanssa. Hän ei koe tulleensa ohi johdetuksi. Jolkkonen uskoo, että epäselvyydet liittyvät uuteen johtajuusmalliin.

Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Juha Jolkkonen.

”Ihan varmasti on ollut tilanteita, joissa apulais­pormestarin toimi­valta ei ole ollut kaikille selvä.”

Jolkkonen ei tunnista arviointiraportin kuvausta siitä, että olisi joutunut ”pitämään tiukasti kiinni” vallastaan.

”Minulle on oma toimivaltani selvä, ja jos sitä on ollut tarpeen selventää, olen sen tehnyt.”

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho ja apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) kertovat kumpikin, että toimialalla roolitukset on koettu selviksi.

”En tunnista merkittäviä ongelmia”, Aho sanoo.

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho.

”Tärkeintä on informaation jakaminen, avoimet keskustelut ja tahto avata toinen toisilleen valmistelun ja päätöksenteon näkökulmia ja realiteetteja”, Sinnemäki kommentoi yhteistyötä.

Tarkastuslautakunta antoi arviointiraportissaan suosituksen, että toimialajohtajat ja apulaispormestarit selventäisivät työnjakoaan henkilöstölle. Kaupunkiympäristölautakunta otti toukokuussa asiaan kantaa ja totesi, ettei toimialalla ole tarvetta selventää asiaa.

Aho ja Sinnemäki ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä jo vuosia. Sinnemäki oli edellisellä vaalikaudella apulaiskaupunginjohtaja ja Aho silloisen kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö.

Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin Nasima Razmyarin (sd) mukaan toimialan työnjako on ollut selkeää. Toimialan johtaja on Tommi Laitio.

”Meillä on todella keskusteleva yhteys, ja puhumme oikeastaan jatkuvasti keskenämme.”

Razmyarin mielestä keskeisin epäselvyys on siinä, että apulaispormestareiden operatiivinen toimivalta on hyvin vähäinen mutta kaupunkilaisten odotukset voivat olla suuret. Hän on Vesikansan kanssa samoilla linjoilla siitä, että uutta johtamisjärjestelmää voidaan tarkastella mutta hallintosäännössä ei voida taata hyvää toimintakulttuuria.

”Osin on kyse siitä, miten ihmiset tulevat toimeen keskenään.”

Toimialajohtaja Tommi Laitio ei halunnut kommentoida aihetta HS:lle.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

Tarkastusjohtaja Terävä muistuttaa, että vaikka uusi organisaatiomalli on tuonut epäselvyyttä, se on myös vienyt päätöksentekoa jouhevampaan suuntaan. Kaupunkia on helpompi ohjata, kun ohjattavia tahoja on aiempaa vähemmän.

Arviointiraportin mukaan on ”viitteitä siitä”, että päätöksenteko on uudessa mallissa nopeutunut.

Sujuvamman toiminnan takana on muun muassa uudenlaisen johtoryhmän toiminta, Terävä sanoo. Johtoryhmän kokouksissa kaikkien toimialojen edustajat kokoontuvat yhteen.

”Byrokratia näyttäisi vähentyneen, kun kaupungin sisäisiä lausuntoja tarvitaan vähemmän. Asioita voidaan viedä eteenpäin kokonaisuutena.”

Oikaisu 8.7. klo 14.15.: Toimialan nimi on kulttuurin ja vapaajan toimiala, ei kulttuurin ja viestinnän, kuten jutun aiemmassa versiossa luki.

Johtaminen|Johtamisen asiantuntijat eivät allekirjoita Vapaavuoren näkemystä modernista johtamisesta – Vihreät, Sdp ja vasemmistoliitto vaativat selvitystä työhyvinvoinnista Helsingin kaupungilla

Johtaminen|Helsingin pormestarien välit ovat lähes katkeamispisteessä – HS:n laaja selvitys: Helsingin korkeat virkamiehet kertovat, millaista on Jan Vapaavuoren toiminta pormestarina

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?