Jos Mika Välipirtti saisi päättää, Helsingissä ei metsää juuri kaadettaisi. Yksittäisiä puita kenties, mutta kokonaisten metsiköiden kaatoon pitäisi aina etsiä vaihtoehtoja.
Kahdessa paljon julkisuutta saaneessa kohteessa Välipirtti on onnistunutkin torppaamaan tällaiset aikeet hakemalla toimenpidekieltoa liito-oravien vuoksi.
Välipirtti, Laura Kuivalainen ja Daniel Csorpa perustivat viime kesänä Pro Luonto -yhdistyksen, joka oli ratkaisevassa roolissa muun muassa Pirkkolan hallin työmaan halvaannuttamisessa juuri, kun metsurit olivat saapumassa paikalle.
Aiemmin Välipirtti oli tekemässä toimenpidekieltohakemusta Raide-Jokerin työmaalla Helsingin Patterimäessä. Silloin hän toimi Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) puheenjohtajana. Välipirtti jätti Helsyn hallituksen viime vuonna.
”Uuden yhdistyksen avulla voimme tarvittaessa tehdä nopeasti toimenpidekieltohakemuksia eri kohteissa, ja auttaa paikallisia asukkaita, joille valituskäytäntö on vierasta. Esimerkiksi Pirkkolassa asukkaat kutsuivat meidät apuun”, Välipirtti sanoo.
Luonnonsuojelulain pakkokeinopykälästä numero 57 on tullut yhä suositumpi väline rakennusurakoiden estämisessä.
Pykälä 57 antaa alueellisille luonnonsuojeluyhdistyksille mahdollisuuden hakea toimenpidekieltoa, jos ne epäilevät eri hankkeiden aiheuttavan sellaista luonnon tuhoutumista tai luonnonarvojen heikentymistä, joka ei ole merkitykseltään vähäinen.
Liito-orava on tehokas toimenpidekiellon siivittäjä, koska se on suojeltu EU-direktiivillä. Se leviää rivakasti Espoosta Helsingin yli kohti itää.
Uudenmaan ely-keskuksen johtava asiantuntija Ilpo Huolman sanoo, että herkkyys vedota luonnonsuojelulakiin on kasvanut parin viime vuoden aikana.
”Pykälää 57 osataan käyttää kattavasti hyödyksi, ja se työllistää meitä nyt enemmän kuin vielä pari vuotta sitten. Koko ajan on joku keissi vireillä.”
Esimerkiksi kesä-heinäkuun taitteessa yksityishenkilö laittoi vireille toimenpidekieltohakemuksen Helsingin Keskuspuistossa, koska hän halusi estää kirjanpainajien vaivaaman kuusikon kaatamisen lintujen pesinnän vuoksi.
Pykälä 57 ei kuitenkaan anna yksityishenkilölle valitusmahdollisuutta, jollei haitta ole henkilökohtainen. Tämä tuli todettua Raide-Jokerin hiidenkouruvalituksessa Helsingin Viilarintiellä viime vuonna.
Lue lisää: Helsinki alkaa louhia kiisteltyä hiidenkourua
Hallinto-oikeus hylkäsi yksityishenkilön tekemän jatkovalituksen. Ely-keskus oli myös aiemmin hylännyt Herttoniemi-seuran hakemuksen, koska tyypillisenä asukasjärjestönä sen sääntöihin ei ollut kirjattu luonnonsuojelulain edellyttämää tarkoitusta suojella luontoa tai ympäristöä.
Mika Välipirtti sanoo, että etenkin Raide-Jokerin vuoksi hän on saanut kovaa palautetta. Tunnelma kokouksissa on ollut jäätävä.
Tästä tullaan Välipirtin ja kumppaneiden uuteen yhdistykseen, joka on luotu nimenomaan torppaamaan heidän mielestään luontoa tärvääviä rakennushankkeita.
Toimenpidekielto ei välttämättä kaada rakennushankkeita, jos tilaaja voi odottaa oikeuskäsittelyn eri kierrokset, ja lopputuloksena on myönteinen poikkeamispäätös.
Odottaminen ei kuitenkaan usein ole ilmaista.
Esimerkiksi Pirkkolan halli on yksityisrahoitteinen urakka, joka voi kaatua pitkälliseen valituskierrokseen, koska kustannukset kasaantuvat käräjöinnin aikana. Asia on parhaillaan Helsingin hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Uudenmaan ely-keskus myönsi torstaina poikkeamisluvan Patterinmäen tunnelin puunkaadolle. Ratkaisussaan ely katsoo, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, eikä poikkeamisluvalla arvioida olevan vaikutusta lajin suotuisan suojelun tasoon Helsingissä. Hankkeelle on olemassa erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy.
Välipirttiä jännitti etukäteen sekä poikkeamispäätöksen sisältö että se, kuka siitä voi valittaa. Elyn päätöksessä ei rajattu valittajien joukkoa, joten Välipirtin uusi yhdistys voi siihen osallistua.
Raide-Jokerin toimenpidekiellon vuoksi Välipirtti on saanut erittäin kovaa kritiikkiä kaksoisroolistaan poliittisena vaikuttajana ja yhdistysaktiivina. Välipirtti on vasemmistoliiton varavaltuutettu. Raide-Jokeri-päätöksen aikaan hän oli silloisen kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen ja osallistui ainakin yhteen valmistelevaan kokoukseen.
Hän ei näe kahdessa eri tehtävässään mitään ristiriitaa.
”Olen vastustanut Patterimäen linjausta, mutta ei minun näkemykseni aina menesty edes oman puolueen ryhmäkokouksissa”, Välipirtti sanoo.
Mutta oletko sitä mieltä, ettei kaupunkisuunnittelu Helsingissä toimi, kun pitää turvautua valitustiehen?
”Helsingin suunnittelu tuottaa kaavoja, joihin jää valituskelpoisia aihioita. Viheralueiden roolia voidaan tulkita eri tavoin”, Välipirtti muotoilee.
Hän on kokenut poliitikoilta saapuneen kritiikin raskaana. Kokouksissa on ollut jäätävä tunnelma.
Monet HS:n haastattelemat poliitikot kritisoivat Välipirttiä siitä, ettei hän Patterimäen tapauksessa näe metsää puilta.
Valtuuston enemmistö pitää Raide-Jokeria yhtenä kaupungin isoimmista investoinneista ilmastonmuutosta vastaan. Runkolinjan 550 bussiliikenteen korvaaminen pikaraitiotiellä vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 4 000 tonnilla vuodessa.
Noin 400 miljoonan euron investointi nostaa nykyisen matkustajakapasiteetin liki kolminkertaiseksi. Pikaraitiotien varteen on kaavoitettu tuhansia asuntoja.
Välipirtti ei vastusta pikaraitiotietä sinänsä eikä hänellä ole vastausta siihen, mikä olisi vaihtoehto Patterimäen tunnelille. Tunneliosuuden asemakaava on lainvoimainen ja niin on sen rakennuslupakin.
Ennen päätöksentekoa liikennesuunnittelijat setvivät vaihtoehtoisia linjauksia Pitäjänmäessä, mutta ne olisivat käytännössä pakottaneet kaupungin lunastamaan ja purkamaan toimivien yritysten tuotantotiloja, jotta tavanomaista pitempi pikaraitiotievaunu olisi pystynyt mutkissa kääntymään.
”Ei minulla ole vastauksia siihen, mikä olisi tunnelin vaihtoehto. En ole sen alan asiantuntija. Olen kuitenkin tietoinen siitä, että vaihtoehtoja on tutkittu”, Välipirtti sanoo.
Hän opponoi Helsingin voimakkaita kasvutavoitteita. Maltillisempi tavoite säästäisi Välipirtin mielestä lähiluontoa.
Uusi monitoimihalli Pirkkolan liikuntapuistossa on nostattanut voimakasta vastarintaa. Hallia on suunniteltu uimahallin kupeeseen.
Luonnonsuojelulain 57 pykälän lisääntynyt käyttö ei ole jäänyt huomaamatta niiltä asiantuntijoilta, jotka työkseen pohtivat kuntien kaavoitusta ja nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (mrl) toimivuutta.
Mrl on Aalto-yliopiston professorin Anssi Joutsiniemen mukaan muuttunut prosessilaiksi, joka kertoo, missä järjestyksessä asioita päätetään, muttei oikein puutu sisältöön millään tavoin.
Joutsiniemi puhuu suunnittelun oikeudellistumisesta, joka on tapahtunut samaan aikaan, kun luonnonsuojelujärjestöt ovat voimaantuneet uudessa roolissaan.
Jo Natura-lainsäädäntö korosti luonnonsuojelun nimissä toimivien asemaa suhteessa muuhun maankäytön suunnitteluun. Mutta vuonna 1997 lakiin tullut pykälä 57 on nostanut nimenomaan luonnonsuojelujärjestöt eräänlaisiksi portinvartijoiksi, koska sen avulla näistä järjestöistä tulee osallisia.
Joutsiniemi näkee, että kehitys 2000-luvulla on vienyt valtaa virkamiehiltä ja poliittisilta päättäjiltä. Edustuksellisen demokratian ei enää katsota voivan laatia yleisesti hyväksyttyjä sopimuksia maankäytöstä, vaan kaavojen kohtalo ratkaistaan yhä useammin oikeusteitse.
”Paikka paikoin kaavoituksessa ei edes yritetä ratkaista eri toimijoiden intressien ristiriitoja, tai ohittaa vähemmän tärkeäksi arvioituja näkökulmia tarvittaessa. Tuomioistuinten on pakko tehdä päätökset jokaisen oikeuttaan vaativan näkökulmasta määräajassa”, Joutsiniemi sanoo.
Aivan samaan johtopäätökseen on tullut Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola Uudenmaan piiristä. Hän pitää valitettavana, että monista kaavoista on tullut niin yleispiirteisiä, että lähes kaikki on mahdollista: puisto, rakentaminen ja luontokohde. Todelliset kiistat on lakaistu maton alle, ja ne kohdataan sitten rakennuslupavaiheessa ja valituksina oikeusasteissa.
Veistola luonnehtii luonnonsuojelulain pykälää 57 viimeiseksi hätäjarruksi, joka antaa vielä mahdollisuuden pelastaa luontoarvot. Syntyy myös valituskelpoinen päätös.
Uutta sekä Patterimäen että Pirkkolan tapauksissa on, että hallinto-oikeus on asettanut toimenpidekiellon. Oikeus on pysäyttänyt työt, koska metsän luontoarvoja ei voisi enää palauttaa ja hakkuut tekisivät muutoksenhaun hyödyttömäksi.
”Muutoksenhaku onkin muuttunut merkitykselliseksi”, Veistola sanoo.
Miten Raide-Jokeri valitus eteni?
■ Raide-Jokeri ilmoitti aloittavansa puunkaadot Patterimäen puistossa vuoden 2019 toukokuussa.
■ Pajamäki-seura ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) hakivat toimenpidekieltoa Uudenmaan ely-keskuksesta.
■ Ely-keskus hylkäsi yhdistysten hakemukset heinäkuussa 2019 tarpeettomina.
■ Helsy valitti ely-keskuksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, ja haki samalla puunkaadolle toimenpidekieltoa.
■ Helsingin hallinto-oikeus teki välipäätöksen, jonka mukaan täytäntöönpanokiellon antamiseen ei ole aihetta.
■ Helsy haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) valituslupaa hallinto-oikeuden välipäätöksestä ja toimenpidekieltoa puunkaadoille.
■ KHO määräsi heinäkuussa 2019 täytäntöönpanokiellon, kunnes hallinto-oikeus on ratkaissut ely-keskuksen päätöksestä tehdyn valituksen.
■ Hallinto-oikeus jatkoi toimenpidekieltoa ja palautti asian ely-keskukseen, joka kielsi puunkaadon toukokuussa. Raide-Jokeri sai puunkaadolle poikkeamispäätöksen torstaina.
