Törkeä väkivalta lisääntynyt tänä vuonna Helsingissä merkittävästi – ”Oli ensimmäinen heinäkuun aamu, kun putkassa ei ollut puukottajaa” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Väkivaltarikokset

Törkeä väkivalta lisääntynyt tänä vuonna Helsingissä merkittävästi – ”Oli ensimmäinen heinäkuun aamu, kun putkassa ei ollut puukottajaa”

Koronakeväänä väkivalta on siirtynyt kodeista kaduille. Lievemmät pahoinpitelyt ovat vähentyneet, vakavat väkivaltarikokset sitä vastoin lisääntyneet radikaalisti.

Mies ampui toista reiteen Pataässä-ravintolassa Snellmaninkadulla Helsingissä 8. heinäkuuta.

Julkaistu: 11.7. 15:19, Päivitetty 11.7. 15:58

Vakavia väkivaltarikoksia on tehty tänä keväänä Helsingissä lähes 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertoo rikostarkastaja Jari Koski Helsingin poliisista.

Kun pelkkiä tapon yrityksiä kirjattiin vuoden 2019 tammikuun ja toukokuun välisenä aikana 14 kappaletta, tämän vuoden vastaava luku on 27.

”Valitettavasti näyttää siltä, että suunta on pysynyt samana myös kesäkuukausina”, Koski toteaa.

Vaikka lievempien pahoinpitelyiden määrä on jopa hieman laskenut edellisestä vuodesta, on henkirikoksen yrityksiä, törkeitä pahoinpitelyitä tai törkeän pahoinpitelyn yrityksiä sitä vastoin kirjattu Helsingissä tammi-toukokuussa 39,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Törkeillä pahoinpitelyillä tai niiden yrityksillä tarkoitetaan tapauksia, joissa on käytetty esimerkiksi teräasetta.

Kesäkuussa vastaavia vakavan väkivallan rikoksia oli Helsingissä 28, ja pelkästään kuluvan kuukauden kymmenen ensimmäisen päivän aikana seitsemän tapausta.

”Tänään (10. päivä) oli ensimmäinen heinäkuun aamu, kun putkassa ei ollut puukottajaa.”

Koski muistuttaa, että varsinkin kesä- ja heinäkuun osalta rikosilmoituksiin kirjatut rikosnimikkeet ovat työnimikkeitä, jotka voivat vielä muuttua tutkinnan edetessä.

”Valitettavasti jo nyt voidaan kuitenkin sanoa, että kuluva vuosi tulee olemaan synkkä Helsingin törkeiden väkivaltarikosten osalta.”

Helsingin poliisi on kirjannut kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 140 törkeää pahoinpitelyä, niiden yritystä ja henkirikoksen yritystä. Koski laskee, että jos loppuvuosi etenee tasaisen kaavan tahdilla, tulisi vuosisaldoksi lähes 300 tapausta. Viime vuonna vastaava luku oli 200.

”Toivottavasti kasvu tietysti tasoittuisi loppuvuoden aikana”, hän toteaa.

Mistä nimenomaan vakavan väkivallan näin raju lisääntyminen sitten johtuu?

Yksiselitteistä syytä ei Kosken mukaan ole löytynyt. Rikokset ovat samanlaisia kuin ennenkin, niitä on vain huomattavasti enemmän. Tekijät ovat rikostarkastajan mukaan ihmisiä, joiden arkea koronaviruskaan ei ole luultavasti juuri muuttanut, sillä monet heistä eivät esimerkiksi käy töissä.

Viruksen vaikutuksiakin on kuitenkin nähtävissä – Kosken näkemyksen mukaan päihteisiin kytkeytyvä väkivalta on siirtynyt yksityisasunnoista kaduille.

”Arvelisin, että osa näistä rikoksentekijöistä on myös aikaisemmin juopotellut ravintoloissa, joissa on järjestyksenvalvontaa, eli tilanteet eivät ole päässeet eskaloitumaan samalla tavalla. Nyt ryyppääminen on tapahtunut muualla, missä ei ole samanlaista kontrollia.”

Kosken mukaan tappelut ja vakavat väkivallanteot johtuvat usein päihteistä ja mitättömän tuntuisista riidoista. Alkoholin ja muiden päihteiden sekakäyttö näkyy vahvasti.

”Huumausaineiden saanti ei ole heikentynyt koronan myötä, vaan jopa lisääntynyt. Rivatrileja liikkuu todella paljon.”

Tapauksista on tullut myös aiempaa hankalampia selvittää. Osapuolet eivät halua kertoa tapahtuneesta poliisille, mutta rivien välistä on luettavissa, että väkivalta liittyy esimerkiksi huumevelkoihin.

”Nuoremman polven kaverit eivät kerro poliisille mitään tai valehtelevat. Hälläväliä-kulttuuri on vahva”, Koski kertoo.

Samalla kun vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet, ovat pahoinpitelyiksi kirjatut rikokset vastaavasti vähentyneet 10%.

Koski arvioi koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vaikuttaneen ilmiöön.

”Tavallisesti käsirysyjä sattuu öisin ravintolajonoissa tai nakkikioskeilla ja kun väki purkaantuu ravintoloista sulkemisen jälkeen. Nyt kun kaikki paikat olivat keväällä kiinni, tällaiset tappelut ovat ehkä siksi vähentyneet.”

Myös perheväkivalta on vähentynyt, ainakin tilastollisesti.

Koskella on asiasta kuitenkin synkemmät epäilyksensä: ”Aikaisemmin ihmiset näkivät esimerkiksi töihin tulevan mustan silmän, nyt keväällä näitä on voinut jäädä enemmän ilmoittamatta.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?