Idyllisestä myllymiljööstä Vantaalla on tulossa taas riitaa – Yrittäjä haluaa joen päällä seisovaan rakennukseen juhlatilan, mutta vastustajat keräävät jo nimiä adressiin - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Rakentaminen

Idyllisestä myllymiljööstä Vantaalla on tulossa taas riitaa – Yrittäjä haluaa joen päällä seisovaan rakennukseen juhlatilan, mutta vastustajat keräävät jo nimiä adressiin

Vantaan kaupunki yrittää jälleen elvyttää omistamaansa idyllistä aluetta kosken partaalla.

Vanhan myllyn huonokuntoinen pato on Timo Kauppisen mukaan yksi kunnostuskohteista.

Julkaistu: 14.7. 2:00, Päivitetty 14.7. 6:34

Vantaankosken vanhasta myllystä saattaa sukeutua tapahtumatalo ja sen viereen nousta majoitusta 80 hengelle, jos Kuninkaat Lohet -yhtiön toiveet toteutuvat.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Kauppinen haaveilee isosta tapahtumatilasta, jossa voitaisiin järjestää erilaisia kokoontumisia hääjuhlista muotinäytöksiin.

Kertaalleen palanut myllyrakennus on hankala remonttikohde, koska sen alla juoksee jokivesi omassa kaivannossaan. Veden voimalla on pyöritetty myllyä ja turbiinia vuosikymmenet.

”Suunnittelussa on hyödynnetty hyvin paljon museon arkistojen tietoja kulttuurihistoriallisesta alueesta. Meillä oli juuri suunnittelupalaveri, jossa päätimme muokata pihasuunnitelmaa niin, että vanhan vesiuoman nyt jo kuivunut kulkureitti jää näkyville”, Kauppinen sanoo.

Kauppisen ja hänen kumppaneidensa suunnitelmat ovat vielä alustavia, eikä kauppoja myllyrakennuksista ole tehty. Kuninkaan Lohet odottaa ensin, että alueelle saadaan uusi asemakaava.

Kaikki osapuolet ovat varautuneet valituksiin, koska verkossa on parhaillaan vetämässä nimenkeräys, jossa vastustetaan hanketta. Allekirjoittajia on lähes 600.

Vastustajien mielestä myllyn alue tulisi pitää virkistysalueena. Uusi toiminta ruuhkauttaisi kapeaa Kuninkaantietä, eikä suunnitelmissa vastustajien mukaan kunnioiteta kohteen kulttuurihistoriaa tai sen luontoarvoja.

Kauppinen sanoo, että tarkoituksena on tuoda alueen historia näkyväksi, kunnioittaa lähiluontoa ja lisätä virkistyskäyttöä Vantaankoskella.

”Olemme alusta lähtien painottaneet sitä, kuinka tärkeää on parantaa kaikin keinoin kalastusta esimerkiksi patoja muokkaamalla”, Kauppinen sanoo.

Kesäkuussa myllyllä tehtiin arkeologisia kaivauksia, joista HS kertoi aiemmin. Pihamaalta on myös kuljetettu pois pilaantuneita maa-aineksia.

Vantaan maankäytön lakimies Heino Pitkänen ei tohdi ennakoida aikataulua asemakaavan valmistumiseen. Myllyalueesta tehdään syksyllä useita selvityksiä kaavatyötä varten.

Vanhan myllyrakennuksen kunnostajille virtaava vesi aiheuttaa päänvaivaa, koska rakennuksen runkoa on tuettava palkeilla. Timo Kauppinen sanoo, että näin on tehtävä, vaikka mylly ei olemassaolonsa aikana ole liikahtanut mihinkään.

Myös yläparvea varten tarvitaan kunnon tuet, mutta juuri parvi tuo myllylle lisää yleisötilaa.

”Meidän muissa kohteissamme ei ole näin isoa yhtenäistä tilaa”, Kauppinen sanoo. Ravintolatoimintaan keskittynyt Kuninkaan Lohet toimii Vantaankosken tuntumassa vanhassa viilatehtaassa ja Kuninkaan kartanossa.

Myllyn alueelle on suunnitelmissa rakentaa majoitusta 80 hengelle.

Vantaan kaupunki valmistelee parhaillaan kaavamuutosta, joka antaisi myllyn alueella mahdollisuuden tapahtumien järjestämiseen ja majoitukseen. Nyt myllyn alue on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi eli sinne voisi rakentaa esimerkiksi kirjaston.

Kaupunki omistaa maan ja rakennukset Vantaankosken partaalla.

Kuninkaan Lohet osallistui kaupungin järjestämään kilpailuun, kun edellinen vuokralainen joutui poistumaan myllytontilta kaksi vuotta sitten.

Pienimuotoista voimalatoimintaa suunnitellut Eerin Rosenström olisi halunnut kunnostaa huonokuntoista voimalapatoa, mutta joutui törmäyskurssille lupaviranomaisten, kaupungin ja kalamiesten kanssa.

Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm toi esiin voimalan ja voimalapadon haittoja Vantaanjoen kalakannalle. Hän teki valituksen Rosenströmin aikeista Uudenmaan ely-keskukseen ja Vantaan kaupungille, ja hanke kuivui kokoon.

”Olen pidättäytynyt kommentoimasta tätä uutta hanketta, koska se on vielä aivan alkutekijöissään”, Stenholm sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että nykyinen pato on jokeen nouseville kaloille turmiollinen. Stenholm on vuosien ajan viestittänyt julkisuuteen tietoja patoon paiskautuneista ja siinä vammautuneista taimenista.

”Tapahtui myllyllä mitä tahansa, padolle on tehtävä jotakin”, hän sanoo.

Myllyrakennus paloi kymmenen vuotta sitten. Edellinen vuokralainen asennutti rakennukseen peltikaton.

Mylly jauhoi sähköä

Dahlforsin viilatehtaan omistaja W.W. Wahlberg rakennutti myllyn vuonna 1892.

Kuninkaantien varressa sijaitseva talousrakennus on valmistunut vuonna 1928.

Wahlberg perusti myllyyn vuonna 1914 sähkölaitoksen, josta Myllymäen kylä sai sähkönsä.

Myllyn ja sähkölaitoksen lisäksi rakennuksessa toimi myös trasselitehdas sekä erilaisia yrityksiä 1970-luvulle asti.

Wahlbergin perikunta myi viilatehtaan alueen myllyineen Vantaalle 1975.

Myllyn rakennukset seisoivat vuosikymmeniä varastokäytössä. Mylly paloi vuonna 2009.

Mylly ja sen sivurakennus on suojeltu.

HS Vantaa|Vantaalla aukesi hetkeksi huikea näkymä historiaan – Ikivanhat rauniot kaivettiin esiin, mutta ne lapioidaan takaisin umpeen parin päivän päästä

Vantaa myy taas kiistanalaista myllyä – edellinen yrittäjä luopui pitkin hampain

Hotellihanke meni uhkailuksi

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?