”Huoltajat eivät olleet nähneet tapahtumaa” – Helsingissä eletään hukkumisten mustaa kesää - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Hukkumiset

”Huoltajat eivät olleet nähneet tapahtumaa” – Helsingissä eletään hukkumisten mustaa kesää

Hukkumisten ja läheltä piti -tilanteiden määrä on kasvanut rajusti. Onnettomuuksia aiheuttaa helteiden lisäksi se, että uimataidottomien helsinkiläisten määrä on kasvanut.

Rantapelastaja Sanni Luostarinen näyttää, miten pelastaja lähtee rannasta pelastustehtävään Hietaniemen hiekkarannalla. Luostarinen työskentelee ensimmäistä kesää rantapelastajana. Hän kertoo, että rantapelastajan alkukesään on mahtunut vaikeita tilanteita.

Julkaistu: 20.7. 2:00, Päivitetty 20.7. 7:56

Kaksi henkilöä opetteli uimaan rantavedessä, ja he ajautuivat äkkisyvään. Henkilöistä uimataitoisempi auttoi toista ja huusi apua. Rantavalvojat toivat asiakkaat rantaan. Toinen henkilöistä oli ollut selvästi veden alla ja saanut keuhkoihinsa vettä.

Henkilö oli vedessä uimarenkaalla ja ajautui etäälle rantaviivasta. Henkilö putosi renkaalta ja vajosi kokonaan veden alle. Valvoja oli tilanteessa sijoittunut oikein eli oli pelastuslaudalla vedessä. Pääsi nopeasti apuun, nosti henkilön vedestä ja toi rantaan. Huoltajat eivät olleet nähneet tapahtumaa. Selvisi, että hädässä ollut henkilö oli uimataidoton.

Henkilö oli sukeltanut uimalaiturilta pää edellä pohjaan sillä seurauksella, että niskanikamia murtui, ja henkilö neliraajahalvaantui. Ranta on valvottu, mutta onnettomuus tapahtui illalla rantavalvonta-ajan jo päätyttyä.

Henkilö hukkui uimarannalla. Rantavalvojat olivat organisoineet vesietsintäketjun rannalla olleista asiakkaista, ja henkilö löytyi vesietsinnän avulla. Valvoja toi henkilön rantaan, jossa ensihoito oli jo paikalla. Henkilö todettiin rannalla menehtyneeksi.

Edellä kerrotut tapahtumat ovat kuvauksia tänä kesänä tapahtuneista vakavista onnettomuuksista Helsingin uimarannoilla. Onnettomuuksien määrä on kasvanut tänä vuonna selvästi.

”Tämä on ihan poikkeuksellinen kesä”, kertoo kaupungin uimarannoista vastaava tiimiesimies Jukka Lundgren.

Lundgren on toiminut uimarantavastaavana 13 vuotta eikä ole aiemmin todistanut yhtä huonoa kesää onnettomuuksien suhteen. Heinäkuun puoliväliin mennessä Helsingin virallisilla uimarannoilla oli tapahtunut ainakin 15 vakavaa onnettomuutta.

Uutisissa on kerrottu esimerkiksi 6-vuotiaan lapsen hukkumisesta Pikkukoskella. Kesäkuussa Hietaniemen uimarannalla hukkui runsaan viikon aikana kolme ihmistä.

Helsingin kaupungin uimarannoista vastaava tiimiesimies Jukka Lundgren ei muista 13 vuoden ajalta yhtä huonoa kesää onnettomuuksien suhteen. Kuvassa Hietaniemen uimarannalla myös rantapelastaja Sanni Luostarinen.

Kaikkiaan tänä kesänä Helsingissä on hukkunut viisi ihmistä ja läheltä piti -tilanteita on sattunut kymmenen. Näillä tarkoitetaan tilanteita, joissa rantapelastajat yksin tai yhdessä muiden rannalla olleiden kanssa ovat pelastaneet veden varaan joutuneen henkilön.

Tilastot eivät paljasta kaikkia täpäriä tilanteita, sillä niissä on mukana vain Helsingin kaupungin tietoon tulleet virallisten rantojen tapahtumat.

Lundgrenin mukaan kaksi pääasiallista syytä selittää onnettomuuksien lisääntymistä: alkukesän helteet sekä uimataidottomuuden lisääntyminen Helsingissä.

Kesäkuu oli 2000-luvun helteisin. Onnettomuuksia tapahtuu eniten silloin, kun vesi on lämmintä ja taivas on pilvetön.

”Kun vesi on selvästi alle 20-asteista, niin ei sinne monikaan mene. Myös pilvien määrä näkyy heti siinä, kuinka vilkkaasti uimaan mennään”, Lundgren sanoo.

Helsingin kansainvälistyminen taas tarkoittaa sitä, että uimataidottomien asukkaiden määrä kaupungissa on kasvanut. Uimaopetus on vahva osa suomalaista kulttuuria ja peruskoulua, mutta näin ei kaikkialla maailmassa ole.

”Ikävä kyllä se näkyy onnettomuuksien lisääntymisenä”, Lundgren sanoo.

Kaupunki on reagoinut tilanteeseen palkkaamalla lisää uimavalvojia. Tällä hetkellä Helsingissä on kaikkiaan 12 valvottua rantaa ja 39 rantapelastajaa.

Lisäksi kaupunki on tuonut kaikille rannoille kyltit, jotka varoittavat äkkisyvästä vedestä. Kyltit ovat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, somaliaksi ja arabiaksi.

Kenties yllättävänä tietona voi pitää sitä, että alkoholilla ei ole merkittävää roolia virallisten uimarantojen onnettomuuksissa.

”Meidän rannoillamme käy paljon lapsiperheitä. Harvempi siellä kauheasti örveltää”, Lundgren sanoo.

Yksi syy onnettomuuksiin on hänen mukaansa se, että vanhemmat eivät valvo lapsiaan rannalla tarpeeksi hyvin.

”Sitä on valitettavasti tapahtunut aina.”

Tiimiesimies Jukka Lundgren ja rantapelastaja Sanni Luostarinen Hietaniemen uimarannan valvomossa.

Lundgren muistuttaa, että rantapelastajien läsnäolosta huolimatta jokaisesta lapsesta on vastuussa se aikuinen, jonka kanssa lapsi rannalle on tullut. Aikuiset ovat niin ikään vastuussa omasta turvallisuudestaan.

Lapsia tulee valvoa riittävän lähellä, mielellään käsivarren mitan päässä. Aikuisen on pakko olla lähellä, koska hukkuminen tapahtuu hiljaa ja nopeasti.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton viestintäasiantuntija ja kouluttaja Niko Nieminen kertoo, että onnettomuuksien lisääntyminen on valtakunnallinen ilmiö.

Kesäkuun loppuun mennessä koko vuonna hukkumiskuolemia oli tapahtunut koko maassa 63, mikä on 19 enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös läheltä piti -tilanteiden määrä on lisääntynyt.

Syyt tapaturmien lisääntymiselle alkuvuonna ovat Niemisen mukaan leuto talvi ja koronavirusepidemia.

Jukka Lundgrenin paidassa on ohjeet uintietikettiin.

”Koronaepidemia sai ihmiset liikkumaan enemmän luonnossa. Mitä enemmän ihmisiä on veden äärellä, sitä enemmän riskit kasvavat.”

Leuto talvi taas tarkoitti heikkoja kevätjäitä.

Myös kesän aikana onnettomuudet ovat lisääntyneet koko maan alueella. Kesäkuun aikana hukkui 20 ihmistä, ja Suomen meripelastusseuralla oli historiansa kiireisin juhannus.

Helteet ovat myös Niemisen mukaan yksi merkittävimmistä syistä onnettomuuksille. Ilmiö näkyi ikävällä tavalla jo viime kesänä, kun koko maassa hukkui kesä–heinäkuussa 40 ihmistä.

”Viime vuosi oli tosi surkea”, Nieminen sanoo.

Hän vahvistaa, että uimataidottomia ihmisiä on Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla aiempaa enemmän. Asia on kuitenkin kaksijakoinen, sillä prosenttiosuuksissa katsottuna uimataitoisten suomalaisten määrä on kasvanut koko ajan.

Maahanmuuttajien kohdalla uimataidottomuutta on kuitenkin kantasuomalaisia enemmän.

”On selvää, että siinä on kulttuurieroa moniin maihin verrattuna. Suomessa kun asutaan tuhansien järvien maassa, ollaan kosketuksissa veteen jopa viikoittain. Meillä kasvatetaan ihmiset vesiturvallisuuteen”, Nieminen sanoo.

Hän kertoo, että liitto on aloittanut Uimataito kuuluu kaikille -nimisen projektin, jota rahoittaa opetushallitus. Projektin tavoite on lisätä uimataitoisten maahanmuuttajien määrää Helsingissä ja Vantaalla.

”Liikunnanopettajat ovat huomanneet maahanmuuttajataustaisten oppilaiden muita oppilaita keskimäärin huonomman uimataidon. Vanhemmilla ei ole välttämättä ollut riittävästi tietoa koulujen uimaopetuksesta ja uimataidon merkityksestä, ja myös vanhempien omassa uimataidossa voi olla puutteita.”

Hankkeessa koulutetaan uimaopettajia, jotka voivat opettaa omissa yhteisöissään oman kulttuurinsa mukaisesti muita ihmisiä uimaan. Tarkoitus on myös antaa tietoa ja kertoa vesiturvallisuudesta.

Oikaisu 20.7. kello 7.55: Hukkumiskuolemia on tapahtunut tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä 63, ei 36. Kesäkuussa hukkumisia puolestaan tapahtui 20, ei 18, kuten artikkelissa aiemmin virheellisesti kirjoitettiin. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton viestintäasiantuntijan nimi on Niko Nieminen, ei Nousiainen, kuten häneen osassa artikkelia aiemmin viitattiin. Uimataito kuuluu kaikille -projektia rahoittaa opetushallitus, ei opetusministeriö.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?