Suomen koronavirustilanne on tällä hetkellä vakaa. Kuluneella viikolla on raportoitu perjantaihin mennessä vain yksi uusi kuolemantapaus, eikä tehohoidossa perjantaina ollut ainuttakaan potilasta.
Koronatesteissä positiivisten tulosten osuus on ainoastaan pari promillea.
Hyvään tilanteeseen ei voi kuitenkaan tuudittautua. Toinen aalto tulee Suomeen, jos käyttäytymisessä ei tehdä ryhtiliikettä, sanovat HS:n haastattelemat asiantuntijat.
Toiselle aallolle ei ole tarkkaa määritelmää. Kun tartuntaketjuja ei enää valtaosin pystytä jäljittämään ja tautitapaukset lisääntyvät hallitsemattomasti, siitä voidaan alkaa puhua.
Kaikkien tartuntojen lähteitä ei ole pystytty huhtikuusta alkaen jäljittämään, kerrotaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus). Heinäkuussa todettujen tartuntojen alkuperä on saatu Hus-alueella selville 16–45 prosentissa tapauksista viikosta riippuen.
Yli kymmenen hengen joukkoaltistuksia on todettu Husin alueella kesän aikana toistaiseksi 25, muutama viikossa. Niitä on ollut muun muassa lennoilla, työpaikoilla, päiväkodeissa, juhlissa, ikääntyneiden hoivakodeissa, rakennustyömailla, kuntokeskuksissa ja risteilylaivoilla.
”Vähän tuntuu, että ihmisiltä lipsuu ote esimerkiksi välimatkojen pitämisessä. Medioita seuratessa on vaikuttanut siltä, että varsinkin bailatessa ohjeistukset tuntuvat unohtuvan. Itsekin olin eilen hautajaisissa, ja oli kyllä todella vaikeaa yrittää olla halaamatta. Halasinkin useampaa, vaikka muuten yritän edelleen kaupassa, kaduilla ja liikennevälineissä edelleen noudattaa ohjeistuksia. Kaupassa joutuu vähän hätistelemään ihmisiä kauemmas.” Marja Kanniainen, Vantaa (etualalla)
Eeva Ruotsalainen, Husin dosentti ja apulaisylilääkäri
Eeva Ruotsalainen
”Toinen epidemia-aalto on mahdollinen, jos tilanne jatkuu tällaisena, että ihmiset eivät enää noudata voimassa olevia varotoimia. Virus saatiin hallintaan rajoitustoimilla, joissa viranomaiset ja kansalaiset tekivät hyvää työtä. Rajoituksia purettaessa ihmiset olettavat, että palataan normaaliin. Mutta pandemia ei ole ohi.
Pidän riskinä, että yli 500 hengen yleisötilaisuudet elokuun alusta alkaen sallitaan. Se olisi ollut viimeinen tapa turvata epidemiatilannetta nyt, kun yökerhotkin jo avattiin, ja ulkomaanmatkat tiettyihin maihin sallittiin. Olisi pitänyt ottaa aikalisä ja katsoa muutama viikko, mitä tapahtuu edellisten lievennysten kanssa.
Elokuussa ihmiset palaavat samanaikaisesti etätöistä ja lomilta töihin. Työpaikoilla ja joukkoliikennevälineissä tulee olemaan enemmän ihmisiä kuin kertaakaan helmikuun puolivälin jälkeen. Koulut alkavat, lapsia viedään taas päiväkoteihin.
Meillä on olemassa työvälineet epidemian estämiseen ja hallintaan. Kansalaisten varotoimien toteutus on olennainen asia, mutta turvavälit ja käsihygienia eivät pelkästään riitä. Matalan kynnyksen testaaminen ja tartunnanjäljitys ovat keskeisin ja tehokkain tapa epidemian torjunnassa.
Suomen viranomaisten pitäisi useiden EU-maiden linjassa antaa kasvomaskisuositus ruuhkapaikkoihin, kuten julkisiin kulkuvälineisiin. Monissa muissa maissa maskin käyttäminen esimerkiksi julkisessa liikenteessä on jopa pakollista.
Pyöräilijöille annetaan suositus kypärän käytöstä, sukupuolitaudeilta suositellaan suojautumaan kondomeilla, ja veneilijöille suositetaan pelastusliivejä. Samalla logiikalla pitäisi suosittaa kasvomaskien käyttöä. Varsinkin, kun niitä on nyt helposti saatavilla apteekeista ja marketeista. Kirurginen suu-nenäsuojain suojaa sekä itseä että muita.
Pitäisi ymmärtää, että virus voi olla oireeton ja tarttua jo ennen taudin alkamista. Kun ei tiedä olevansa tartuttaja, varotoimenpiteet ovat ainoa mahdollisuus ehkäistä viruksen leviämistä.
Ihmisten lähimuistin pitäisi kantaa kolmen kuukauden taakse. Yksi isompi juhlatilaisuus voi eskaloitua tragediaksi.”
Tarja Sironen, Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori
Tarja Sironen
”Olen törmännyt siihen, että tartuntaa halutaan piilotella, vaikka pitäisi toimia juuri päinvastoin. Olisi tärkeää olla avoin tartunnasta tai sen mahdollisuudesta, jäädä pienimmistäkin oireista kotiin ja auttaa tartunnanjäljitystä, jotta ketjut saadaan pysähtymään.
Tartunnan saaminen ei tee huonoksi ihmiseksi. Sattumalla on iso rooli, ja virus on oikeasti herkkä leviämään.
Joka tapauksessa syksyllä tulee enemmän tautipesäkkeitä. Jos tautiketjuista ei enää pysytä kärryillä, aletaan puhua toisesta aallosta. On nyt omissa käsissämme, saadaanko tilanne pysymään hallinnassa.
Olemme kuitenkin paremmassa tilanteessa kuin keväällä, sillä monia asioita osataan tehdä nyt toisin. Nyt ymmärretään, että virus leviää aerosoleina ilmateitse. Tämä on merkittävä muutos aiempaan käsitykseen.
Lomilta palatessa tarvitaan ryhtiliike. Nyt näkee selvästi, että ihmiset ovat väsyneitä, ja turvavälit on unohdettu.
Julkisissa liikennevälineissä turvarajoja ei noudateta. Meidän pitäisi varata enemmän aikaa liikkumiseen.
Valitettavan harva pysähtyy ottamaan käsidesiä kaupan ovella, vaikka virus tarttuu pinnoilta. Säilymisaika riippuu pintamateriaalista, lämpötilasta ja ilmankosteudesta, mutta kyllä käsien desinfiointi ja peseminen ovat oikeasti tärkeitä torjuntakeinoja.
Kasvomaskin voi ottaa käyttöön ilman suosituksia tai käskyjäkin. Tärkeintä olisi ymmärtää, millaisissa olosuhteissa niistä on hyötyä.
Maskeja olisi hyvä käyttää sisätiloissa tilanteissa, joissa on vaikea välttää suurta joukkoa. Tällaisia ovat esimerkiksi julkinen liikenne ja työpaikat, joissa ollaan pitkään samassa tilassa useamman ihmisen kanssa. Lyhyet vierailut eivät ole niin kriittisiä.
Syksyä kohti kannattaisi jatkaa etätyöskentelyä, jos se on mahdollista.
Juuri näinä päivinä ja viikkoina monessa maassa pidätetään henkeä, että pysyykö virustilanne hallinnassa. Toisissa maissa eletään vielä ensimmäistä aaltoa, joissain maissa toinen aalto on mahdollisesti jo alkamassa.
Ensimmäinenkin aalto alkoi matkustajien tuliaisista, niin myös mahdollinen toinen aalto. Jos on pakko lähteä matkalle, tulisi ainakin pyrkiä pitämään vapaaehtoinen karanteeni, ja olla erityisen tarkkana omasta käytöksestä. Tilanne ei ole ohi.”
Asko Järvinen, Husin infektiosairauksien linjajohtaja
Asko Järvinen
”Tämänhetkinen tartuntatilanne on yllättävänkin matala. Näkisin, että nyt voi hieman hengähtää, kun riskitaso on pieni.
Viruksen leviämisessä voi kuitenkin olla myös kausivaihtelua. Tavallisia koronaviruksia ei juuri esiinny kesäisin. Jos kyse on kausivaihtelusta, on todennäköistä, että virus aktivoituu syksyä kohti.
Tämänhetkisten ohjeistusten käsien pesemisestä, turvaväleistä ja hihaan yskimisestä pitäisi muodostua tavaksi ainakin vuodeksi eteenpäin. Niin estettäisiin muidenkin hengitystieinfektioiden leviämistä. Kun ohjeistuksia noudatettiin keväällä tarkasti, muutkin infektiosairaudet pysähtyivät lähes kokonaan.
Testien perusteella jotain hengitystietautia tai kesäflunssaa leviää parhaillaan. Jos tässä porukassa olisi koronaa, senkin leviämisen edellytykset olisivat siis olemassa. Eli jos seuraava flunssakausi onnistutaan viettämään vähemmillä infektioilla, todennäköisesti myös korona pysyy poissa.
Kukaan ei tiedä, mitä syksyllä tapahtuu. Jos tartuntaketjuihin ei päästä kiinni, virus voi levitä laajemmin. Edellytykset ovat Suomessakin pahimmillaan vaikeaankin tilanteeseen, koska rokotteen tuomaa suojaa ei ole.
Monissa paikoissa, joissa epidemia on tullut voimalla, hoidon taso on romahtanut. New Yorkissa vuodeosastoja on pystytetty nurmikentille, eikä hoidon taso voi siellä olla enää sama.
Jos toinen aalto tulee, olemme täysin toisenlaisessa tilanteessa kuin keväällä. Meillä on valmiina iso jäljityskoneisto, testauskapasiteetti on suurempi, ja hoitojärjestelmä on jo kertaalleen pantu pystyyn. Osaamme suojata potilaita hoivakodeissa, joissa on merkittävimmät kuolemariskit. Olemme oppineet ja ehtineet varautua.
Jos potilasmäärä kuitenkin kasvaa, mahdollisuudet samaan kuin vaikka Tukholmassa ovat olemassa. Siellä terveydenhuolto on ylikuormittunut. Kuolemia tulee silloin muustakin kuin koronasta.
Kun syksyn tavanomaiset flunssat alkavat, tämänhetkinen testaustarve kasvaa vähintään kolminkertaiseksi. Terveydenhuollon resursseja joudutaan siis käyttämään muidenkin virusten testaamiseen.
Terveydenhuollon paineet ovat kahtalaiset. Muutkin taudit pitäisi pystyä hoitamaan, jos korona lisääntyy.
Suu- ja hammashoidossa on jo nyt hoitovelkaa. Koronapotilaita hoitanut porukka on ollut kovilla. Taisteluväsymys voi varmasti tulla tilanteen pitkittyessä.
Paras tapa ennaltaehkäistä syksyn toista aaltoa on pitää taudin eteneminen kurissa. Kun pidetään mahdollisuus pyörittää muutakin taudinhoitoa, hoitovelkaa syntyy vähemmän. Tällöin koronaviruksen hoitoon voidaan keskittää henkilöstö, joka osaa sen parhaiten.
Avaimet syksyn tilanteeseen ovat siis jokaisella. Täytyy hakeutua herkästi testiin, jotta saadaan tartuntaketjut katkaistua.”
Kirsi Varhila, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö
Kirsi Varhila
”Jokaisen tulisi miettiä omaa käyttäytymistään koko ajan. Minne on oikeasti tarpeen mennä?
Onko välttämätöntä osallistua tilaisuuksiin, joissa on suuri riski joutua lähelle muita? Onko nyt hyvä lähteä vapaa-ajan matkalle ulkomaille vai voisiko vielä odottaa?
On selvää, että tautiryppäitä tulee, kun rajoituksia puretaan. Tilanne pitää pystyä pitämään niin hallittuna, ettei toista aaltoa kehity.
Yli 500 hengen yleisötilaisuuksien sallimisen järkevyys riippuu tietysti ihan siitä, miten tilaisuuden järjestäjät pystyvät toteuttamaan turvavälejä ja miten osallistujat noudattavat niitä.
Ihmiset käyvät nyt testeissä vähilläkin oireilla, se on todella hyvä.
Tapausmäärien perusteella näyttää siltä, että suuri yleisö noudattaa yhä ohjeistuksia. Mutta kun katsoo silmämääräisesti, tuntuu että railakkaasti niitä on unohdettukin. Tässä ikä kyllä näkyy. Vanhempi väestö noudattaa ohjeita herkemmin, monet nuoremmat tuntuvat kuvittelevan, että tilanne on jo ohi.
Kaikista tapauksista ei pystytä jäljittämään lähdettä. Tässä konkreettisesti auttava jäljityssovellus otetaan käyttöön syyskuun alussa.
EU:ssa 23 maata on ilmoittanut, että vastaava sovellus on joko käytössä tai kehitteillä. Pohdimme, kuinka sovellukset saataisiin maissa yhteensopiviksi.”
”Tulimme Liettuasta viiden päivän lomamatkalle Suomeen. Aiomme käydä ainakin Tampereella, mutta muuten emme ole juuri suunnitelleet tekemisiämme etukäteen. Uskomme, että toinen korona-aalto tulee, joten halusimme lähteä nyt reissuun, kun se oli vielä mahdollista. Toimme omat pyörät mukanamme, jotta voimme liikkua niillä.” Loreta Gaižauskaitė ja Agnė Beinorė, Vilna
