Kallion ”Eduskuntataloon” suunnitellaan asuntoja – Tältä talo näyttää sisältä - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Rakentaminen

Kallion ”Eduskuntataloon” suunnitellaan asuntoja – Tältä talo näyttää sisältä

Kojamo osti vuonna 2017 Metropolialta entisen Helsingin teollisuuskoulun koulurakennuksen. 91-vuotiaaseen, suojeltuun arvorakennukseen on suunnitteilla vuokra-asuntoja ja liiketiloja, jotka voisivat valmistua aikaisintaan vuonna 2023.

Sekä entinen teollisuuskoulun rakennus että Eduskuntatalo edustavat tyyliltään 1920-luvun klassismia.

Julkaistu: 26.7. 2:00, Päivitetty 26.7. 6:38

Kalliossa, Torkkelinmäen korkeimmalla paikalla seisoo uljaana rakennus, joka muistuttaa erehdyttävästi Eduskuntataloa. Tällä hetkellä rakennuksessa on Kruununhaan yläasteen väistötilat, mutta muutaman vuoden päästä paikalla saattaa olla vuokra-asuntoja.

Kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo osti seitsemän Metropolian käytöstä poistunutta koulurakennusta vuonna 2017. Yksi niistä on vuonna 1929 valmistunut Helsingin teollisuuskouluksi alun perin tehty rakennus, joka sijaitsee osoitteessa Agricolankatu 1–3.

Helsingin teollisuuskoulu haluttiin aikoinaan rakentaa juuri Kallion työläiskaupunginosaan, lähelle Sörnäisten teollisuuslaitoksia. Pengerkadun ja Torkkelinkujan välissä sijaitsevan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Sadeniemi, joka suunnitteli useita koulurakennuksia eri puolille Suomea.

Sekä sisältä että ulkoa vaikuttavaan ja arvokkaaseen rakennukseen on nyt suunnitteilla liiketiloja ja Kojamon Lumo-brändin vuokra-asuntoja.

”Tarkoitus on rakentaa entiseen koulurakennukseen yli sata asuntoa. Lisäksi puiston puolelle on suunnitteilla lisärakennus, johon tulisi liiketiloja ja asuntoja”, kertoo Kojamon hankejohtaja Heikki Hirvonen.

Rakennukseen on tulossa asuntoja, joiden koot vaihtelevat yksiöistä kolmioihin.

Entisessä koulurakennuksessa on yhteensä kuusi kerrosta, joista ylin rakennettiin jälkikäteen vuonna 1947, kun koulu tarvitsi lisätiloja. Vuodesta 1942 vuoteen 1998 koulu toimi nimellä Helsingin teknillinen oppilaitos. Rakennuksessa on 2000-luvulla järjestetty Helsingin ammattikoulu Stadian opetusta, jonka jälkeen se oli Metropolian käytössä vuodesta 2008 alkaen aina siihen asti kun se myytiin Kojamolle.

Valaisin rakennuksen käytävässä.

Se, että rakennus muistuttaa vuonna 1931 valmistunutta Eduskuntataloa, ei ehkä ole täysin sattumaa. Helsingin teollisuuskoulu valmistui pari vuotta Eduskuntataloa aikaisemmin, mutta Eduskuntataloa koskeva arkkitehtuurikilpailu oli ratkaistu jo vuonna 1925. Sen voitti arkkitehti J. S. Sirénin laatima ehdotus – rakennus, joka muistuttaa julkisivultaan klassista temppeliä, kuten Torkkelinmäelle noussut teollisuuskoulukin.

Molemmat edustavat tyyliltään 1920-luvun klassismia. Kun kuvia rakennuksista katsoo vierekkäin, ei yhtäläisyyksiä voi olla huomaamatta.

Pylväsmäinen Pengerkadun puoleinen julkisivu on vaikuttava. Toisella puolella julkisivu avautuu sisäpihalle u:n muotoon.

Kun rakennukseen astuu sisälle sen pääovesta, pääsee ala-aulaan, jossa voi vain ihailla 1920-luvun vaikuttavaa arkkitehtuuria. Aulassa huomio kiinnittyy ensimmäisenä valtaviin, kiiltävänmustaksi maalattuihin pylväisiin.

Kattoa koristavat tiilenpunaiselle pohjalle maalatut, egyptiläistyyppiset kattomaalaukset. Kuvat esittävät teknisten alojen ammatteja. Maalausten tekijästä ei ole täyttä varmuutta, mutta sekä ala-aulan että kolmannen kerroksen kattomaalausten tekijäksi on arveltu Bruno Tuukkasta.

Arkkitehtitoimisto LPV:n vuonna 2015 laatimasta rakennushistoriallisesta selvityksestä käy ilmi, että ala-aulan pylväät olivat aikaisemmin heleänvalkoisia, mutta ne maalattiin mustiksi vuoden 1997 peruskorjauksessa.

Ala-aulasta pääsee vielä nykyisinkin kouluna toimivan rakennuksen ruokalaan. Ruokala on muita tiloja matalampi, ja se poikkeaa perinteisestä kouluruokalasta vain huomion kiinnittyessä isoihin kaariholvimaisiin ikkunoihin sekä niiden koristeellisiin yksityiskohtiin. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen voi rakentaa vain liiketiloja, ja sellaiseksi ruokala luontevimmin muuntautuukin.

”Ruokalaan sopisi kahvila tai ravintola. Uskon, että Kalliossa on sellaiselle myös kysyntää”, Hirvonen sanoo.

Ala-aulan kattoa koristavat tiilenpunaiselle pohjalle maalatut egyptiläistyyppiset kuviot.

91-vuotias rakennus on suojeltu, ja suojelu tuo omat haasteensa siihen rakennettavien tilojen suunnitteluun. Koulurakennuksen muuttaminen asumiskäyttöön ja liiketiloiksi vaatii myös asemakaavanmuutoksen, sillä nyt voimassa olevan kaavan mukaan koulurakennuksen tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta.

Yksityiskohta rakennuksen sisätiloista.

Kaavaehdotus esitellään lautakunnalle syksyllä 2020. Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja valtuusto hyväksyy muutoksen. Kaava tulee voimaan, jos hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu tai valitukset on hylätty.

Rakentamaan olisi mahdollista päästä aikaisintaan vuoden 2021 loppupuolella, jos kaavamuutos etenee tämän vuoden lopussa. Parhaassa tapauksessa asunnot olisivat muuttovalmiita vuonna 2023.

”Suojeltavia tiloja rakennuksessa tulevat olemaan käytävät, aulat ja porrashuoneet. Julkisivut ovat sellaisia, jotka halutaan aika tarkasti säilyttää”, Hirvonen kertoo.

Kaupunginmuseo on ollut mukana kaavan valmistelussa. Esimerkiksi rakennuksen kolmannen kerroksen aulassa on ala-aulan tapaan hienoja kattomaalauksia. Näihin tiloihin ei ole suunniteltukaan asuntoja, vaan niistä on tulossa yhteiskäytössä olevia tiloja.

”Kolmannen kerroksen aulatilaan on suunniteltu työtiloja tai jotain vastaavaa.”

Huonekorkeus on suurimmassa osassa taloa vaikuttava. Se saa kuvittelemaan, kuinka valoisia ja tilavia asuntoja entiseen koulurakennukseen olisi mahdollista toteuttaa.

”Osassa taloa huonekorkeus on neljän metrin luokkaa.”

Rakennuksen suojelu ei ulotu kaikkialle. Suojelu ei esimerkiksi estä purkamasta nykyisten luokkatilojen väliseiniä.

”Olisi täysin mahdotonta suojella ihan kaikki.”

Näkymä portaikkoon.

Vanhan koulurakennuksen muuttaminen asumiskäyttöön edellyttää useiden asumiseen liittyvien teknisten vaatimusten toteuttamista.

”Asuntoihin tulee rakentaa kylpyhuoneet ja ilmanvaihto pitää miettiä uudelleen. Ikkunoiden kunnosta ei ole varmuutta.”

Hirvonen sanoo, että rakennuksen tarkempi erikoissuunnittelu voi alkaa aikaisintaan vuoden lopussa, jos kaavamuutos saadaan päätökseen. Siihen asti rakennus toimii vielä Kruununhaan yläasteen väistötilana.

Rakennus on peruskorjattu viimeksi 1990-luvulla.

”Taloteknillisesti kaikki menee uusiksi. Kuilut ja sähköt pitää miettiä uudelleen nykyisten vaatimusten mukaisiksi.”

Hirvonen kertoo, että entinen koulurakennus myös rajoittaa sitä, mihin kaikkiin tiloihin voi tulla asuntoja.

”Se, missä kohtaa koulurakennuksessa on ikkunoita määrittelee aika pitkälti sen, mihin osiin rakennusta asuntoja voidaan rakentaa.”

Kolmannen kerroksen aula on yhtä vaikuttava kuin sisääntuloaulakin. Vanhat puupenkit reunustavat käytäviä ja korkeassa katossa roikkuvat pallovalaisimet. Myös kolmannessa kerroksessa on jykeviä mustia pylväitä sekä kattomaalauksia. Tässä kerroksessa kattoa koristavat maalaukset ovat vaaleita. Niissä kuvatuilla hahmoilla on käsissään teknisiin ammatteihin viittaavia esineitä.

Isot ikkunat, koristeelliset yksityiskohdat ja vaikuttava huonekorkeus korostavat kolmannen kerroksen juhlavaa vaikutelmaa. Tähän on helppo kuvitella tilavia ja valoisia työtiloja.

Historiasta muistuttaa kyltti, joka kertoo talon toimineen sotilaiden majoitustilana sodan aikaan.

Vuosina 1939­–1944 Agricolankadun rakennus oli sotilasmajoitustilana. Aulan seinältä löytyy talvisodassa kaatuneiden muistomerkki.

Kuudennessa kerroksessa yleisilme alkaa olla jo leikkisämpi. Aulassa on vanha keltaiseksi maalattu vitriinikaappi. Käytäville on kiinnitetty kadunnimiä, jotka viittaavat siihen, että koulussa on vuosikausia opiskeltu teknisten alojen ammatteihin. Yhdessä kyltissä lukee Insinöörinkatu, toisessa Rakennusmestarintie.

”Kyltit ovat Metropolian ajoilta. En usko, että niitä jätetään paikoilleen. Tai ei sitä tiedä, ehkäpä arkkitehti keksii niille jotain käyttöä.”

Kuudennesta kerroksesta avautuvat hienot näkymät Kallion kattojen ylle, merelle ja Kalasatamaan. Toisessa suunnassa voi ihailla Pengerpuiston vehreyttä.

Vanhasta rakennuksesta löytyy monenlaisia soppia, auloja ja luokkatiloja. Osaan tiloista voi hyvin kuvitella esimerkiksi opiskelijan ullakkoasunnon, ja toisiin taas tilavamman perheasunnon.

Hirvonen sanoo, ettei Kojamolla olla vielä tarkemmin ajateltu, minkä tyyppisiä asunnot tulevat olemaan tai keitä ne erityisesti kiinnostaisivat.

”Oletamme, että alue kiinnostaa monipuolisesti erilaisia ihmisiä. Uskoisin, että vuokra-asunnoilla tulee tällä alueella olemaan kysyntää.”

Entinen konelaboratorio näyttää viimeksi toimineen teknisen käsityön luokkana.

Erityisen vaikuttava tila rakennuksessa on pohjakerroksen ja ensimmäisen kerroksen toiseen siipeen levittäytynyt entinen konelaboratorio ja siihen liittyvä parvi. Viime aikoina tila näyttäisi toimineen teknisen käsityön luokkana.

Katossa kulkee vanha kisko, joka antaa tilalle rosoisen ilmeen. Tila on valoisa, kun auringonvalo siivilöityy suurista ikkunoista.

Parvelle johtavat mustaksi maalatut kierreportaat. Parven lattia on ainoa paikka, jossa on vielä jäljellä rakennuksen alkuperäinen ruskeasävyisillä klinkkerilaatoilla päällystetty lattia. Muualla rakennuksessa lattiat uusittiin 1990-luvun peruskorjauksen yhteydessä. Tila on kaavamuutoksessa osoitettu liiketilaksi.

”Siinä voisi hyvin toimia esimerkiksi ravintola. Kun rakennuslupa on myönnetty, alamme etsiä yrittäjiä myös tuleviin liiketiloihin”, Hirvonen sanoo.

Jutun lähteenä on käytetty Arkkitehtitoimisto LPV:n vuonna 2015 laatimaa suppeaa rakennushistoriallista selvitystä.

Näkymät yläkerran ikkunoista kertovat, että ollaan Kallion korkeimmilla paikoilla.

Rakennuksen luokkatilat muistuttavat koulumenneisyydestä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?