Helsingin keskusta kitui jo valmiiksi, ja sitten tuli korona – HS kysyi päättäjiltä, miten Aleksanterinkatu herätetään taas henkiin - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Kaupunkisuunnittelu

Helsingin keskusta kitui jo valmiiksi, ja sitten tuli korona – HS kysyi päättäjiltä, miten Aleksanterinkatu herätetään taas henkiin

Helsingin ydinkeskustan näivettymisestä on syytetty koronaa, verkkokaupan yleistymistä, kauppakeskuksia sekä edullisen parkkitilan puutetta. Mutta kuinka sinne saataisiin eloa?

Hiljainen Aleksanterinkatu torstaina.

Julkaistu: 31.7. 15:25

”Tällaisina aikoina saa melkein taikoa, että kivijalkaliike kannattaa.”

Näin toteaa muotikauppojen edunvalvontajärjestön Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Lasse Wendelin.

Helsingin keskustan pääpromenadi Aleksanterinkatu vilisee tavallisesti turisteja, mutta tänä keväänä katu on ollut hetkittäin aavemaisen tyhjä. Koronaepidemia ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi keskustan kivijalkapuodeilla on vaikeaa.

HS kertoi tällä viikolla kahden tunnetun muotikaupan lopettamisesta Aleksanterinkadulla. Vuodesta 1967 toiminut Aleksi 13 sulkee ovensa syksyn aikana, ja tällä viikolla oven pani säppiin suunnittelija Minna Parikan kenkäliike.

”Katukuva ei enää yleisilmeeltään vaikuta hirveän hyvältä”, Parikka kuvaili Aleksanterinkadun nykytilaa.

Ydinkeskustan kauppojen alhosta on puhuttu aiemminkin. Sama ilmiö ravistelee suurkaupunkien keskustoja muuallakin maailmassa. Koronavirus on kurjistanut kivijalka­kauppiaiden tilannetta entisestään.

Muotikauppiaiden edunvalvontajärjestön Wendelin pitää verkkokaupan osuuden kasvua muotibisneksestä vääjäämättömänä. Samalla trendit puhuvat kuitenkin yhteiskunnan kaupungistumisen puolesta.

”Urbaani ympäristö tulee nähdäkseni aina säilymään osana ihmiskuntaa. Jos keskustat vain saadaan elämyksillä ja palveluilla houkutteleviksi, niiden kaupoilla on tulevaisuus.”

Wendelinin mukaan ulkomaiset turistit ovat monelle liikkeelle ratkaisevassa asemassa, mikäli vain pääsevät maahan.

Jos rajat ovat puolittainkin kiinni liian pitkään, mitkään tukirahatkaan eivät riitä, Wendelin sanoo.

Helsingin keskeiset päättäjät pitävät tärkeänä, että keskusta pysyisi virkeänä. Mutta miten se käytännössä toteutetaan?

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov sanoo, että keskusta ei saa muuttua pelkäksi turisti- ja asuinalueeksi.

Daniel Sazonov (kok)

”Liikevalikoiman pitää olla pääkaupunkiseudun paras, mutta saatavilla tulisi olla lisäksi myös fiksua toimistotilaa. Työssäkäynnin koko pääkaupunkiseudulta pitää olla helppoa.”

Sazonov pelkää, että tällä hetkellä esimerkiksi Espoon Keilaniemi ja Vantaan Aviapolis alkavat muuttua keskustaa ja Ruoholahtea houkuttelevimmiksi alueiksi yritysten konttoreille. Keskustaa ei hänen mukaansa koeta saavutettavaksi.

”Kulkemaan pitää päästä kevyellä liikenteellä ja raiteilla mutta myös autolla.”

Sazonov pitää keskustaa ympäröiviä kauppakeskuksia uhkana ytimen yrittäjille: Kalasataman Redi, Pasilan Tripla sekä lähiliikenteen vyöhykeuudistuksen myötä ”lähemmäs tullut” Tapiolan Ainoa.

”Ollaan jo aika rajoilla sen kanssa, tärvelläänkö keskustan elinvoimaisuutta itse kaavoittamalla sen lähistölle liikaa kauppakeskuksia.”

Hän ei kuitenkaan halua tehdä tarkkaa linjausta sille, paljonko ostoskeskuksia voidaan rakentaa.

Vihreät taas haluaisi lisätä keskustaan alueita, joille autot eivät pääse lainkaan.

”Me vihreissä haluamme kehittää vauhdilla kävelykeskustaa”, sanoo Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen.

Reetta Vanhanen (vihr)

Vanhasen mielestä kävelykeskusta vapauttaisi tilaa ihmisille sekä ravintoloille ja tekisi kaupunkitilasta viihtyisämmän. Viihtyvyyttä voitaisiin parantaa myös panostamalla puistoihin ja huolehtimalla, että penkkejä on tarpeeksi.

Vanhanen kertoo vihreiden toivoneen jo täksi kesäksi laajempia kävelykatukokeiluja. Esimerkiksi Pohjois-Esplanadilla olisi hänen mielestään voinut kokeilla kävelykatua.

Vanhasen mielestä autoilu vie jo nyt paljon tilaa keskusta-alueelta, ja ruuhkaiset kadut heikentävät viihtyisyyttä.

”Kivijalkaputiikeissa asioivat eivät pääsääntöisesti saavu autolla ja halua parkkeerata liikkeen viereen”, hän toteaa.

Kokoomuksen Sazonov epäilee, että yksityisautoilijoiden kynnyskysymyksiksi muodostuvat tällä hetkellä sekä pysäköinnin hinta että autoilun helppous.

”Kun liikkuu autolla, sillä on totta kai väliä, mihin auton saa fiksusti parkkiin. Nämä ovat enemmänkin arkipäivien suunnittelun mikrovalintoja kuin ideologisia ratkaisuja. Kun lasten harrastuskyytien välissä on puolitoista tuntia aikaa hoitaa asioita, menee sinne minne pääsee helposti ja nopeasti”, hän sanoo.

Vuonna 2019 teetetyn selvityksen mukaan Helsingin keskustassa asioivista ihmisistä 74 prosenttia kulkee sinne pääasiallisesti joukkoliikenteellä.

Auto taas oli pääasiallinen kulkuneuvo keskustaan mentäessä 11–15 prosentilla vastaajista, ja loput ilmoittivat kulkevansa enimmäkseen kävellen tai polkupyörällä.

Yksi konkreettinen esimerkki keskustan virkistämisestä on vihreiden Vanhasen mukaan Senaatintorin jättiterassi.

”Se on ollut menestys, ja sitä voisi hyvin jatkaa tulevina kesinä.”

Hän sanoo pitävänsä olennaisena, että keskustassa säilyy myös työpaikkoja, koska aktiivinen työssäkäynti tuo vilinää kaduille.

”Helsingin keskustassa on kuitenkin nytkin paljon toimistotilaa”, hän kuitenkin toteaa.

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Eveliina Heinäluoman mielestä Helsingin keskustaan tulisi saada lisää vetonauloja, jotka toisivat samalla asiakkaita kaupoille. Esimerkkinä hän mainitsee uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon, jota suunnitellaan Etelärantaan.

”Uskon sen houkuttelevan alueelle sekä kaupunkilaisia että turisteja.”

Helsingin kaupungilla on parhaillaan käynnissä keskustan elävöittämiseen liittyvä kehityshanke.

Muotikauppoja edustavan Wendelinin mielestä yrittäjien ja Helsingin kaupungin pitäisi nyt ryhtyä ”talvisotahenkiseen yhteistyöhön”.

”Tarvitsemme uutta ajattelua ja yhteistapahtumia, jotta ihmisiä saadaan houkutelluksi keskustaan.”

Hänen mukaansa esimerkiksi Ruotsissa ryhdytään hanakammin kaikenlaisiin tempauksiin, kun taas Suomessa sellaista aristellaan.

”Vaikka kilpailtaisiin samoista asiakkaista, puitteet kilpailulle pitää luoda yhdessä.”

Kaupat|Aleksi 13:lla on loppuunmyynti, Minna Parikka on keskiviikkona auki viimeistä päivää – Miksi myymälä toisensa jälkeen sulkee ovensa Aleksanterinkadulla?

Poikkeusolot|Matkapuhelin­data paljastaa Helsingin rajun jakautumisen: Näin kaupunkilaisten liikkuminen muuttui korona­viruksen myötä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?