Hyväkuntoiset pientalot myydään pääkaupunkiseudulla jopa ennen näyttöä – ”Oma piha tuntuu olevan monelle valtavan tärkeä asia” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Asuntomarkkinat

Hyväkuntoiset pientalot myydään pääkaupunkiseudulla jopa ennen näyttöä – ”Oma piha tuntuu olevan monelle valtavan tärkeä asia”

Asuntokauppa normalisoitui edellisvuoden tasolle heinäkuussa. Tilanne oli kuitenkin keväällä synkkä. ”Ensimmäisellä vuosipuoliskolla saimme kaikki selkäämme”, kertoo Hypon kehitysjohtaja Tom Miller.

Kiinteistönvälittäjä Minna Uunimäki (oik.) esitteli erillistaloa helsinkiläiselle Pinja Kuusenaholle Tapaninvainiossa. Uunimäen mukaan hyväkuntoiset pientalot menevät nyt nopeasti.

Julkaistu: 1.8. 2:00, Päivitetty 1.8. 7:09

Koronaepidemia on lisännyt pientalojen kysyntää pääkaupunkiseudulla.

Kiinteistönvälityksen keskusliiton (KVKL) mukaan etenkin rivitalojen myynti on pysynyt koronaepidemian aikana kerrostaloja vilkkaampana.

Maaliskuussa kerrostaloasuntojen myynti pääkaupunkiseudulla kasvoi 6,3 prosenttia, kun samaan aikaan rivitalojen myynti kasvoi peräti 23,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Huhtikuussa asuntokauppa romahti, mutta rivitalokauppa kävi silti kevään ajan kerros- ja omakotitalokauppaa vilkkaampana.

Kesäkuussa taas omakotitalokauppa vilkastui niin, että kasvua tuli edellisvuoteen nähden 4,5 prosenttia. Samaan aikaan kerros- ja rivitalokauppa pysyivät pakkasella.

KVKL:n toimitusjohtajan Maria-Elena Ehrnroothin mukaan pientalokauppa alkoi vilkastumaan jo viime vuonna.

”Korona-ajan etätyöt, matkustusrajoitukset ja perheiden pysyttely neljän seinän sisällä on varmasti osaltaan kasvattanut toiveita omalle pihalle ja lisätilalle”, Ehrnrooth sanoo.

Ehrnroothin mukaan huomattavaa pientalokaupan kasvussa on se, että tonttien myynti on laskenut ja uusia omakotitaloja rakennetaan verrattain vähän vuosittain. Tästä syystä vanhojen talojen kysyntä on pysynyt hyvänä.

”Vanhojen omakotitalojen viehätys on valmiissa infrassa ja puustossa, löytyy palvelut ja pensasaidat.”

Kiinteistömaailman kiinteistönvälittäjä Minna Uunimäki kertoo, että pientalojen ostajat laittavat nyt etusijalle asunnon kunnon. Uunimäki tekee kauppaa Helsingissä Malmin ja Puistolan suuralueilla.

Uunimäki kertoo, että alueella on tehty hyväkuntoisista pientaloista kauppoja jopa 20 prosenttia edellisvuotta enemmän.

”Oma piha tuntuu olevan monelle valtavan tärkeä asia. Ja tietysti myös sijainti, lapsiperheet hakevat koulujen ja päiväkotien läheisyyttä ja hyviä kulkuyhteyksiä.”

Myös myyntiajat ovat lyhentyneet.

”Jos sattuu olemaan hyväkuntoinen pientalo hyvällä paikalla, niin kyllä ne menevät todella nopeasti, jopa ennen ensiesittelyä. Vanhempien ja huonokuntoisempien kohdalla vähän hitaammin.”

Kiinteistönvälittäjä Minna Uunimäki asetteli esittelykylttiä paikalleen erillistalon pihalla Tapaninvainiossa.

Kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat ovat heinäkuun aikana palautuneet koronaa edeltävälle tasolle, kertoo kiinteistönvälitysyhtiö Blokin toimitusjohtaja Rudi Skogman. Skogmanin mukaan markkina elpyi odotettua nopeammin.

”Jos minulta olisi huhtikuussa kysytty, ennusteeni olisi ollut paljon synkempi. Meillä piti olla maaliskuussa yrityksen historian paras kuukausi. Sitten tuli korona, ja kahteen viikkoon ei tapahtunut mitään”, Skogman kertoo.

Huhtikuussa Blokin kautta tehdyt asuntokaupat romahtivat 40 prosenttia ja toukokuussa 35 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kesäkuussa laskua oli kymmenen prosenttia, mutta heinäkuussa on päästy viime vuoden lukuihin.

Blok ei välitä omakotitaloja, mutta Skogman tunnistaa rivitalojen kovan kysynnän. Esimerkiksi Helsingin Paloheinässä rivitalot ovat menneet jo pitkään hyvin kaupaksi.

Vaikka asuntokaupan elpyminen on ollut nopeaa, annettiin Skogmanin mielestä keväällä myös joidenkin kiinteistönvälittäjien puolesta liian ruusuinen kuva tilanteesta. Myös KVKL tiedotti vielä huhtikuun puolessa välissä, että ”korona ei pysäyttänyt asuntokauppaa”.

”Lopputulos on parempi kuin pelättiin, mutta jos tällaisella kohtuullisen tasaisella markkinalla tulee 30 prosentin pudotus, se on paljon”, Skogman sanoo.

Skogmanin mukaan huhti- ja toukokuun pudotuksen merkitystä ei sovi aliarvioida myöskään siksi, että ne ovat perinteisesti vuoden vilkkaimmat kuukaudet asuntomarkkinoilla. Näin ollen kappalemääriä tarkastelemalla laskua tuli paljon.

Skogman arvioi asuntomarkkinoilla olevan nyt patoutunutta kysyntää. Hän uskoo, että moni potentiaalinen ostaja on laittanut hetkeksi suunnitelmat mietintään.

”Kiinnostus markkinaa kohtaan ei ole pienentynyt. Ihmiset haluavat nyt seurata, putoavatko hinnat vai ei. Elo-syyskuu näyttää, palaavatko nämä ihmiset aktiivisiksi.”

Skogman uskoo, että koronaepidemian pitkäaikaisvaikutukset jäävät edellisiä talouskriisejä pienemmiksi. Tarkkojen ennusteiden antaminen on kuitenkin mahdotonta, koska esimerkiksi epidemian toisen aallon tulemisesta ei olla varmoja.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hintakehitys pysyi koronaepidemiasta huolimatta toisella vuosineljänneksellä eli huhti-kesäkuussa vakaana.

Kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen kauppojen perusteella vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin kesäkuussa koko maassa saman verran kuin viime vuonna vastaavaan aikaan ja lähes 30 prosenttia enemmän kuin toukokuussa.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla vajaan prosentin ja laskivat muualla maassa noin neljä prosenttia. Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat toisella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna noin kaksi prosenttia pääkaupunkiseudulla ja viisi prosenttia muualla Suomessa.

Uudiskohteiden hinnat laskivat viime vuoteen nähden Vantaalla ja nousivat muissa suurissa kaupungeissa. Uuden, omalla tontilla sijaitsevan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta Helsingissä vuoden toisella neljänneksellä oli 7 581 euroa.

Vanhan kerrostalokaksion keskimääräinen neliöhinta vuoden toisella neljänneksellä oli Helsingin keskustassa 7 735 euroa. Hintakehityksessä on kuitenkin etenkin Helsingin sisällä suuria eroja.

Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) kehitysjohtaja Tom Miller kertoo, että markkinoiden palautuminen näkyy myös asuntolainahakemusten määrissä. Kevät oli kuitenkin synkkä.

”Ensimmäisellä vuosipuoliskolla saimme kaikki selkäämme”, Miller toteaa.

Hypoteekkiyhdistys on arvioinut, että koronaepidemia tulee vaikuttamaan hintojen tippumiseen noin viidellä prosentilla koko vuoden aikana. Hypo on asuntorahoitukseen keskittyvä luottolaitos.

Miller on Skogmanin kanssa samaa mieltä siitä, että koronan vaikutuksesta asuntomarkkinoihin viestittiin silotellen.

”Osa kiinteistönvälittäjätahoista puhui pehmeästi ilman lukuja.”

Pientalokaupan verrattain hyvä selviytyminen koronaepidemian ikeessä näkyy myös Hypon lainahakemuksissa. Millerin mukaan tällä hetkellä voidaan ehkä puhua ”sub-urbaanin asumisen” trendistä.

”Väljemmin asuminen kiinnostaa. Oma tuntumani on se, että pihalliset asunnot kiinnostavat. Moni varmaan mietti kevään aikana, miten mukavaa etätöitä olisi tehdä omalla terassilla.”

Koronaepidemian aikana on puhuttu myös mahdollisista suurista muutoksista asuntomarkkinoihin. On väläytelty maallemuuton suosion kasvua sekä kiinnostusta kakkosasunnon hankintaan ja monipaikkaiseen elämiseen.

Sekä Hypon Miller että Blokin Skogman ovat sitä mieltä, että tällaisille spekulaatioille ei toistaiseksi näy minkäänlaisia numeraalisia todisteita.

Skogman kertoo, että päinvastoin näköpiirissä on suurten kaupunkien ja muun Suomen asuntomarkkinoiden entistä jyrkempi jakautuminen. Blokille on heinäkuun aikana tullut pääkaupunkiseudulla 30 prosenttia enemmän toimeksiantoja viime vuoteen verrattuna.

”En usko Nurmijärvi-ilmiöön. Muuttovirta pääkaupunkiseudulle on sen verran vahva.”

Tampereen veto on Skogmanin mukaan pysynyt suhteellisen vakaana. Opiskelijakaupunkien kuten Jyväskylän ja Oulun on puolestaan hiipunut hieman, mutta radikaalista pudotuksesta ei ole kyse.

Millerin mukaan koronaepidemian synnyttämistä megatrendeistä on toistaiseksi ”naiivia” puhua.

”Toiveikkuudessa ei ole mitään vikaa, ja varmasti moni oikeastikin haaveilee kakkosasunnosta maalla.”

Kauppamääriä ja lainahakemuksia tarkastelemalla maallemuuttotrendiä ei kuitenkaan näy. Kesämökkikauppa on vilkastunut, mutta Miller huomauttaa, että kyse on osittain hyvin paikallisista ilmiöistä.

”Jos jollain paikkakunnalla on myyty tänä vuonna viisi kesämökkiä ja viime vuonna kaksi, niin se on prosentuaalisesti iso muutos, mutta ei määrällisesti.”

Miller uskoo Skogmanin tapaan pikemmin pääkaupunkiseudun vetovoiman vahvistumiseen entisestään.

”Kun miettii sitä hengästyttävän voimakasta urbanisoitumista, mikä Suomessa on ollut vuosikymmenet käynnissä, niin on epätodennäköistä, että tilanne kääntyisi päinvastaiseksi. Toki etätöiden lisääntymisen vaikutusta on vielä tässä vaiheessa aikaista arvioida.”

Tällä hetkellä tilanne asuntomarkkinoilla on myös Millerin mukaan normalisoitunut. Hän varoittaa kuitenkin huokaisemasta helpotuksesta ennen aikojaan.

Millerin mukaan koronaepidemian vaikutuksella työttömyyden kasvuun on suora yhteys asuntomarkkinoihin. Epidemian aiheuttamat irtisanomiset ja lomautukset eivät toistaiseksi näy asunnonomistajien maksukyvyssä, eikä korona ole juuri aiheuttanut asuntojen pakkomyyntejä. Pahin voi kuitenkin olla vielä edessä.

”Jos työttömien määrä jää korkeaksi, se alkaa vaikuttaa siinä vaiheessa, kun ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen maksaminen lakkaa. Kyllä tämä on ehdottomasti kehitys, jota pitää seurata”, Miller toteaa.

Koronaepidemian vaikutus asuntokauppaan

Kauppamäärät romahtivat pahimmillaan jopa 40 prosenttia.

Heinäkuun aikana tilanne on pääkaupunkiseudulla normalisoitunut.

Pientalokauppa on käynyt kerrostalokauppaa vilkkaammin.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan hintakehitys on pysynyt vakaana.

Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat toisella vuosineljänneksellä vajaan prosentin ja uusien noin kaksi prosenttia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?