Saranda Dedolli ei ehtinyt suutaan avata, kun Ferhat Yasa oli jo myyty – Nuorten naisten avioitumis­tilastot paljastavat valtavia eroja kieli­ryhmien välillä - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Avioliitto

Saranda Dedolli ei ehtinyt suutaan avata, kun Ferhat Yasa oli jo myyty – Nuorten naisten avioitumis­tilastot paljastavat valtavia eroja kieli­ryhmien välillä

Vieraskieliset helsinkiläiset naiset ovat suomea, ruotsia tai saamea puhuvia todennäköisemmin naimisissa. Erityisen merkittävä ero on nuorten naisten kesken. HS:n hakukoneessa voi vertailla vieraskielisten naisten avioliittoja kotimaankielisten liittoihin.

Helsinkiläiset Saranda Dedolli ja Ferhat Yasa menivät naimisiin keväällä 2018. Kumpikaan ei ajattele, että vieraskielisellä perhetaustalla olisi ollut vaikutusta päätökseen avioitua alle 30-vuotiaina. Esikoinen Ela Nora Yasa on puolitoistavuotias.

Julkaistu: 2.8. 2:00, Päivitetty 4.8. 13:54

Helsinkiläisen Saranda Dedollin lähipiirissä tuntui pari vuotta sitten olevan häitä buumiksi asti. Tai, no, ainakin kaksi läheistä ystävää oli mennyt naimisiin. Näistä tapahtumista seurasi, että moni ystävä alkoi kysellä, onko Dedollia kosittu.

”Aloin itsekin haaveilla kosinnasta. Olin kyllä kaikista kavereistani nuorimmasta päästä menemään naimisiin.”

Dedollin ja hänen miehensä Ferhat Yasan häät pidettiin 5. toukokuuta 2018. Dedolli oli 24-vuotias ja Yasa 26-vuotias. Yasa oli ensi kertaa huomannut Dedollin viisi vuotta aiemmin porvoolaisen ammattikorkeakoulun aulassa.

”Vau, miten kaunis nainen”, Yasa kertoo miettineensä samalla kun jännitti alkamassa olleita pääsykokeita.

Hän oli olettanut Dedollinkin osallistuvan kokeisiin. Ei siis ollut tarvetta mennä heti juttelemaan vaan voisi lähestyä, kun tradenomiopinnot alkaisivat.

Mutta Dedolli olikin vain ollut saattamassa pikkusiskoaan.

Helsingissä asuu runsaat 97 000 naimisissa olevaa naista. Heistä erityisesti nuorimmassa eli 18–29-vuotiaiden ryhmässä on suuri ero vieraskielisiksi luettavien ja kotimaankielisten naisten välillä. Nuorista vieraskielisistä helsinkiläisnaisista enemmän kuin joka neljäs oli viime vuoden lopussa naimisissa.

Kotimaankielisistä nuorista naisista sen sijaan oli naimisissa vain vajaat kuusi prosenttia.

Kotimaankielisyys tarkoittaa, että ihminen puhuu äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea. Vieraskielisyys viittaa ulkomaalaistaustaisiin juuriin, sillä silloin ihmisen äidinkieleksi on ilmoitettu jokin muu kuin kotimainen kieli.

Vieraskieliset helsinkiläisnaiset ovat kaikkiaan kotimaankielisiä todennäköisemmin naimisissa. Kaikista vieraskielisistä naisista noin 43 prosenttia ja kotimaankielisistä joka kolmas oli viime vuoden lopussa naimisissa.

Vieraskielisiä naimisissa olevia naisia oli yhteensä 17 220 ja kotimaankielisiä noin 79 900. Vanhemmissa ikäryhmissä ero naimisissa olon määrissä tasoittuu.

Huomattavaa on, että vielä vuosikymmen sitten Helsingin vieraskielisistä naisista naimisissa oli joka toinen. Heidän avioitumisensa näyttää olevan kaikissa ikäryhmissä laskussa. Vastaavaa laskua ei ole kotimaankielisten naisten joukossa.

Ferhat Yasa ja Saranda Dedolli arvioivat, että heidän päätöksensä avioitua nuorina oli omaehtoinen ja henkilökohtainen. Yasa sanoo turkkilaistaustaisen isänsä ajattelevan avioliitoista vanhakantaisemmin kuin hänet pääasiassa kasvattaneen äitinsä.

Dedollin kosovolaisilla juurilla oli ratkaiseva merkitys pariskunnan ensimmäisessä oikeassa kohtaamisessa. Yhdeksän kuukauden kuluttua Yasalle oli valjennut, ettei ”kaunis nainen” tullutkaan samalle vuosiluokalle vaan hänen siskonsa.

Dedolli oli jo kertaalleen ehtinyt torjua Yasan jättämän lähentymispyynnön. Sitten koittivat yhteisen kosovolaistaustaisen kaverin syntymäpäiväjuhlat. Yasa oli etukäteen laskenut, että koska on kyse saman ikäluokan kosovolaistaustaisista tuttavista, Dedolli saattaisi tulla.

”Sillä sitten jaksoin lähteä kotoa juhliin”, Yasa sanoo.

Mistä johtui Dedollin ja Yasan into mennä nuorina naimisiin? Kummallakin on Dedollin sanoin ”tapamuslimeja” oleva suku, mutta minkäänlainen uskonnollisuus ei heidän mukaansa ole ohjannut avioliittoon.

”Jollemme olisi kumpikin kasvissyöjiä, tapamuslimius voisi näkyä korkeintaan possunsyömisen välttämisenä”, Yasa sanoo ja naurahtaa.

Dedolli on syntynyt Suomessa vuosi sen jälkeen, kun hänen perheensä muutti 1990-luvun alussa pois Kosovosta. Levottomuudet olivat kärjistymässä Jugoslavian hajoamissodiksi. Dedolli sanoo, ettei hänen vanhemmillaankaan ole uskonnollista vakaumusta.

Yasan perhe muutti Suomeen Turkin kurdialueelta, kun Yasa oli kolmevuotias. Yasan äidinkieli on turkki. Hänen ravintola-alalla toimiva isänsä on Yasan mukaan ajattelutavaltaan perheen äitiä vanhanaikaisempi.

”Ei isä kuitenkaan juuri tuo ajatuksiaan julki. Isä on muutenkin ollut paljon töissä, ja länsimaisesti ajatteleva äiti on kasvattanut meidät lapset”, Yasa sanoo.

Ela Nora Yasasta on tulossa monikielinen. Äiti Saranda Dedolli puhuu lapselle albaniaa ja isä Ferhat Yasa turkkia. Perheen yhteinen kieli on suomi.

Kaikkien naisten joukosta tässä jutussa on tarkasteltu Helsingin kuuden suurimman vieraskielisen ryhmän avioliittoja. Kuusi suurinta vierasta kieltä ovat naisten avioliittojen määrän mukaan venäjä (4 128 naimisissa olevaa helsinkiläisnaista), somali (1 277), arabia (1 144), viro (1 135), kiina (873) ja englanti (731).

Kuuden suurimman ryhmässä erottuvat arabiankielisten naisten liitot. Nuorimmasta 18–29-vuotiaiden ikäluokasta lähes puolet on naimisissa. Muissa ikäryhmissä avioliitossa olevien arabiankielisten naisten osuus on selvästi suurin kaikkien Helsingin kieliryhmien liitoista.

Arabiankielisistä asukkaista irakilaistaustaiset ovat suurin ryhmä, mutta joukossa on monista muistakin maista tulleita.

Arabian kieleen ja islamin tutkimukseen erikoistunut yliopistonlehtori Sylvia Akar näkee yleisesti muslimitaustalla olevan yhtymäkohtia varhaiseen avioitumiseen. Myös oman lähipiiriinsä perusteella Akar arvioi, että erityisesti kummankin vanhemman ollessa muslimitaustaisia ”on hyvin harvinaista, että asuttaisiin avoliitossa”.

Kyse ei Akarin mukaan ole vain uskonnosta vaan laajasti kulttuuritaustasta. Arabiankielisten helsinkiläisten joukkoon kuuluu myös paljon kristittyjä, mutta yhteisen kulttuuritaustan takia usein pätee periaate, ettei avoliittoja suosita.

”Ei hyväksytä, että nuoripari asuu yhdessä ennen avioliittoa. Ajatus liittyy vahvasti käsitykseen seksuaalisuudesta ja avioliitoista.”

Helsingin toiseksi suurimmassa vieraskielisten ryhmässä, somalinkielisissä, nuorista naisista hieman enemmän kuin joka viides on naimisissa. Avioituneita somalitaustaisia helsinkiläisnaisia oli viime vuodenvaihteessa yhteensä 1 277.

Akar käyttää somalitaustaisia perheitä esimerkkinä puhuessaan siitä, että avioliittojen arvostus näkyy vahvasti perheissä, joissa kumpikin vanhemmista on tullut Suomeen maahanmuuttajina.

Jos vain toinen vanhemmista on taustaltaan muslimikulttuurista, tilanne hajoaa Akarin mukaan paljon helsinkiläisperheissä.

”Tiedän myös pareja, joissa maahanmuuttajaisän poika voi asua suomalaisen naisen kanssa, mutta sekin on isille usein vaikea asia”, Akar sanoo.

Helsingin Aurinkolahdessa asuvasta Sara Dedollin ja Ferhat Yasan perheestä suurin osa Dedollin ystävistä on suomenkielisiä. Ferhat Yasan lähipiirissä on paljon turkkilais- ja vietnamislaistaustaisia ystäviä. Ela Nora Yasa nauttii matkasta kohti uimarantaa.

Ylivoimaisesti suurin Helsingin vieraskielisistä ryhmistä on venäjänkieliset. Kun laskee yhteen kaikki avioituneet kuudesta suurimmasta vieraskielisten ryhmästä, naimisissa olevia naisia oli vuodenvaihteessa yhteensä 9 300.

Heistä venäjänkielisiä oli 4 128.

Ulkomaalaistaustaisten avioliittoja ja perheitä Väestöliitossa tutkinut ohjelmajohtaja Minna Säävälä mainitsee venäjänkieliset, kun kuvaa tutkimuksessaan esiin noussutta tärkeää syytä avioitumisille.

”Hyvin merkittävä seikka solmia avioliitto on oleskeluluvat”, Säävälä sanoo.

Koska Venäjän kaltaisista Euroopan unionin ulkopuolisista, niin sanotuista kolmansista, maista tuleva tarvitsee oleskeluluvan asettuakseen Suomeen, voi Säävälän mukaan olla ”muodollista painetta solmia avioliitto varhaisessa vaiheessa”.

Avioliitto on peruste, jolla oleskelulupaa voi hakea. Helsingin avioliittotilaston suurimmista kieliryhmistä kolmansia maita edustavat venäjä, somali, arabia ja kiina sekä englanti. Englanninkieliset ovat arabiankielisten tapaan monista taustamaista muuttaneita ihmisiä.

Vironkieliset eivät tarvitse oleskelulupaa. Se voi olla yksi syistä, miksi vironkielisten helsinkiläisnaisten avioitumisluvut ovat kuuden vieraan kieliryhmän alhaisimmat.

Hakukoneen avulla voi vertailla Helsingin suurimpiin vieraskielisiin ryhmiin kuuluvien naisten avioliittoja kotimaankielisten naisten liittoihin.

Onneksi häät pidettiin jo. Tämä on sekä Dedollin että Yasan kanta. Suurin osa Yasan kaveripiiristä on hänen mukaansa ulkomaalaistaustaisia, enimmäkseen Turkista tai Vietnamista.

”Olin omassa piirissäni ensimmäinen, joka meni naimisiin. Kaverien joukossa on myös paljon avosuhteita”, Yasa sanoo.

Hänestä on hienoa, että kun on jo nuorena päättänyt naimisiin menosta, voi nyt keskittyä elämässä muihin asioihin. Dedollin lapsuudenperheessä ei korostettu avioliiton merkitystä parisuhteen toimivuuden tai esimerkiksi lasten kannalta.

”Mutta olin neljän vuoden jälkeen vastarakastunut ja ajattelin romanttisesti. Olen nyt iloinen, että iso kustannuseräkin on takana”, Dedolli sanoo.

Nyt on muuta ajateltavaa ja rahanmenoa. Esikoinen Ela Nora Yasa on puolitoistavuotias, ja toinen vauva on tulossa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?