Kun koronavirus iski, Itä-Euroopan romanit katosivat Helsingin kaduilta – Nyt he tulevat takaisin, mutta kaupunki ei ole enää ennallaan - Kaupunki | HS.fi

Kun koronavirus iski, Itä-Euroopan romanit katosivat Helsingin kaduilta – Nyt he tulevat takaisin, mutta kaupunki ei ole enää ennallaan

Koronavirusepidemian takia kerjääminen, lehden myynti ja pullojen kerääminen vaikeutuivat.

Päiväkeskus Hirundon ruokailutilassa istuu viisi vuotta sitten Suomeen muuttanut Elena Dima. Aamut ovat päiväkeskuksessa hiljaista aikaa.­

14.9. 2:00 | Päivitetty 14.9. 9:55

Päiväkeskus Hirundon ruokailutilassa istuu Elena Dima, 43. Hän katsoo puhelimestaan intialaista bollywood-elokuvaa.

Päiväkeskus Hirundo ja samassa tilassa toimiva hätämajoitus on tarjonnut palveluita Euroopan liikkuvalle väestölle, lähinnä Itä-Euroopan romaneille, jo kymmenen vuoden ajan.

Dima kertoo, että bollywood-elokuvat ovat hänen lempielokuviaan. Niissä esiintyy usein orvoksi jääneitä lapsia. Elokuvat saavat Diman muistelemaan hänen kuutta omaa lastaan, jotka asuvat Romaniassa.

Keskustelua Diman kanssa kääntää päiväkeskus Hirundon työntekijä Delia Manea.

Koronavirusepidemia vaikutti voimakkaasti Suomessa asuvien romanien elämään ja heidän elinkeinoihinsa, kuten kerjäämiseen, lehden myyntiin ja pullojen keräämiseen.

Dima muutti Suomeen viisi vuotta sitten Romaniasta, jossa hänellä ei ollut jäljellä enää mitään. Hänen lapsensa otettiin huostaan, koska yrityksistään huolimatta Dima ei saanut hankittua työpaikkaa tai perheelleen asuntoa. Hän kertoo asuneensa hylätyissä taloissa.

Diman serkku rohkaisi lopulta Dimaa tulemaan kanssaan Suomeen.

Aamut ovat Hirundossa hiljaisia, koska kymmenet hätämajoituksissa yöpyneet ovat poistuneet muun muassa myymään lehtiä kaduille.­

Nyt Dima haalii rahaa keräten ja palauttaen pulloja Helsingin kaduilta ja puistoista. Jos rahaa kertyy joskus hitusenkin ylimääräistä, hän lähettää ne lapsilleen Romaniaan.

”Ikävöin lapsiani todella paljon, mutta tilanne tuntuu toivottamalta. En voi auttaa heitä siellä, täältä käsin vähän.”

Tänä kesänä pullojenkeräys on ollut kuitenkin haastavaa, koska kaikki suuret tapahtumat peruttiin koronavirusepidemian takia. Yksittäisiä ryhmiä on ollut puistoissa piknikeillä, mutta massatapahtumista saadut pullorahat jäivät keräämättä.

Koronavirusepidemia karkotti myös kadulla kerjänneiltä romaneilta lahjoittajat. Kadulla liikkuu edelleen vähemmän ihmisiä, kun moni on aloittanut syksyn pysytellen etätöissä.

Monien romanien tulonlähde myös tyrehtyi keväällä, kun Ison Numeron katumyynti väliaikaisesti lopetettiin ja myynti siirtyi verkkoon. Nyt lehden myynti on palannut kaduille.

Iso Numero on yhteiskunnallinen yritys, joka ”luo työmahdollisuuksia ihmisille joiden on vaikea tai mahdotonta löytää tuloja muualta”, yhtiön verkkosivulla sanotaan. Yrityksen päätuote on samanniminen lehti.

Vuonna 2019 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 270 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 242 000 euroa tuloja.

Hirundon uudet tilat sijaitsevat Vallilassa Inarintie 8:ssa.­

Hirundo on Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä yhteisö, jota Helsinki tukee taloudellisesti. Hirundossa asiakkaat voivat muun muassa peseytyä, pestä pyykkiä, käyttää internetiä ja syödä omia eväitään.

Hirundo järjestää asunnottomille liikkuville myös hätämajoitusta, jonka toiminnan rahoittaa Helsingin kaupunki.

Hirundon uusissa tiloissa Vallilassa on hiljainen torstaiaamu. Monet hätämajoituksessa yöpyneet ovat jo poistuneet.

On parasta lähteä liikkeelle aikaisin, kun osa ihmisistä on etätöistä huolimatta matkalla töihin.

Toimistossa työntekijät ovat valmiita auttamaan, jos joku tarvitsee neuvoa arjen asioissa, kuten työluvan hakemisessa tai pankkitilin aukaisemisessa.

Päiväkeskuksessa käy useita kymmeniä ihmisiä päivittäin.

Hirundon projektipäällikkö Antti Jalkanen kertoo, että keväällä romanien määrä Suomessa tipahti rajusti.

”Ennen koronaa meillä oli aivan täyttä, noin 200 romanialaista. Noin 50 heistä jäi ’nalkkiin’ Suomeen, kun Romanian rajat suljettiin.”

Koronatilanteen takia hätämajoitusta tarjottiin poikkeuksellisesti myös kesäaikaan.

Normaalisti hätämajoitusta järjestetään vain vuoden kylmimpään aikaan marraskuusta huhti–toukokuuhun.

Nyt osa keväällä lähteneistä romaneista on palannut Suomeen, mutta edelleen heitä on vain noin kolmasosa siitä, mitä normaalisti.

Kaupunki rajoitti hätämajoituksen kapasiteetin kesäksi 50 romanille ja 30 paperittomalle. Lokakuussa romanien paikkojen määrä nostetaan sataan.

”Takaisin palanneita on kuitenkin jo enemmän. Arvioltamme noin 50 ihmistä nukkuu nyt ulkona”, Jalkanen kertoo.

Koronavirusepidemian takia hätämajoituksessa pyritään nukkumaan vähän väljemmin.­

Jalkasen suurin huoli syksyä ajatellen on, että koronavirus pääsee leviämään kävijöiden keskuudessa. Hirundossa noudatetaan turvallisuusohjeita: Tarjolla on desinfiointiainetta ja hätämajoituksessa pyritään nukkumaan väljemmin. Silti asuminen on tiivistä.

”Elämä on ollut heillä todella kovaa ja monella vastustuskyky on erittäin huono. Lähtökohtaisesti he ovat kaikki riskiryhmää”, Jalkanen sanoo.

Hirundon uusissa tiloissa Vallilassa toimi aikaisemmin hostelli. Hirundon työntekijä Antti Jalkanen esittelee tiloja.­

Päiväkeskus Hirundon toiminta alkoi Pääskylänrinteessä, siirtyi sitten Itäkeskukseen ja vuodesta 2018 lähtien Alppikadulle. Elokuusta lähtien uudet tilat ovat olleet Vallilassa, entisen hostellin tiloissa.

Hätämajoitukseen tarkoitettuja huoneita on kolmessa kerroksessa.

Jos tilanne koronavirusepidemian osalta sallii, Jalkanen jatkaa pian erilaisten työpajojen muodossa myös hanketta, jonka tarkoituksena on auttaa romaneja sopeutumaan Suomeen opettamalla heille suomen kieltä ja järjestämällä erilaisia työkokeiluja.

Tavoitteena on vähentää kerjäämistä kaduilla, Jalkanen kertoo.

Elena Dima huoneessaan hätämajoituksessa.­

Dima esittelee huonettaan hätämajoituksessa. Huoneen nurkassa ovat kadulta löytyneet lasten rattaat, joissa Dima säilyttää tavaroitaan.

Talvea Dima ei odota innolla, koska hänellä ei ole talvikenkiä. Dima kertoo, että hänen kengänkokonsa on 41–42, ja niin suuria kenkiä on ollut vaikea löytää. Jalassaan olevat harmaat lenkkitossut hän sai lahjaksi ystävältään.

Dima ei ole käynyt Romaniassa viiteen vuoteen, ei sen jälkeen, kun hän sieltä lähti. Yhteyttä lapsiinsa Dima pitää puhelimitse.

Dimalla ei ole muuta nukkumapaikkaa Suomessa kuin Hirundon hätämajoitus. Paikasta on tullut hänelle kuin koti.

”Täällä minulla on ystäviä ja minusta pidetään huolta.”

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat