Vantaan Ikean vieressä pulputtaa pian kiehuva maanalainen järvi – Lämmittäisi kokonaisen kaupungin vuoden ajan - Kaupunki | HS.fi

Vantaan Ikean vieressä pulputtaa pian kiehuva maanalainen järvi – Lämmittäisi kokonaisen kaupungin vuoden ajan

Vantaan Energia aikoo louhia kehätien alle maailman suurimman lämpövaraston.

Vantaan Energia suunnittelee jättimäisen lämpövaraston louhimista Kehä III:n alle Kuninkaalassa.­

22.9. 2:00 | Päivitetty 22.9. 9:32

Vantaan Energia aikoo louhia jättimäisen lämpöluolaston Kuninkaalaan aivan huonekalujätti Ikean tavaratalon tuntumaan.

Miljoonan kuution suuruisesta lämpöluolastosta on tulossa maailman kookkain energiavarasto. Kuumaa 140-asteista vettä lämpöluolastoon mahtuu lähes viisinkertainen määrä Eduskuntataloon verrattuna.

Luolastoon on tarkoitus varastoida energiaa yhteensä 90 gigawattituntia. Energiamäärä on niin suuri, että sen avulla olisi mahdollista huolehtia keskikokoisen suomalaiskaupungin lämmöntarpeesta koko vuoden ajan.

Luolasto on tarkoitus louhia noin 50 metrin syvyyteen pääosin Kehä III:n alle. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy syksyn aikana.

Jättihankkeen suunnittelun lähtökohtana on, että se ei korota kaukolämmön hintaa, vakuuttaa Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen.

Luolaston louhe on rahanarvoista tavaraa, jota voidaan myydä moniin rakennushankkeisiin. Lämpöluolaston teknologiassa on monia innovaatioita, joihin haetaan EU:n innovaatiorahastosta tukea.

Lämpövaraston vesi lämmitetään monilla uusilla tavoilla. Vantaan Energia luopuu kivihiilestä vuonna 2022, kun Pitkäsuon jätevoimalan laajennus valmistuu. Turpeen polttamisesta yhtiö luopuu jo ensi kesänä.

Jätevoimalan laajennuksen valmistuttua Vantaan Energia on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään vuoden 2010 tasosta jo lähes 75 prosenttia. Jätteiden lisäksi polttoaineeksi jäävät tässä vaiheessa puuhake ja kierrätyspuu Martinlaakson biokattilassa sekä maakaasu.

Energiayhtiöllä on vireillä lukuisia hankkeita, joissa ei polteta mitään. Niiden kehitystyön ja hankepäätösten esteenä on ollut se, ettei lämpöä ole tähän mennessä pystytty varastoimaan suuria määriä.

Esimerkiksi Varistossa rakennetaan parhaillaan Vantaan ensimmäistä geotermistä voimalaa, joka tuottaa parin kilometrin syvyisestä lämpökaivosta energiaa kuuden kerrostalon tarpeiden verran. Tämä määrä lämpöä saadaan vielä tallennettua kaukolämpöverkkoon, mutta uusien geotermisten yksiköiden tuotantoa ei etenkään kesällä pystyttäisi varastoimaan.

Jättimäinen kausivarasto antaa mahdollisuuden säilöä energiaa muun muassa auringosta, tuulesta sekä hukkalämmöstä, jota kertyy muun muassa datakeskuksista.

Toivonen luonnehtiikin lämpöluolastoa tulevaisuuden hankkeeksi.

”Me tiedämme, että lämmitys on globaalisti suuri päästöjen aiheuttaja. Ilmastonmuutos ei odota, miksi odottaisimme mekään?”

Lämpövarasto on suunniteltu isoksi luolastoksi, jossa varastoidaan 140-asteista vettä.­

Kuninkaalan lämminvesivarasto toimii järjestelmässä ikään kuin energiaa luovuttavana akkuna. Kesällä kausivarastoon siirretään energiaa kuumasta kaukolämpöverkon vedestä ja talvella varastosta siirretään lämpöä kaukolämpöverkon veteen.

Siirto tapahtuu lämmönvaihtimen avulla, jottei luolassa oleva lämmin vesi missään vaiheessa sekoittuisi kaukolämmön veteen.

Lämmennyt kaukolämpövesi kiertää sen jälkeen uudestaan kiinteistöjen pattereita lämmittämään tai sitten sitä voidaan hyödyntää kesällä kaukojäähdytyksen energianlähteenä.

Suomessa Helsingin energiayhtiö Helen rakentaa parhaillaan 260 000 kuution suuruista vesivarastoa Mustikkamaalle, johon on tarkoitus varastoida energiaa yhteensä 11,6 gigawattituntia.

Mustikkamaan lämpövarasto on määrä ottaa käyttöön ensi vuoden kesällä. Helen on suunnitellut vastaavankokoista vesivarastoa Kruunuvuorenrantaan.

Helenin molemmissa hankkeissa luolavarasto säilöö vettä huomattavasti Vantaan hanketta matalammissa lämpöasteissa.

Vantaalla kuuma vesi johdetaan pohjavesikerroksen alle siten, että kylmä pohjavesi toimii ikään kuin kattilan kantena kiehuvan kuumaa vettä vasten. Vesi ei pääse purkautumaan maan pinnalle.

”Me emme aio rakentaa geysirejä Vantaalle”, tuotantojohtaja Kalle Patomeri sanoo.

Koska luolavaraston vesi on sopivan kuumaa kaukolämmön tarpeisiin, se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, jos talvella pakkanen kiristyy. Vantaan Energian ei jatkossa tarvitse laittaa päälle maakaasulla toimivia alueellisia lämpövoimaloita.

Vantaan Energia käyttää tällä hetkellä noin 240 gigawattituntia maakaasua vuosittain voimalaitoksissa ja kuudessa lämpökeskuksessaan. Kivihiileen verrattuna maakaasu on vain hieman vähemmän haitallinen kasvihuonekaasujen aiheuttaja.

Lämpöluolaston purkutehoksi on laskettu 200 megawattia, kun esimerkiksi Mustikkamaan lämpöluolastossa se on noin 120 megawattia.

Energiayhtiö aloittaa ympäristövaikutusten arvioinnin myös kahdesta kiertotalouteen liittyvästä hankkeesta, jotka voisivat valmistua vuonna 2024.

Martinlaakson voimala-alueelle suunnitellaan kyllästetyn puun polttolaitosta ja Pitkäsuon voimalatontille erillistä käsittelylinjaa maalien, lakkojen ja öljyisten materiaalien käsittelyä varten.

Patomeren mukaan Suomi vie vuosittain 120 000 tonnia näitä vaikeasti kierrätettäviä aineita polttolaitoksiin pohjoismaissa ja Saksassa. Vantaan kahdessa uudessa hankkeessa näitä aineita voitaisiin käsitellä vuosittain noin 60 000 tonnia.

Tämä vähentäisi ympäristölle haitallisten aineiden vientiä ja sijoittamista kaatopaikalle.

Energiayhtiöllä on myös valmistelussa yhteistyö teknologiayhtiö Wärtsilän kanssa, jossa jätevoimalan polton yhteydessä syntyvä hiilidioksidi otettaisiin hyötykäyttöön sen sijaan.

Ideana on johtaa hiilidioksidi metanointiyksikköön, jossa siihen liitetään vedestä elektrolyyserillä erotettua vetyä. Metanointiyksikössä pystyttäisiin siten valmistamaan synteettistä biokaasua lämmöntuotantoon.

Wärtsilä on investoinut niin kutsuttuun Power-to-X -teknologiaan vuodesta 2018 lähtien. Käsite pitää sisällään lukuisia erilaisia keinoja muuntaa sähköä toisenlaiseksi energiaksi.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat