Nykyisen Pasilan kohdalla lainehti valtava järvi - Kaupunki | HS.fi

Pasilan asema vuonna 1956. Se siirrettiin Pasilaan Karjalan Vammeljoelta 1920-luvulla ja toimi asemana vuoteen 1984 saakka.­

Nykyisen Pasilan kohdalla lainehti valtava järvi

Pasilan alueen historia kertoo myös koko Suomen teollistumisesta ja kaupungistumisesta. HS:n kuvakooste esittelee alueen nopean muutoksen.


27.9. 2:00 | Päivitetty 27.9. 17:23

Pasilan aseman seudun vieri vieressä kohoavia korkeita suorakulmaisia taloja katsellessa joutuu pinnistelemään mielikuvitustaan, jotta näkisi paikalla syystuulessa väräjävän vedenpinnan ja sitä ympäröivän luonnon. Siinä se on kuitenkin ollut, kauppakeskus Triplan ja sen vieressä olevan aseman kohdalla!

Uuden aseman ja Triplan valmistuttua työmaat ovat siirtyneet lähiympäristöön. Oikeastaan Pasila on ollut yhtä suurta rakennustyömaata vuosikymmenien ajan. Tämän jutun kuvakooste näyttää Pasilan muutoksen harvaan asutusta maaseudusta tornitalojen keskittymäksi.

Noin kaksisataa vuotta sitten nykyisen juna-aseman ja Triplan kauppakeskuksen kohdalla oli järvi. Se oli nimeltään Tölö träsk eli Töölönjärvi, ja se löytyy vuoden 1808 kartasta. Vesi laski uomaa pitkin Töölönlahteen. Siitä muistuttaa yhä puro junaradan ja Vauhtitien välissä.

1800-luvulla alue oli maaseutua, ja siellä oli kaksi maatilaa: Fredriksberg ja Böle, joka on esiintynyt myös muodossa Böhle. Vuoden 1845 kartassa järveä ei enää näy, vaan sen tilalle on piirretty niittyä ja lähelle soita sekä peltoja.

Alueen tulevien vuosikymmenien myllerryksien alkusysäys juontuu vuoteen 1862. Tuolloin valmistui Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, joka kulki Fredriksbergin tilan alueiden halki. Radan rakentamispäätöksen vaikutukset Pasilan ja Helsingin tulevaisuuteen ovat mittavat. Ja vaikuttipa päätös myös Töölönjärveksi kutsutun alueen kohtaloon.

Kaupunginmuseon selvitysten mukaan pian sen jälkeen Töölönjärven kohdalla ollut niittyalue kuivattiin, koska tilaa tarvittiin laajenevalle Pasilan ratapihalle. Vuoden 1869 kartassa näkyy Pasilan kohdalla niityn läpi kulkeva, vastavalmistunut rautatie. Niityn kohdalla lukee järven mukaan Tölöträsk.

Junarata vauhditti teollistumista ja alkoi tuoda ihmisiä työn perässä Helsinkiin. Helsinki alkoi kasvaa ylöspäin ja laajentua myös laidoiltaan. Näin alkoi myös silloisen Bölen rakentaminen. Alueen muuttuminen kertoo samalla Suomen teollistumisesta ja kaupungistumisesta.

Junan ikkunasta otettu kuva vuonna 1973. Oikealla näkyy asemarakennuksen päätyä, vasemalla kioski ja taustalla rakenteilla olevia betonielementtitaloja.­

Pasilaan, joka sai muuten suomenkielisen nimensä Fredriksbergin tilan pitkäaikaisen vuokraajan Karl Pasilan mukaan, tuli ensimmäinen juna-asema vuonna 1890. Rakennus jäi pian pieneksi, mutta se korvattiin vuonna 1923 Karjalan Vammeljoelta siirretyllä puurakennuksella.

Syyskuussa 1984 Pasilan vanha asemarakennus siirrettiin Veturipuistoon. Rakennuksen omistaa Suomen Rauhanliitto ja taloa kutsutaan Rauhanasemaksi.­

Tämä rakennus toimikin asemana lähes kuusikymmentä vuotta vuoteen 1984. Rakennus sijaitsee nykyään Veturitorilla Itä-Pasilassa ja tunnetaan nykyisin Rauhanasemana.

Tältä näytti Länsi-Pasilan ja Ilmalan seutu vuonna 1964.­

Vielä 1960-luvulla Pasilan aseman ympäristö oli varsin pientalovaltainen ja metsäinen. Itä-Pasilan rakentaminen alkoi vuonna 1972. Entisen pienteollisuus- ja varastoalueen tilalle kaavoitettiin ja rakennettiin massiivisia betonielementtitaloja tiiviisti. Kevyttä liikennettä sijoitettiin paljon autoteiden yläpuolelle.

Raitiotien ensimmäinen vaihe Itä-Pasilan läpi Pasilan rautatieasemalle valmistui vuonna 1976.

Ilmakuva vuodelta 1979. Etualalla näkyy puinen asemarakennus.­

1900-luvun taitteessa nykyisen Länsi-Pasilan kohdalle rakennettiin puutaloja, koska asunnoista oli huutava pula, eivätkä kaupungin vuokratontit riittäneet työväelle.

Puinen monikerroksinen asuinrakennus Pasilankadun ja Raakelinkadun risteyksessä 1900-luvun alkupuolella.­

Taloja rakennettiin tonteille kunkin tekijän mielen mukaan ja monesti niistä materiaaleista, mitä sattui löytymään. Rakennuksia siirrettiin myös muualta. Lopputulos oli kaikkea muuta kuin yhtenäinen.

Lapsi istuu Puu-Pasilassa 1970-luvulla.­

Nainen nojasi porttiin Puu-Pasilassa. Kuva on otettu 1970-luvulla.­

Ihmiset viihtyivät Puu-Pasilassa, mutta kaupunki piti aluetta tilapäisenä, eikä siihen haluttu käyttää rahaa. Vuoden 1940 jälkeen vuokra-ajat lyhenivät, ja rakennukset rapistuivat. 1970-luvun puolivälissä alueen puutaloissa asui enää 600 ihmistä.

Puskutraktorit alkoivat hajottaa taloja 1977, nykyisen Länsi-Pasilan kerrostaloista päätettiin pari vuotta myöhemmin ja ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuivat 1980-luvun alussa. Vain muutama Hertanmäen puutalo on jätetty muistoksi alueen historiasta.

Kuva on otettu kesäkuussa 1982, kun Länsi-Pasilaa rakennettiin. Oikealla Pasilankatu 2.­

Kun Itä-Pasilasta tehtiin suorakaiteen muotoisia korkeiden talojen harmaita kortteleita, niin Länsi-Pasilaan tehtiin ”pehmeämpää” arkkitehtuuria: aukioita ja rakennusten julkisivuissa käytettiin keltaista ja punaista tiiltä.

Vuonna 1995 Pasilan asema seutu näytti tältä.

Ilmakuva Itä-Pasilasta vuonna 1978. Oikealla ratapiha, keskellä vasemmalla Messukeskus.­

Asema oli valmistunut 1990. Aseman ruotsinkielinen nimi oli muutoin Fredriksberg 27. toukokuuta 1990 saakka, minkä jälkeen se on ollut Böle.

Lama oli painanut 1990-luvulla Suomen taloutta pitkään. Myöhemmin on arvioitu, että Suomen ensimmäinen jääkiekon maailmanmestaruus toukokuussa 1995 auttoi Suomea irti lamasta.

Pasilan rautatieasema vuonna 1995.­

Elokuussa 1995 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan, joka mahdollisti jäähallin rakentamisen Keski-Pasilan Haarakallion alueelle.

Harry Harkimo Hartwall-areenan rakennuspaikalla syksyllä 1995.­

Vielä samana syksynä alkoi Hartwall-areenan rakentaminen Pasilaan. Vuoden päästä syksyllä 1996 samassa paikassa hallin rakennustyöt olivat jo pitkällä.

Hartwall-areenan rakennustyömaa syyskuussa 1996. Halli valmistui keväällä 1997.­

Itä-Pasilassa autotaso ja kävelytaso ovat erikseen. Kuva on syksyltä 1999.­

Kesällä 2017 Pasilan 1990 valmistunut asema suljettiin ja purettiin palasiksi ennen kolmekymppisiään vain 27 käyttövuoden jälkeen. ”Vanha” sai tehdä tilaa uudelle asemalle, josta tulisi suora yhteys myös valtavaan kauppakeskukseen.

Vuonna 1990 valmistunut asemarakennus Pasilassa purettiin kesällä 2017.­

Kauppakeskus Tripla avattiin noin vuosi sitten syksyllä. Pasilan rakentaminen jatkuu. Kauppakeskuksen viereen on tarkoitus tulla tornitaloja. Tosin niiden koosta käytävät neuvottelut kaupungin ja rakennuttajan välillä jumissa.

Savonpuistikko taustallaan kauppakeskus Tripla ja Pasilan asema.­

Kaupunki haluaa myös kaksi nopeasti muuttuvaa kaupunginosaa – Alppilan ja Pasilan – tiiviisti yhteen. Viheralueiden häviäminen ja vähäksi käyneen lähiluonnon katoaminen huolettaa ihmisiä.

Pasilan rakentaminen jatkuu.

Pasilassa sijaitseva, syksyllä 2019 avattu Tripla, on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Triplan lähelle Pasilansillan eteläpuolelle on suunniteltu viittä tornitaloa.­

 

Lähteet: Helsingin kaupunki, Helsingin kaupunginmuseo, HSL ja HS-arkisto

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat