Helsingin katutyömailla rehottava piittaamattomuus yllätti jopa pormestari Vapaavuoren – Opiskelijoiden raportit paljastivat ongelman laajuuden - Kaupunki | HS.fi

Helsingin katutyömailla rehottava piittaamattomuus yllätti jopa pormestari Vapaavuoren – Opiskelijoiden raportit paljastivat ongelman laajuuden

Aalto-yliopiston opiskelijaryhmä havaitsi lukuisia puutteita Helsingin katutyömailla. Pormestari Jan Vapaavuoren mukaan työmaakylttien puute on esimerkki asenneongelmasta.

Jan Vapaavuori havahtui katutöiden ongelmiin Mechelininkatua remontoitaessa. Esiin nousivat muutkin ongelmat, kuten liikenneturvallisuuden heikkous ja ilmansaasteet.­

28.9. 10:28

Kymmenen opiskelijan ryhmä Aalto-yliopistosta tarkkaili viime kesänä kaupunkilaisten turvallisuutta katutöiden suhteen. Opiskelijoiden laaduntarkkailijaryhmä havaitsi mittavia puutteita Helsingin katutyömailla.

Työmaista 54 prosentilla työmaataulu puuttui kokonaan, ja riittävä työmaataulu löytyi vain 21 prosentilla työmaista. Luvattomia työmaita paljastui 15 jo ensimmäisten 120 työmaan joukosta. Kävelyliikenteen opasteista vain 55 prosenttia oli ohjeen mukaisia. 144 työmaalla työmaan liikennemerkit puuttuivat kokonaan, kun täysin ohjeiden mukaiset työmaan liikennemerkit löytyivät vain 46 prosentilla työmaista.

Opiskelijoiden hyvä työpanos laaduntarkkailijoina yllätti Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren positiivisesti. Sen sijaan tarkkailijoiden havainnot yllättivät negatiivisesti.

”Oli hyvin tiedossa, että katutöissä on ongelmia. Yllättävää oli kuitenkin työmaajärjestelyihin liittyvä näin laaja välinpitämättömyys, joka koskee selvästi kaikkia toimijoita. Systeeminen kulttuurinmuutos on tarpeen”, Vapaavuori sanoo.

Kaupungin tulee Vapaavuoren mukaan kehittää urakoiden vaatimuksia liittyen työmaiden poikkeusjärjestelyihin. Pienempien työmaiden lupaehtoja tulee selkeyttää.

”On selvää, että kaupungin nykyisiä ohjeita ja niiden ymmärrettävyyttä tulee parantaa. Tässä meillä on kotiläksyt tehtävänä”, hän sanoo.

”Kaupungin omilla työmailla ei ole ollut alueiden käyttömaksuja, ja sitä myöten työmaailmoituskin on jäänyt monilta hoitamatta. Tähän vastataan jo vuoden 2020 kuluessa ottamalla alueiden käyttömaksut käyttöön myös kaikilla kaupungin työmailla.”

Työmaakylttien puute on Vapaavuoren mukaan esimerkki asenneongelmasta, sillä jo nykyinen lainsäädäntö edellyttää työmaakylttiä.

”Yksi keino puuttua työmaiden kylttipuutteisiin ja työmaajärjestelyihin on omavalvonta-mallin käyttöönotto. Toisekseen kaupungin omaa luvituksen ja valvonnan prosessia tulee tarkastella kriittisesti. Puuttumista on tehostettava.”

Kesän laaduntarkkailun tulokset ovat Vapaavuoren mukaan myös viesti ympäristöministeriölle, jolle Helsinki esitti jo talvella ehdotuksen kunnossapitolain muuttamiseksi.

Vapaavuoren mielestä Suomen lainsäädäntö on ”hirveän salliva”.

”Kadun kaivajalle riittää pelkkä ilmoitus töiden aloittamiseksi. Laki sallii kenen tahansa aloittaa milloin tahansa katutyöt ja aiheuttaa häiriöitä muille ilman että kaupungilla on mitään mahdollisuuksia estää tätä”, Vapaavuori sanoi viime marraskuussa.

Ongelmat kärjistyvät Helsingin kantakaupungissa. Siellä tarvittaisiin eniten keinoja ohjata toimintaa.

Vapaavuoren mukaan katutöiden kulttuuria ei saada muutettua yksin kaupungin toimilla. Kaupunki onkin aloittanut keskustelut infrarakentamisen työnantajaliiton Infra ry:n kanssa.

”Merkittävää asennemuutosta tarvitaan, ja sitä muutosta tulee myös johtaa. Helsingin kaupunki on Suomen suurin infratilaaja, ja meidän tavoitteidemme tulee näkyä myös kumppaneidemme tavoitteissa. Huonoa laatua ei voida enää sietää.”

Kaupungin urakka-asiakirjoja työmaajärjestelyihin liittyen päivitetään parhaillaan.

Isoissa hankkeissa, kuten Hämeentiessä tai piakkoin käynnistyvissä Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun hankkeissa on edellytetty erillisten resurssien varaamista juuri työmaa- ja liikennejärjestelyihin.

Nämä järjestelyt pitää jatkossa esittää perusteellisemmin jo katusuunnitteluvaiheessa.

Uutena vaatimuksena katutöille on noussut esiin työmaiden päästöttömyys sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että ulkoilman terveellisyydenkin kannalta.

On arvioitu, että työmaakoneiden osuus kaupunkiliikenteen päästöistä on noin 10 prosenttia. Sähkökoneita käyttämällä myös melu vähenee.

Helsinki solmi syyskuussa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen valtion kanssa kaupungin työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Allekirjoittajina olivat Helsingin lisäksi ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt, Espoo, Turku ja Vantaa.

Taustalla on se, että EU:n direktiivin mukaan vuodesta 2021 alkaen julkisen sektorin hankkimasta kalustosta 38,5 prosenttia pitäisi olla miltei päästötöntä.

”Olemme kokeilleet vähäpäästöisen työmaan vaatimuksia tähän mennessä neljällä työmaalla, ja jatkossa kaupungin rakennuttamat infratyömaat toteutetaan vähäpäästöisen työmaan kriteereillä. Lisäksi kokonaan päästöttömän työmaan ratkaisuja on pilotoitu Kulosaaren pyöräkadun työmaalla. Ensi vuonna laajennamme pilotteja talonrakentamiseen ja ylläpidon hankkeisiin”, Vapaavuori kertoo.

Piloteilla selvitetään markkinoiden valmiuksia muutokselle. Niiden tuloksena on tarkoitus saada aikaan päästöttömän tai vähäpäästöisen työmaan hankintakriteerit. Päästöiksi katsotaan sekä ilmastopäästöt että terveydelle haitalliset pienhiukkaset.

Lämmitys ja sähkö tulisi ihannetapauksessa tehdä uusiutuvilla energioilla.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat