Helsinki suunnittelee Kontulaan niin isoa muutosta, ettei aluetta enää tuntisi entiseksi - Kaupunki | HS.fi

Helsinki suunnittelee Kontulaan niin isoa muutosta, ettei aluetta enää tuntisi entiseksi

Vanhan ostoskeskuksen purkaminen on kontulalaisten mielestä tervetullut asia, mutta täydennysrakentamisen luontovaikutukset mietityttävät.

Helsingin Eirassa lapsuutensa viettänyt Marjaana Lehtinen, 72, kertoo viihtyvänsä erinomaisesti Kontulassa, mutta laajat tiivistämissuunnitelmat ja niiden luontovaikutukset huolettavat häntä. Taustalla Keinulaudantien varteen kohoavia uusia kerrostaloja.­

29.9. 2:00 | Päivitetty 29.9. 8:55

Itä-Helsingin Kontula, yksi Suomen tunnetuimmista lähiöistä, voi mullistua tulevaisuudessa täydennysrakentamisen tuloksena.

Samalla Kontula on esimerkki siitä, millaista täydennysrakentamista Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa ja millaisia asuinrakentamisen tavoitteita pääkaupungissa on. Kontulalle on ensimmäisten alueiden joukossa luotu suunnitteluperiaatteet, jotka kertovat konkreettisesti tulevan lisärakentamisen ja uusien asukkaiden määristä.

Kontulan keskusta kuvattuna ilmasta. Matala rakennus on Kontulan ostoskeskus.­

Suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa tiistaina 22. syyskuuta. Jos suunnitelmat toteutuvat, Kontulassa voi vuonna 2050 olla kaksinkertainen määrä asuntoja ja asukkaita nykytilanteeseen verrattuna.

Kontula on nykyään noin 14 000 asukkaan kaupunginosa. Asukkaista liki 90 prosenttia asuu täydennysrakentamisen suunnittelualueella.

Tavoite on, että seuraavina vuosikymmeninä asukasmäärä kasvaisi suunnittelualueella jopa 25 000:een. Kerrosneliöitä voisi olla liike- ja toimitilarakentaminen mukaan luettuna 1 250 000, kun niitä on nyt noin 615 000.

”Paljon riippuu tulevaisuudessa siitä, miten taloyhtiöt lähtevät täydennysrakentamishankkeisiin mukaan”, sanoo Helsingin asemakaavoituksen itäisen alueyksikön päällikkö Anri Linden.

Tiivistämistä on tarkoitus tehdä esimerkiksi tulevan Raide-Jokeri 2:n varrella ja tonteilla, joissa on tällä hetkellä sekä yksityisten taloyhtiöiden että Hekan eli Helsingin kaupungin asunnot oy:n taloja.

Ilman taloyhtiöiden myöntymistä tiivistämissuunnitelmat jäävät kuitenkin Lindenin mukaan torsoksi.

”Kaupunki on tähän asti toiminut niin, ettei kaupungin vuokratonteillakaan sijaitsevia taloyhtiöitä pakoteta täydennysrakentamishankkeisiin. Neuvottelemme taloyhtiöiden kanssa ja tarjoamme omistustonteilla sijaitseville taloyhtiöille mahdollisuutta maksaa esimerkiksi tulevaa putkiremonttia tonttimaata myymällä.”

Mediassa esillä ollut ostoskeskuksen uudistaminen on osa Kontulan suurta muutosta.

Kontulan ostoskeskuksessa on nykyisellään noin 20 000 kerrosneliötä liiketilaa ja 7 000 kerrosneliötä kaupungin palvelutiloja, joihin lukeutuu esimerkiksi kirjasto. Kaikki Kontulan palvelut ovat keskittyneet ostoskeskuksen alueelle.­

Vuonna 1967 avatun ja yhä Suomen suurimman kattamattoman ostoskeskuksen alueen uusimisesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti syyskuun alussa arkkitehtitoimisto Opus ehdotuksellaan, jonka nimi on Vaellus. Se toimii jatkosuunnittelun lähtökohtana.

Ostoskeskuksessa on nykyisellään noin 20 000 kerrosneliötä liiketilaa ja 7 000 kerrosneliötä kaupungin palvelutiloja, joihin lukeutuvat kirjasto, nuorisotila, uimahalli ja terveysasema. Asuntoja ei ole.

Opuksen suunnitelman pääosassa ovat asunnot. Niitä on 62 000 kerrosneliötä samalla kun liiketiloja ja kaupungin palvelutiloja on vähemmän kuin nykytilanteessa: liiketiloja alle 20 000 ja palvelutiloja 6 500 kerrosneliötä.

Ostoskeskuksen uusiminen käynnistyy aikaisintaan 2020-luvun puolivälissä. Ideakilpailun voittaneen ehdotuksen ajatuksena on, että koko vanha ostoskeskus purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin puurunkoisia uusia rakennuksia. Ideoita voidaan hyödyntää asemakaavoituksessa joko kokonaan tai osittain.

Kontulan ostoskeskuksen alueesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneessa Vaellus-ehdotuksessa on kolminkertainen määrä asuntoja liiketiloihin nähden.­

HS kysyi Kontulassa asukkaiden mielipiteitä ostoskeskuksen uudistamisesta ja laajemmista täydennysrakentamisen suunnitelmista.

Ostoskeskuksen uudistaminen sai voimakasta kannatusta, mutta yksikään haastateltu ei ollut tietoinen muun täydennysrakentamisen laajuudesta.

”Tärkein asia ostoskeskuksen uudistamisessa on, että kaljakuppiloita vähennetään”, sanoo Kontulan metroaseman vieressä seisova Raija, 74. Hän ei halua kertoa sukunimeään.

Raija, 74, kertoo Kontulan muuttuneen viime vuosina turvattomaksi.­

”Lisäksi huumeidenkäyttäjät pitäisi saada pois ja vartijat metroasemalle yötä päivää. Olen asunut Kontulassa 20 vuotta, ja viisi vuotta sitten tämä rupesi menemään tällaiseksi huumetouhuksi. Ei täällä uskalla edes liikkua illalla enää.”

Samaa mieltä on Riitta Auvinen, 71.

”Täällä ostarilla ei ole mitään muuta kuin kuppila, kuppila, kuppila. Ja juoppoja. Se raivostuttaa.”

Tiivistämistä Auvinen ei kannata.

”Täällä pitäisi olla enemmän viheralueita, ei vähemmän. Ihmiset viihtyisivät paremmin.”

Yli 30 vuotta Kontulassa asunut Pasi Klemetti, 58, ei ollut tietoinen Kontulan täydennysrakentamissuunnitelmista. ”Luontoa pitäisi säästää, sillä se pehmentää aluetta.”­

Ari Toivonen, 44, vastaa voimasanojen ryöpyllä, kun häneltä kysyy näkemystä ostoskeskuksen uudistamisesta ja Kontulan täydennysrakentamisesta.

”Minulle sopii ostarin ja koko paikan räjäytys, eikä tarvitse rakentaa uutta tilalle. Minua on yritetty vetää monta kertaa turpaan metroaseman luona aamuyöstä. Äsken sillä matkalla, kun kävelin Kivikosta tänne, minulta tultiin kysymään kolme kertaa, myynkö piriä.”

Ari Toivonen ei tule kaipaamaan Kontulan vanhaa ostoskeskusta ja sen tunnelmaa.­

Samalla kun Toivonen puhuu, ostoskeskuksen pihaan kaartaa poliisiauto. Kello ei ole edes yhtätoista aamupäivällä. Toivosta alkaa naurattaa.

”Ja kas! Sieltähän he tulevat.”

Poliisit jututtavat sekavasti käyttäytyvää miesjoukkoa. Yksi miehistä alkaa tyhjentää taskujaan. Vanhempi konstaapeli Veli-Matti Vehmas kertoo, että ostoskeskus kuuluu poliisin seuranta-alueisiin.

”Täällä on häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa ja huumeita”, hän sanoo.

”Käymme täällä valvontakierroksella, tapahtui jotain tai ei. Mutta valitettavan usein täällä jotain tapahtuu.”

Vanhempi konstaapeli Veli-Matti Vehmas Helsingin poliisista kertoo Kontulan ostoskeskuksen olevan tuttu 20 vuoden ajalta. Hänen mukaansa alueella on usein häiriökäyttäytymistä, johon poliisi joutuu puuttumaan.­

Poliisiauton ohitse kävelee Jussi Virkkunen, 41, vaunuissa istuvan poikansa Ilpon kanssa. Rivitaloasunnossa Tanhuantiellä asuvalla Virkkusella on selkeä näkemys Kontulan täydennysrakentamisesta.

”Se on tosi hyvä juttu. Tämä alue huutaa keskiluokkaisia omistusasujia, sillä omistusasujat tasapainottavat eriytyvää kaupunkia. Tällä alueella on syviä ongelmia.”

Kontulan Tanhuantiellä asuvan Jussi Virkkusen mielestä Kontulassa pitää tehdä huomattavasti täydennysrakentamista, sillä alueella on hänen mukaansa syviä ongelmia. Vaunuissa poika Ilpo.­

Kontulan ostoskeskus on toki muutakin kuin kaljakuppiloita. Ja ennen kaikkea: Kontula on enemmän kuin ostoskeskuksensa. Asukkaat kehuvat usein erityisesti alueen vehreyttä ja luonnonläheisyyttä.

Kontulan rakennuskanta on pääosin 1960–1970-luvuilta. Alueelle ovat ominaisia suurten kerrostalojen välissä olevat komeat, väljät ja puistomaiset metsäpihat – sekä korkealla olevista asunnoista avautuvat hienot näkymät.

Kontulan Keinulaudantie 1:n pihapiiri on hyvä esimerkki Kontulan vehreistä metsäpihoista. Etualalla Leena Nyberg.­

Omaa pihaansa Keinulaudantie 1:ssä kehuu yli 50 vuotta Kontulassa asunut Marjaana Lehtinen.

”Kyllä se on hieno! Olen syntynyt Eirassa ja elänyt lapsuuteni siellä, mutta Kontulassa viihdyn. Täällä on hyviä ulkoilupaikkoja.”

Lehtinen kannattaa ostoskeskuksen uudistamista. Pieni tiivistäminenkin on hänestä hyväksyttävää.

”Mutta pelkään, että viheralueet lähtevät. Noihin uusiin taloihin ei tule kunnon pihaa, ei sinne mahdu”, hän sanoo ja viittaa kädellään Keinulaudantien 2:ssa rakenteilla oleviin kerrostaloihin.

”Mutta kyllä väestön pitäisi muuttua sillä tavalla, että huono maine katoaa.”

”Kannatan lämpimästi Kontulan ostoskeskuksen uudistamista. Myllypuron ostoskeskuksesta tuli hieno, kun se uusittiin”, sanoo Kontulassa asuva Marjaana Lehtinen. Taustalla Keinulaudantie 2:een kohoavia uusia kerrostaloja.­

Kontulan ylle sovitellaan säännöllisin väliajoin ”uuden Kallion” viittaa.

Kontulan rosoisuudessa, monikulttuurisuudessa ja edullisissa liiketiloissa nähdään mahdollisuuksia uuden kaupunkikulttuurin syntyyn samalla kun oikea Kallio käy läpi voimakasta keskiluokkaistumista. Tulevaisuus näyttää, miten Kontulan uudistuminen vaikuttaa alueelle jo syntyneeseen kaupunkikulttuuriin.

Keinulaudantiellä asuvat Jukka Hiltunen, 67, ja Anne Forsman, 64, ovat tulleet kahvittelemaan ostoskeskuksessa puoli vuotta sitten avattuun Sabich Caféhen.

Taustalla soi miellyttävä tunnelmamusiikki. Vitriinissä on tarjolla smoothieita ja makeita leivonnaisia, ja vesi on maustettu mintunlehdillä. Talvisin Espanjassa asuvat Hiltunen ja Forsman kehuvat paikkaa.

Keinulaudantie 5:ssä asunnon omistavat Jukka Hiltunen (vas.) ja Anne Forsman kertovat taloyhtiönsä osakkaiden kieltäytyneen täydennysrakentamismahdollisuudesta. Astioita kerää Bilal al-Khattab.­

”Kontulan ostoskeskus on ilmapiiriltään aika ainutlaatuinen, jos kestää vähän säröä. Se kuuluu tähän ambianceen”, Hiltunen sanoo hymyillen ja lausuu viimeisen sanan ranskalaisittain korostaen.

Viereisestä pöydästä joku huutaa, että tämä ambiance on kahden viime vuoden aikana räjähtänyt käsiin: on täysin avointa pillerikauppaa ja joka paikassa juopporemmien ”puistobaareja”.

Hiltunen suhtautuu asiaan rauhallisesti.

”Ennen täällä oli 22 brenkkukuppilaa, mutta nyt osa niistä on muuttunut maahanmuuttajien ravintoloiksi.”

Ympäri Kontulan ostoskeskusta tosiaankin löytyy kiinnostavia ruokapaikkoja. Niihin lukeutuu viime vuonna ovensa avannut Helsingin ja kenties koko Suomen ensimmäinen uzbekistanilainen ravintola.

Sen listalla on annoksia, joihin ei törmää Kalliossakaan: mastava, lagman, chuchvara ja achichuk.

Ravintolan yrittäjä, 29-vuotias Alisher Sultonov, uskoo monen nykyisen yrittäjän – itsensä mukaan lukien – lähtevän Kontulan ostoskeskuksesta, jos ja kun vuokrat nousevat uudistamisen jälkeen.

”Maksan tiloista tällä hetkellä vuokraa noin 4 600 euroa kuussa enkä juuri enempää voisi maksaa.”

Uzbekistanilainen Alisher Sultonov, 29, on töissä päivisin omassa rakennusyhtiössään ja iltaisin kontulalaisessa ravintolassa. ”Lapsiani en juuri ehdi näkemään”, hän sanoo.­

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat