Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tiistaina Mellunmäen Ounasvaarantie 2:n ja Pallaksentie 1:n tarkistetun asemakaavan muutosehdotuksen.
Kyseessä on kaava, joka tarkoittaa kokonaisen korttelin täydellistä muodonmuutosta lähellä Mellunmäen metroasemaa. Suunnitelmissa nykyiset 1960-luvulla rakennetut 3–4 kerroksiset rakennukset puretaan ja niiden tilalle rakennetaan kymmenkunta uutta asuinkerrostaloa. Uudet talot olisivat pääosin 6–8-kerroksisia, mutta yksi taloista olisi 12-kerroksinen.
Uusia asukkaita tulisi arviolta 1 750 ja asuinkerrosalaa noin 60 000 neliötä. Uusia asuntoja olisi yhteensä 850–950 eli yli kuusinkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.
Hanke on uraauurtava monella tapaa: se toimii esimerkkitapauksena taloyhtiölähtöisestä purkavasta uusrakentamisesta, joka on myös kiinnostava uusi työkalu kaupungin laajemmissa täydennysrakentamissuunnitelmissa.
Lisäksi se on esimerkki vuonna 2019 voimaan astuneesta asunto-osakeyhtiölain muutoksesta, joka mahdollistaa purkavan uusrakentamisen ilman kaikkien osakkaiden suostumusta.
Hanke saa suurimmilta poliittisilta ryhmiltä vahvaa tukea, mikä ei ole ihme, sillä toimintamalli on kaupungille monin tavoin kannattava. Sen lisäksi, että kaupunki pääsee toteuttamaan uuden yleiskaavan mukaista täydennysrakentamista, se saa myös tuloja kaavoitetusta rakennusmaasta maksettavien maankäyttömaksujen ja moninkertaistuneen kiinteistöveron muodossa.
Kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoi tiistaina, että Ounasvaarantien ja Pallaksentien purkavan uudisrakentamisen hanke on täysin uudenlainen ja hyvin kiinnostava.
”Ei siis ole ihme, että itse taloyhtiössä prosessi on ollut pitkä eikä vailla ristiriitoja. Uskon, että tämä hanke tulee olemaan monelle taloyhtiölle innostava esimerkki, jossa syntyy nykyisten asukkaiden lisäksi paljon uusia koteja joukkoliikenteen solmukohtaan.”
Sinnemäen mukaan tärkeää on myös se, että valmistelun yhteydessä on laadittu korttelialueesta hiilijalanjälkivertailut.
”Vertailu on tehty nykyisen rakennuskannan laajojen peruskorjaustarpeiden ja purkavan lisärakentamisen suhteen. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että purkava lisärakentaminen on ekologisesti järkevää. Hiilijalanjäljen laskentaa täytyy jatkaa myös tulevissa hankkeissa.”
Varmaa uuden asuinkorttelin rakentaminen ei silti vielä ole. Nyt kaikki riippuu siitä, kuinka moni kahden taloyhtiön osakkaista allekirjoittaa uudisrakentamisesta vastaavan sijoittajatahon laatiman esisopimuksen.
Mikäli esisopimukset lähettävä sijoittajataho saa haltuunsa yli 90 prosenttia taloyhtiön osakkeista, sillä on lain mukaan loppuosakkeiden lunastusoikeus tilanteessa, jossa peruskorjaaminen ei ole kannattavaa taloudellisesti eikä asuntojen käytettävyyden kannalta. Osakkeet lunastetaan tuolloin alueen markkinahintaan.
