Kymmenen vuoden päästä Helsingissä on tarkoitus olla seitsemän jättimäistä terveys- ja hyvinvointikeskusta sekä noin viisi pienempää terveysasemaa.
Jos näin käy, tämä tarkoittaa yli kymmenen pienen terveysaseman sulkemista.
Keskittämissuunnitelmat eivät ole uusia, mutta ne ovat hiljattain täsmentyneet varsinkin lännessä, pohjoisessa ja koillisessa. Kokosimme siksi samalle kartalle, minne rakennettaisiin uutta ja missä suljettaisiin vanhaa.
Poliitikot voivat yhä päättää toisinkin, mutta toiset suunnitelmat ovat epävarmempia kuin toiset. Esimerkiksi Helsingin keskustan palvelujen kohdalla on jo mietitty yksityiskohtia tarkasti, kun taas viimeisen ison keskuksen eli Oulunkylän kohdalla edes aikataulua ei vielä ole.
Mitä on jo: Kalasatama ja Vuosaari
Helsingin poliitikot päättivät vuonna 2014, että Helsinki kokoaa tulevina vuosina sosiaali- ja terveyspalvelut isoihin keskuksiin.
Näitä ovat perhekeskukset, terveys- ja hyvinvointikeskukset sekä seniorikeskukset. Vanhoissa suunnitelmissa monien tarkat osoitteet olivat vielä päättämättä tai ihan eri kaupunginosassa kuin nykyisin ajatellaan.
2014 ajateltiin vielä, että pieniä terveysasemia ja neuvoloita ei tarvittaisi 2030 ollenkaan. Nyt pieni terveyskeskus on säilytetty Laajasalossa ja muitakin on tarkoitus säästää paikoissa, joista olisi liian hankalaa kulkea omalle kaupunginosalle suunniteltuun jättiin.
Helsinkiläinenhän voi valita käyttämänsä terveysaseman vapaasti, mutta keskusten kokoa suunnitellessa lasketaan kuitenkin tarkasti minkä alueiden väestöä se pääasiassa palvelisi.
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus marraskuussa 2019.
Isoja terveys- ja hyvinvointikeskuksia on valmiina kaksi: Kalasatama ja Vuosaari. Niissä samaan osoitteeseen on siis koottu terveysaseman lisäksi esimerkiksi laboratorio, hammashoitoa, psykiatria- ja päihdepalveluja, sosiaalipalveluja ja fysioterapiaa.
Perhekeskuksia on Itäkeskuksessa, Kalliossa ja Vuosaaressa.
Tulevissa rakennussuunnitelmissa perhekeskukset sekä terveys- ja hyvinvointikeskukset ovat enimmäkseen aivan toistensa naapurissa tai samassa talossa. Pieniä neuvoloita jäisi ehkä samoihin kaupunginosiin kuin pieniä terveysasemiakin. Seniorikeskuksille rakennetaan monessa kaupunginosassa uusia tiloja, vaikka niitä ei tässä jutussa tarkemmin käsitelläkään.
Kaikissa nykyisin olemassa olevissa yksiköissä tehdään jo käytännössä töitä eri tavalla kuin ennen. Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat esimerkiksi pyritään tunnistamaan joukosta ja antamaan heille monen ammattilaisen tiimi avuksi. Toimintaa kehitetään edelleen riippumatta siitä, mitä seinille tapahtuu.
”Muutamassa vuodessa Helsingissä on otettu iso harppaus digitaalisissa palveluissa ja myös erilaisissa terveysaseman seinien ulkopuolille vietävissä palveluissa. On järkevää katsoa, pitäisikö suunnitelmia tämän pohjalta vielä päivittää”, sanoo terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.
Tällaisilla palveluilla hän tarkoittaa esimerkiksi pienen rekan perään rakennettua hammashoitolaa Liisua, päiväkodeissa järjestettyjä neuvolatarkastuksia, vanhuksille etäyhteyden avulla tarjottua kuntoutusta ja kotihoitoa sekä psykiatrian kotiin asti apuun tulevia tiimejä.
Todennäköiset: Myllypuro ja Keskusta
Idän toinen suuri terveys- ja hyvinvointikeskus kasvaa nykyisen Myllypuron terveysaseman ympärille. Tämä päätös on jo varma. Myllypuron keskusta laajennetaan vuoteen 2025 mennessä.
Idässä Kivikon terveysasema on jo kaupungin listalla tiloista, joista luovutaan lähivuosina. Kontulan tilanne on monimutkaisempi.
Kun Myllypuro on valmis, jonnekin alueelle olisi tarkoitus jättää pienempi palvelupiste. Tarkka koko ja osoite ovat vielä epäselviä siksi, että koko Kontulaa rakennetaan lähivuosina uusiksi.
Myllypuron terveysaseman odotushuone huhtikuussa.
Keskustan isoista keskuksista olisi tarkoitus tehdä lopullinen rakentamispäätös valtuustossa ennen vuodenvaihdetta. Kampissa voisi näin olla valmista vuonna 2027.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan kesällä päivittämässä tarveselvityksessä lähdetään siitä, että Kamppiin siirtyisivät terveysasemista Viiskulma, Töölö ja Laakso. Sen sijaan Lauttasaaressa säilyisi pieni terveysasema.
Nämäkään keskukset eivät siis olisi vielä valmiita silloin, jos valtakunnallinen sote-uudistus toteutetaan suunnitellusti vuonna 2023.
Valtakunnallisen uudistuksen valmisteluun liittyy ohjelma nimeltä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus, jossa eri alueilla Suomessa mietitään, miten peruspalvelut pitäisi käytännössä kuntalaisille järjestää.
Keskeisin periaate on sama kuin Helsingin tämänhetkisissä suunnitelmissa, palvelut pitäisi tarjota yhdestä paikasta. Valtakunnallisen uudistuksen valmistelu saattaa kuitenkin muuttaa monia pienempiä yksityiskohtia Helsingin jo hahmottelemissa suunnitelmissa.
Epävarmat: Haaga, Malmi ja Oulunkylä
Vuosikymmenen lopulla Helsingissä rakennettaisiin kolme isoa keskusta lisää.
Kahdesta ensimmäisestä näistä valmistumisvuodet ja samalla lakkautettavat pienet terveysasemat on alustavasti listattu ensi vuoden budjetin yhteydessä käsiteltävässä tilankäyttöohjelmassa. Tarkemmat suunnitelmat ja varsinainen rakentamispäätös ovat tekemättä.
Lännen kahta jättikeskusta on suunniteltu Haagan liikenneympyrään. Avajaiset olisivat vuonna 2027.
Samalla tarpeettomaksi kävisivät nykyinen Haagan terveysasema sekä Munkkiniemen ja Pitäjänmäen terveysasemat. Malminkartanoon jäisi palvelupiste.
Kannelmäen terveysasema on sikäli eri tilanteessa kuin muut, että Kannelmäessä terveysasema on tarkoitus ulkoistaa syksyllä 2021. Kyseessä on määräaikainen kokeilu, joten vielä on epäselvää olisiko Kannelmäessä 2027 yksityinen palveluntuottaja, kaupungin oma pieni palvelu vai ei mitään.
Suutarilan terveysasema kesällä 2020.
Koillisessa Malmille suunnitellaan kahta suurta keskusta myöskin vuodelle 2027. Ne tulisivat radan itäpuolelle Pikkalankadulle, Kauppakeskus Malmin Novan naapuriin. Malmin sairaalaa aiotaan vuosikymmenen lopussa laajentaa nykyisen terveysaseman paikalle.
Puistolasta ja Suutarilasta pitäisi kulkea uuteen Malmin keskukseen. Sen sijaan Jakomäki saisi ehkä pitää pienen terveysaseman.
Kun kolmella keskuksella on sama valmistumisvuosi 2027, aikataulu voi näiden kohdalla muuttua vielä taloudellisistakin syistä.
Seitsemännen ja viimeisen eli Oulunkylän terveys- ja hyvinvointikeskuksen sekä perhekeskuksen kohdalla alustavaakaan valmistumisvuotta ei vielä ole.
Jos Oulunkylään päätetään rakentaa uutta vuosikymmenen lopulla, sen vuoksi voitaisiin ehkä lopettaa Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemat.
