Alaikäisten tekemien rikosten määrä Helsingissä ei ole kasvussa, paljastavat tilastot – Poliisia huolettavat ”hatkaajat” ja lisääntyneet teräaseet - Kaupunki | HS.fi

Alaikäisten tekemien rikosten määrä Helsingissä ei ole kasvussa, paljastavat tilastot – Poliisia huolettavat ”hatkaajat” ja lisääntyneet teräaseet

Alaikäisten väkivalta liittyy poliisin mukaan yhä useammin huumeisiin ja ryöstöihin, joita tehdään huumekaupan yhteydessä.

Valtaosalla helsinkiläisnuorista menee Helsingin poliisin mukaan hyvin.­

10.11.2020 17:16 | Päivitetty 14.11.2020 15:18

Alaikäisten tekemien rikosten määrä on Helsingissä laskusuunnassa.

Helsingin poliisin tietoon tulleita, alaikäisten tekemäksi epäiltyjä henkirikoksia ja pahoinpitelyjä oli kertynyt tänä vuonna syyskuuhun mennessä kaikkiaan 286. Viime vuonna vastaavaan aikaan määrä oli 303.

Laskua on nähtävissä myös Poliisihallituksen pahoinpitely- ja ryöstötilastoissa. Alaikäisten tekemäksi epäiltyjä ryöstöjä ja pahoinpitelyitä tuli viime vuonna tietoon 492. Vuonna 2000 epäilyjä oli 615. Tämän vuoden tammi–lokakuun aikana epäilyjä oli 388.

Ei kuitenkaan voida sanoa, että alaikäisten rikokset olisivat yksiselitteisesti vähenemään päin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen luvut ovat heitelleet vuosittain paljon. Piikki näkyy vuodessa 2011: silloin alaikäisen tekemäksi epäiltyjä ryöstöjä ja pahoinpitelyjä kirjattiin 749.

HS kertoi tiistaina Helsingissä joukoissa liikkuvista nuorista, jotka ovat ajautumassa usein väkivaltaiseen rikoskierteeseen. Helsingin poliisi sekä useat muut viranomaiset ja jalkautuvaa työtä tekevät nuorisotyöntekijät ovat hyvin huolestuneita näistä 100–150 nuoresta.

Valtaosalla helsinkiläisnuorista menee hyvin, mutta pieni joukko voi pahoin ja oirehtii rikoksia tekemällä, Helsingin poliisi kommentoi tiedotteessa tiistaina. Oirehtivista nuorista osa on poliisin mukaan ulkomaalaistaustaisia.

Poliisi kertoo, että alaikäisten väkivalta liittyy yhä useammin huumeisiin ja ryöstöihin, joita tehdään huumekaupan yhteydessä.

Tämän vuoden aikana on havaittu myös piikki teräaseiden hallussapidossa alle 18-vuotiailla.

”Kun nuorilta kysyy asiasta, he vastaavat, että teräaseet ovat omaksi turvaksi”, kertoo rikoskomisario Marko Forss.

Tyypillistä on, että alaikäisten ryöstöt on tehty ryhmässä. Ryöstörikokset loppuvat monella silloin, kun he ovat täyttäneet 18 vuotta.

Huumerikoksia tekevä nuori sen sijaan jatkaa samalla tiellä usein aikuisenakin, ja osa rikoksia tehneistä siirtyy osaksi huumeorganisaatioita. Huumausaineiden myyntiepäilyissä ja ryöstörikoksissa maahanmuuttaja­taustaiset alaikäiset ovat yliedustettuina, Forss kertoo.

Forssin mukaan rikosten ehkäisyssä on ongelmana se, että lastensuojelulla ei ole riittäviä keinoja puuttua tilanteisiin ajoissa. Rikoksia tehneiden joukossa on lastensuojelun asiakkaita, jotka asuvat lastensuojelulaitoksissa.

Poliisi voi määrätä laittomuuksia tehneen nuoren matkustuskieltoon tai tehostettuun matkustuskieltoon, jossa nuorta valvotaan sähköisen pannan avulla. Forssin mukaan näillä keinoilla onkin saatu nuoria pysymään lastenkodeissa.

Rikosepäilystä seuraavaa matkustuskieltoa rikkova nuori voidaan pidättää ja määrätä vangittavaksi. Forssin mielestä lastensuojelun työntekijöille pitäisi antaa tehokkaammat keinot estää ”hatkaaminen” eli luvaton poistuminen lastenkodeista.

”Miksi lastenkodeissa ei ole sellaisia valmiuksia, että nuoret saataisiin pidettyä siellä lastensuojelulain perusteella?”

Forssin mukaan kynnys pakkokeinojen käyttöön on alaikäisillä korkeampi kuin aikuisilla. Helsingissä määrätään vuoden aikana muutamia kymmeniä alaikäisten matkustuskieltoja. Koko maassa alaikäisten tutkintavankeuspäätöksiä tehdään vuodessa noin 40.

Forss muistuttaa, että kaikki hatkareissuja tekevät nuoret eivät syyllisty rikoksiin. Osa hatkalaisista, etenkin tyttöjä, päätyy myös itse rikosten uhreiksi. Rikoksia tekevät nuoret eivät Forssin mukaan ylipäätään ole mikään yhtenäinen joukko, vaan nuorilla on keskenään erilaisia taustoja.

”Kyse on edelleen hyvin pienestä joukosta. Onhan meillä vaikka kuinka paljon sijoitettuja lapsia, jotka eivät oirehdi rikoksilla eikä päihteillä.”

Oikaisu 14.11 kello 15.15: Artikkelin grafiikan otsikossa aiemmin ollut virhe on korjattu. Kyseinen grafiikka esittää alaikäisiä koskevien epäilyjen määrää pahoinpitely- ja ryöstörikoksissa, ei kaikissa rikoksissa kuten otsikko antoi aiemmin virheellisesti ymmärtää.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat