Alaikäisten väkivalta on hälyttävä merkki eriytymisestä, sanovat asiantuntijat – ”On myllättävä se, miten kouluissa kohdellaan ihmisiä” - Kaupunki | HS.fi

Alaikäisten väkivalta on hälyttävä merkki eriytymisestä, sanovat asiantuntijat – ”On myllättävä se, miten kouluissa kohdellaan ihmisiä”

Vantaalla on alkamassa terapiakokeilu vakavilla rikoksilla oireilevien nuorten auttamiseksi koko perheen terapialla.

Poliisi ja useat viranomaiset ovat huolissaan 100–150 helsinkiläisestä nuoresta, joilla on taipumus käsitellä ristiriitoja väkivallalla. Valtaosa heistä on ulkomaalaistaustaisia.­

13.11.2020 2:00 | Päivitetty 13.11.2020 8:45

Helsingissä olisi viipymättä ja nuoria kuunnellen selvitettävä, mitä tekijöitä alaikäisten tekemän väkivallan taustalla on. Näin sanoo nuorisorikollisuutta tutkinut professori Päivi Honkatukia.

HS kertoi tiistaina, että Helsingin poliisi ja muut viranomaiset ovat huolissaan noin 100–150 alaikäisestä nuoresta, joilla on taipumus käsitellä ristiriitoja väkivalloin. Valtaosa heistä on maahanmuuttajataustaisia.

Poliisin mukaan maahanmuuttajataustaiset ylikorostuvat tällä hetkellä tilastollisesti nuorten ryöstö- ja huumerikoksissa Helsingissä.

Lue lisää: Uutinen nuorisorikollisuudesta paljasti taas maahanmuutosta keskustelemisen vaikeuden

Honkatukian mielestä nykyisessä kärjekkäässä keskusteluilmapiirissä ajaudutaan väärille poluille, kun syitä haetaan maahanmuuttajataustaisten kulttuurista tai muista ominaisuuksista. Vähemmälle pohdinnalle jää, millaiset kehityskulut johtavat maahanmuuttajien heikkoon asemaan ja eriarvoistumiseen.

”Yhteiskuntaan kiinnittymisessä on mennyt jotain pieleen.”

Honkatukia sanoo, ettei väkivaltaa tietenkään pidä hyväksyä.

”Mutta pitäisi ymmärtää taustoja monimuotoisemmin ja miettiä, millaisia ovat maahanmuuttajien kokemukset suomalaisessa yhteiskunnassa.”

Vaarana on hänen mukaansa, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ja perheet joutuvat arjessaan häirityiksi. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun julkisuudessa käsiteltiin taajaan maahanmuuttajataustaisten raiskausepäilyjä.

”Jatkuvalla häirinnällä, vihamielisillä kommenteilla ja eleillä on seurauksia nuorten ja perheiden arkeen.”

Kovat kannanotot ja huono kohtelu saattavat vaikuttaa väkivaltaisiin tekoihin syyllistyvien nuorten käytöksessä, arvioi Honkatukia. Eriarvoinen asema yhteiskunnassa on otettava huomioon.

”Näillä nuorilla ei ole tässä yhteiskunnassa mahdollisuutta saavuttaa sitä, mitä heiltä odotetaan.”

Nuorisopolitiikkaan erikoistunut tutkija Katariina Mertanen Helsingin yliopistosta kääntäisi katseen peruskouluun ja palauttaisi sinne resursseja.

”On myllättävä se, miten kouluissa kohdellaan ihmisiä. Peruskoulujärjestelmää on muutettava siten, että se on aidosti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vahvistava.”

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja palveluiden poliittista ohjausta tutkinut Mertanen sanoo, että auttamisjärjestelmien ongelmana on liika yksilökeskeisyys ja lyhytaikaisuus.

Hän väittelee Helsingin yliopistossa marraskuun lopussa nuorisopolitiikasta.

”Tuloksista näkyy, että politiikassa yritetään löytää yksinkertaisia, mitattavia ja siirrettäviä malleja.”

”Pitkäaikaisen rinnalla kulkemisen lisäksi tarvitsemme asennemuutosta kaikissa yhteiskunnan kerroksissa. On päästävä eteenpäin ’ai kamala, siellä ne nuoret nyt riehuu’ -ajattelusta”, Mertanen kuvailee.

Väkivaltaan syyllistyvien nuorten ohella myös heidän vanhemmillaan on asiantuntijoiden mukaan usein vaikeuksia päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Jopa 20–30 vuotta Suomessa asuneet eivät välttämättä osaa suomen kieltä.

”Kielitaito on iso kysymys. Kielitaidottomien vanhempien hoteissa olleet lapset todennäköisesti jäävät heti koulun alussa jälkeen”, sanoo valtakunnallisesta Ankkuri-toiminnasta vastaava kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.

Myös Helsingissä Ankkuri-mallilla yritetään ehkäistä alaikäisten rikoksia. Toiminnassa poliisi, sosiaali- ja terveystyöntekijät sekä nuorisotoimi tekevät yhteistyötä.

Mankkisen mukaan Suomessa ei ole kuitenkaan ollut riittävästi mahdollisuuksia paneutua niihin nuoriin, jotka ovat jo ajautuneet rikoskierteeseen. Ankkuri-toiminta yksin ei riitä, hän sanookin.

Uusiakin malleja on.

Vantaalla on alkamassa loppuvuonna kokeilu, jossa vakavilla rikoksilla oireilevia nuoria ja heidän perheitään yritetään auttaa MDFT-terapian avulla. Lyhenne tulee englannin sanoista multidimensional family therapy.

Vantaan ohella oikeusministeriön kokeilu on käynnissä Oulussa ja Rovaniemellä.

Toimintamallissa otetaan puoleksi vuodeksi terapiaan koko perhe. Terapeutti menee kotiin, antaa perheelle keinoja saada arki toimimaan ja sitten poistuu. Aluksi rakennetaan luottamusta ja esimerkiksi motivoidaan nuorta siitä, mitä hyötyä osallistumisesta terapiaan olisi.

Sitten otetaan vastaan kriisejä ja repsahduksia. Mietitään tekojen seurauksia, ja myös vanhemmat miettivät omaa käytöstään. Lopuksi tutkitaan, mitä muutoksia perhesuhteisiin ja toimintatapoihin on tullut.

Kokeiluun osallistuvilla nuorilla on MDFT-avainterapeutin Jenna Sundholmin mukaan pääosin vakavia käytöshäiriöitä ja päihdeongelmia. Sundholm on töissä Vantaan kaupungin lastensuojelussa.

Vantaan MDFT-terapiassa jokainen nuori ja perhe tulee ottaa vastaan yksilöinä.

”Näen, että vanhempien motivaatio ja halu ja toivo vaikuttavat enemmän kuin ulkomaalaistaustaisuus”, Sundholm sanoo.

Tutkija Päivi Honkatukia huomauttaa, että rikollista tekoa edeltävät usein kielteiset kokemukset kuten syrjintä, kiusaaminen tai kaltoinkohtelu.

”Suomalaisessa kriminaalipolitiikassa on pitkään ajateltu niin, että kun lapset tai nuoret tekevät rikoksia, he eivät ole pahoja eikä heitä pidä kurittaa. On nähty, että he oireilevat ja tarvitsevat apua.”

”Toivon, että näissäkin tapauksissa tällainen ajattelutapa jatkuisi.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat