Kartta näyttää miten niukkuus keskittyy Helsingin eri kaupunginosiin – Johtava virkamies pelkää, että korona luo uuden kadotetun sukupolven - Kaupunki | HS.fi

Kartta näyttää miten niukkuus keskittyy Helsingin eri kaupunginosiin – Johtava virkamies pelkää, että korona luo uuden kadotetun sukupolven

Helsinki jakautuu edelleen hyvä- ja huono-osaisiin alueisiin, mutta nyt toimeentulotuen saajia on paremmankin tulotason alueilla aiempaa enemmän.

Malmin seurakunta jakoi ruoka-apua Jakomäen kirkolla Helsingissä 4. marraskuuta. Diakonien mukaan ruoka-avun tarvetta on koronaviruksen seurauksena ollut aiempaa enemmän.­

16.11.2020 2:00 | Päivitetty 16.11.2020 12:09

Koronaepidemiavuosi näkyy Helsingin ja helsinkiläisten taloudessa: lomautuksilta ja irtisanomisilta ei ole vältytty. Perustoimeentulotukien saajia on Helsingissä syksyyn mennessä jo enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä vaikka vuotta on vielä jäljellä.

Perustoimeentulotukea maksetaan ihmisille, kun heidän tulonsa, varallisuutensa ja muut etuudet eivät riitä ruokaan, asumiseen ja muihin välttämättömiin perustarpeisiin. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi yllättäviin tilanteisiin, mutta osalla köyhyys pitkittyy, ja toimeentulosta on muodostunut pääasiallinen tulonlähde. Toimeentulotuen maksatusta syineen on tärkeää seurata, jotta tukea hakeneille osataan kohdentaa oikeita palveluita ja jotta heidän tilanteensa paranisi.

HS pyysi Kelalta alueellisia tilastoja toimeentulotuen saajista postinumeroalueittain Helsingissä kuluvalta ja viime vuodelta. Tilastoista näkyy selvästi, miten epätasaisesti tukia saavat jakautuvat Helsingin eri alueille.

Vuonna 2019 perustoimeentulotuen saajia oli Helsingissä noin 66 900. Tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä heitä on jo 67 700, keskimäärin 6,1 prosenttia asukkaista. Toimeentulotuen bruttomenot Helsingissä ovat kasvaneet tämän vuoden tammi–syyskuussa noin 7,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Ovatko tuensaajat samoja ihmisiä kuin ennenkin vai näkyykö poikkeuksellinen tilanne perustoimeentulon maksamisessa? Kiteytetysti tilastot kertovat, että köyhyys ei ole helpottanut alueilla, joilla sitä on aiemminkin ollut.

Muutoksiakin silti on. Kaupunki jakautuu edelleen hyvä- ja huono-osaisiin alueisiin, mutta nyt toimeentulotuen saajia on paremmankin tulotason alueilla aiempaa enemmän.

Helsingin itäisissä osissa sijaitsevat ne alueet, joissa on eniten toimeentulotuen saajia suhteessa alueen väestöön. Näillä alueilla vieraskielisiä lapsia on paljon ja vuokra-asumisen osuus suuri. Eniten tuen saajia on Kontulan ja Vesalan alueella: 13,9 prosenttia alueen asukkaista.

Postinumeroalueilla, joilla väestöstä 10–14 prosenttia on toimeentulotuen saajia, tuen saajien määrä on suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Puotinharjussa, Etelä-Vuosaaressa ja Itäkeskus-Marjaniemessä saajien kuukausittaisessa keskiarvossa on jopa hienoista laskua. Kontula-Vesalassa, Malmilla, Roihuvuoressa, Pihlajamäessä ja Puistolassa keskimääräinen kuukausittainen tuensaajien määrä on kasvanut.

Näillä alueilla on kyse myös ylisukupolvisesta köyhyydestä jo ajalta ennen koronavirusta.

Malmin seurakunta jakoi ruoka-apua tarvitseville Jakomäen kirkolla keskiviikkona 4. marraskuuta. Tapahtuman alkaessa aamupäivällä paikalla oli noin parikymmentä avunhakijaa.­

Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) on tutkinut alueiden eriytymistä eli segregaatiota. Eriytyvätkö asuinalueet koronaepidemian seurauksena entisestään?

”Toimeentulotukeen on joutunut tukeutumaan aiempaa useampi myös vähemmän huono-osaisilla alueilla. Jos tuen tarve jää tilapäiseksi, tuen saaminen saattaa jopa hillitä eriytymistä”, Kauppinen arvioi.

Näin siksi, että toimeentulotuella tuetaan asumistuen ohella asumiskustannuksia, eikä sen turvin tarvitse heti muuttaa halvemman asumisen perässä, kun taloudellisessa tilanteessa tulee sokki. Tuki toimii tällöin puskurina.

Koronaepidemian seurauksena toimeentulotuen saajia on aiempaa enemmän monilla sellaisilla alueilla, joissa saajia on ollut vähän. Kalasatamassa keskimääräinen kuukausittainen tuensaajien määrä on kasvanut vuodessa noin 180 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 2 900 asukkaan alueella noin 90:tä saajaa enemmän kuin viime vuonna. Prosentuaalinen muutos on Helsingin alueista suurin. Viime vuoden maalis–syyskuussa tukea saavien osuus Kalasatamassa oli 1,7 prosenttia, tänä vuonna 4,8.

Toimeentulotuen saajia on nyt enemmän myös sellaisilla alueilla, joilla heitä on aiemmin ollut melko vähän.

Kymmenen aluetta, jossa on maksettu vähiten toimeentulotukea suhteessa väestöön, ovat Paloheinä, Länsi-Pakila, Tammisalo, Vattuniemi, Östersundom, Kuusisaari–Lehtisaari, Kaartinkaupunki ja Kruununhaka. Merkillepantavaa on, että vaikka osuudet niissä ovat pieniä, tuen saajien määrä on niissä kasvanut.

Kuusisaari–Lehtisaari alueella tuensaajien kuukausittaisen määrän prosentuaalinen kasvu maalis–syyskuussa oli 58,6 verrattuna vuoteen 2019. Tammisalossa kasvua oli 55,3 prosenttia, Östersundomissa 37,8 prosenttia ja Kaivopuisto–Ullanlinnassa 20,5 prosenttia. Suureen prosentuaaliseen muutokseen vaikuttaa, että saajia alueilla on vähän.

Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva luonnehtii Helsingin työllisyystilannetta sanalla hurja.

”Meillä ei ole vain terveyskriisi vaan lisäksi myös talous- ja sosiaalinen kriisi. Siksi on välttämätöntä pitää talouden pyörät pyörimässä, ja kaikkia rajoitustoimia on peilattava tätä vasten. ”

Rinkineva kertoo hyväksyneensä tuhansia kaupungin myöntämiä yksinyrittäjien tukia. Helsingin jakama tukisumma on 2 000 euroa.

Elinkeinojohtaja arvelee, että osa myös näistä bisneksensä kokonaan menettäneistä yrittäjistä on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.

Rinkineva arvioi, että osa nyt työttömäksi tai lomautetuksi joutuneista pääsee nopeastikin pois toimeentulotuen piiristä, kun rajoituksia voidaan purkaa.

”Matkustamisen kyykkääminen on Helsingille iso tekijä. Kun rajat saadaan auki, takseja, ravintoloita ja palveluja aletaan taas käyttää.”

Elinkeinojohtajasta on huolestuttavaa, että varsinkin nuorten työllistyminen on dramaattisesti heikentynyt ja että maahanmuuttajataustaiset ovat työttömyystilastoissa yliedustettuina.

”On iso riski, että meille tulee jälleen kerran kokonainen sukupolvi, jonka työllistyminen on hankalaa ja jonka syrjäytymisen riski on suuri”, Rinkineva toteaa.

Kaupunki pyrkii ehkäisemään nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä 15–29-vuotiaille tarkoitetulla Ohjaamo Helsinki-palvelulla.

Rinkinevan mukaan esimerkiksi Ohjaamo-palvelua tarjotaan kaikille alle 25-vuotiaille, jotka hakevat ensimmäistä kertaa toimeentulotukea.

Ohjaamosta saa eri alojen ammattilaisen tukea. Se auttaa lomakkeiden täyttämisessä, ammatinvalinnan pohdinnassa, työ- ja opiskelupaikan etsimisessä sekä terveys-, asumis- ja harrastusasioissa.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna selviää, että nuoret ja nuoret aikuiset ovat joutuneet hakemaan toimeentulotukea enemmän. Eniten kasvua saajien määrässä on ikäluokassa 20–24, jossa toimeentulotuen tarvitsijoita on yli 19 prosenttia enemmän. Noin 10 prosenttia kasvua on sekä 25–29-vuotiaissa että 30–34-vuotiaissa.

Tämä selittää sitä, että muun muassa nuorten aikuisten suosimilla alueilla toimeentulotuen saajia on viime vuotta enemmän. Käpylässä toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut 12,6 prosenttia viime vuoden maalis–syyskuuhun verrattuna. Kalliossa vastaava luku oli 9,8 ja Vallilassa 7,1.

Korona koettelee myös pienituloisempien alueiden nuoria. Aiempaa useampi nuori sai toimeentulotukea koronakesän aikana Itä-Helsingissä.

”Nuorten on ollut hankala saada tyypillisesti heitä työllistäneitä palvelualan töitä, joihin koronaepidemia on nyt iskenyt pahasti”, toteaa tutkimuspäällikkö Kauppinen.

Lue lisää: Koronavirusepidemia on huonontanut nuorten aikuisten työllisyystilannetta rajusti

Kotitaloustyypeittäin tarkasteltuna saajien määrä on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna eniten Kelan tilastoimassa ryhmässä muut yhden hengen kotitaloudet. Siinä saajia on yli 14 prosenttia enemmän.

Tässä ryhmässä on esimerkiksi yhdessä asuvia aikuisia sisaruksia tai kaveruksia, jotka muodostavat kukin oman perheensä ja täysi-ikäisiä vielä kotona asuvia nuoria.

Lapsettomissa pareissa saajia oli 9,7 prosenttia enemmän. Kahden huoltajan perheissä tukea saaneita oli 7,8 prosenttia enemmän. Yksin asuvissa tuensaajia oli maalis–syyskuussa 2020 keskimäärin 14 200 kuukaudessa, tässäkin ryhmässä kasvua oli 5,4 prosenttia.

Segregaatiota tutkineen Kauppisen mukaan olisi tärkeää pyrkiä tukemaan lapsiperheitä vaikeissa tilanteissa, joissa vanhemmilla ei nyt ole töitä. Etenkin, jos karanteenien tai etäkouluun siirtymisen takia lapset eivät pääse kouluun oppimaan, ruokailemaan ja muiden seuraan.

”Työttömyys lapsiperheissä on nyt yleistynyt. Jos tukien varassa eläminen suuremmalla joukolla pitkittyy, saattaa seurata alueellisia ongelmia.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat