Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän – ”Paine purkautuisi, jos useampi pieni lapsi edes tekisi puolipäiväistä”, sanoo työntekijä - Kaupunki | HS.fi

Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän – ”Paine purkautuisi, jos useampi pieni lapsi edes tekisi puolipäiväistä”, sanoo työntekijä

Helsinki suunnittelee karsivansa kotihoidontuen enintään 264 euron kuukausittaisen kuntalisän yli yksivuotiailta.

Helsingin Violanpuiston päiväkodissa on tällä hetkellä kymmenisen alle 2-vuotiasta lasta. Lastenhoitaja Nora Siltamiehen sylissä Stella Arveli ja vieressä tämän isosisko Elsa Arveli, joka täyttää tammikuussa 3 vuotta. Elsan vieressä 2,5-vuotias Felix Koski ja 2-vuotias Katariina Karimäki. Jutussa nimettömänä esiintyvä hoitaja ei työskentele kuvan päiväkodissa.­

23.11.2020 2:00 | Päivitetty 23.11.2020 6:03

Viisi lasta pukematta, osa odottaa päällysvaatteissa kuumassa eteisessä ja takaraivossa jyskyttää oman työajan loppuminen. Helsinkiläisen varhaiskasvatuksen opettajan mukaan iltapäivät päiväkodissa ovat usein tällaisia.

”Se aiheuttaa hirveää turhautumista omassa työssä, kun ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi”, alle 3-vuotiaiden ryhmässä työskentelevä opettaja sanoo.

Hän esiintyy tässä jutussa nimettömänä, koska ei halua aiheuttaa huolta hoitamiensa lasten vanhemmille.

Henkilöstöpulasta Helsingin päiväkodeissa ei ole päästy eroon.

Päiväkodeista puuttui lokakuussa kaikkiaan 448 varhaiskasvatuksen opettajaa, mikä tarkoittaa, että joka viides paikka oli täyttämättä. Pula on tosin helpottanut vuoden takaisesta – silloin vaje oli 640 opettajaa. Lastenhoitajien paikoista joka kymmenes on Helsingissä täyttämättä, kun vuosi sitten oli joka viides.

”Yliopistokoulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia ei ole tarpeeksi, sijaisia ei meinaa saada ja henkilöstö on todella väsynyttä”, sanoo julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) sopimusasiantuntija Minna Pirttijärvi.

Tilannetta on vaikeuttanut hänen mukaansa uusi varhaiskasvatuslaki. Opettajien työaikaa menee varhaiskasvatussuunnitelmiin ja niihin liittyviin keskusteluihin sekä kehittämistyöhön.

Varhaiskasvatuksen opettaja Karoliina Salminen ohjaa päiväkoti Violanpuistossa tammikuussa 3 vuotta täyttävää August Mehmetiä ja 2,5-vuotiasta Iisa Peltosta. Jutussa nimettömänä esiintyvä hoitaja ei työskentele kuvan päiväkodissa.­

Puuttuvia käsiä paikataan varsinaisessa lastenhoitotyössä sijaisilla, jotka tulevat henkilöstöpalveluyritysten kautta – tai sitten ei paikata lainkaan. Ongelma on, ettei sijaisiakaan riitä Helsingin tarpeisiin. Ja hekin väsyvät, Pirttijärvi sanoo.

”Koska työtä on paljon ja se on raskasta, monet vakisijaiset uupuvat. Tämä taas johtaa siihen, että he lopettavat vakituisen sopimuksensa ja alkavat ottaa töitä vastaan keikkaluontoisesti silloin, kun se sopii itselle. Ja se puolestaan johtaa siihen, että lapsia hoitavat jatkuvasti vaihtuvat sijaiset.”

Sijaiseksi pääsee muutaman päivän koulutuksella, jonka jälkeen voi toimia lastenhoitajana. Epäpätevä työntekijä voidaan palkata enintään vuodeksi kerrallaan.

Pirttijärven mukaan on selvää, etteivät kaikkien sijaisten valmiudet ohjata suurta lapsiryhmää ole samanlaiset kuin koulutetuilla vakinaisilla työntekijöillä.

”Toiset ovat tietysti luonnostaan hyviä, mutta koulutuksella on vaikutusta.”

Jutun alussa haastateltu varhaiskasvatuksen opettaja sanoo henkilöstöpulan näkyvän räikeästi juuri pienimpien lasten ryhmissä.

Sijaisten rumba on stressaavaa etenkin pienimmille.

”Kaikki muutokset arjessa vaikuttavat heihin korostuneesti. Osa on herkempiä kuin toiset. Lapset ovat itkuisempia ja tarrautuvat tuttuun aikuiseen, vierastavat ja jännittävät. Se on toki luonnollistakin”, hän kuvailee lasten reagointia vaihtuviin hoitajiin.

Lain mukaan alle kolmivuotiaiden ryhmässä täytyy olla yksi aikuinen neljää lasta kohden. Vanhemmilla lapsilla vaatimus on yksi aikuinen seitsemää lasta kohden.

Helsinkiläisopettajan mukaan tästä joudutaan lipsumaan jatkuvasti.

”Kello 9–15 aikuisia on riittävästi, mutta aamuisin ja iltapäivisin suhdeluvut eivät päde. Ulkoilemassa voi olla iltapäivällä yli 20 lasta ja kolme aikuista, joista yksi on keskustelemassa vanhemman kanssa ja toinen on viemässä lasta vessaan”, hän sanoo.

”Iltapäivisin lapset ovat väsyneitä, potevat ikävää, ja tilanteissa on vauhtia. Siinä tarvitaan aikuista pyyhkimään hiekkaa silmistä ja selvittämään tilanteita, mutta aikaa ei ole tarpeeksi.”

Huolen tunnistaa Helsingin varhaiskasvatuksen opettajat ry:n puheenjohtaja Anna Laakkonen.

”Ongelmana on se, että lasten ja henkilökunnan välisiä suhdelukuja katsotaan päiväkodin [eikä ryhmän] tasolla, ja miten ne toteutuvat koko päivän aikana”, hän sanoo.

”Voi muodostua tilanteita, joissa henkilökunta on tiukilla esimerkiksi iltapäivällä, vaikka tilastoissa tilanne näyttää olevan kunnossa. Kuormitusta lisää se, että sijaisia on tällä hetkellä vaikea saada.”

Laakkonen ehdottaa ratkaisuksi päiväkotikohtaisia sijaisia.

”Tämä toisi pysyvyyttä ja rauhaa vaihteleviin tilanteisiin.”

 ”Kello 9–15 aikuisia on riittävästi, mutta aamuisin ja iltapäivisin suhdeluvut eivät päde.”

Pikkulasten määrä varhaiskasvatuksessa saattaa ensi vuonna kasvaa, jos Helsinki toteuttaa suunnitellun kotihoidontuen kuntalisän leikkaamisen yli yksivuotiailta. Yli kaksivuotiaiden osalta se on poistettu jo aiemmin.

Helsingin valtapuolueet sopivat asiasta toissa viikolla budjettineuvotteluissa. Lopullinen päätös tehdään valtuustossa.

Tähän asti Helsinki-lisää on voinut saada siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Tukea on voinut saada 218–264 euroa kuukaudessa lapsen iästä riippuen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen ei usko leikkauksen johtavan suuriin mullistuksiin varhaiskasvatuksen lapsimäärissä.

”Kun Helsinki-lisä poistettiin yli kaksivuotiailta, se ei tuonut päiväkoteihin minkäänlaista ryntäystä. Käytännössä puhutaan 45 lapsen lisäyksestä.”

Laskeeko Helsinki siis sen varaan, että ne, jotka haluavat hoitaa lapsiaan kotona tiettyyn ikään asti, tekevät niin jatkossakin ja sinnittelevät taloudellisesti?

”En ole varma, onko se sinnittelyä. Toivottavasti ei. Helsinki-lisä eli 264 euroa poistuu, mutta muu lakisääteinen osuus kotihoidontuesta jää jäljelle”, Pohjolainen sanoo.

”Matalatuloisimmilla myös varhaiskasvatus on maksutonta”, hän muistuttaa.

JHL:n Minna Pirttijärven mukaan on hyvin vaikeaa sanoa, kuinka leikkaus lopulta vaikuttaa vanhempien hanakkuuteen tuoda pieniä lapsia päiväkoteihin.

”Sen voi kuitenkin sanoa, että tulotaso on asiassa merkittävä tekijä. Pienituloiset joutuvat viemään lapsensa hoitoon aiemmin, mutta varakkaammat voivat valita. Toisaalta on niinkin, että jos ei missään nimessä halua laittaa pientä lastaan hoitoon, niin moni sinnittelee lasta kotona hoitaen, vaikka olisi kuinka pienituloinen.”

Mahdollinen lisäpaine pienten ryhmissä huolettaa HS:n haastattelemaa varhaiskasvatuksen opettajaa.

”Se syö resursseja. Paine purkautuisi, jos useampi pieni lapsi edes tekisi puolipäiväistä. Mitä enemmän tukitaan sieltä pienten ryhmistä, sitä vaikeammaksi menee.”

Opettaja sanoo ymmärtävänsä, etteivät kaikki vanhemmat voi tehdä lyhyempää työpäivää, mutta toivoisi työnantajilta ja yhteiskunnalta laajemmin tukea, jotta perheet voisivat valita sopivan hoitomuodon.

”Tuntuu, että vaihtoehdot perheille ovat 100-prosenttinen työaika tai ei ollenkaan.”

Tämän vuoden syyskuussa yksivuotiaista lapsista 41 prosenttia oli Helsingissä päivähoidossa.

Helsinki ennakoi, että lapsia on ensi vuonna päiväkodeissa 800 enemmän kuin tänä vuonna. Syntyvyyden laskun takia ikäluokat ovat pienempiä, mutta samaan aikaan entistä suurempi osa lapsista halutaan varhaiskasvatuksen piiriin.

Kaupunki linjaa strategiassaan, että ”eriarvoistumista vähentää erityisesti laadukas opetus ja varhaiskasvatus”.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok).­

”Ne, jotka tietysti ensisijaisesti olisi tärkeä saada varhaiskasvatukseen, ovat yli 3-vuotiaita. Jos äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi, se olisi erityisen tärkeää”, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok).

Miten Helsinki aikoo varautua mahdollisesti lisääntyvään lapsimäärään?

Muuntokoulutuksella, vastaa Pakarinen. Tämä tarkoittaa sitä, että lastenhoitajia rohkaistaan ja tuetaan opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajiksi.

Toimialajohtaja Pohjolaisen mukaan Helsinki on myös pyrkinyt jo pitkään parantamaan päiväkotien henkilöstön saatavuustilannetta esimerkiksi rekrytointikampanjoilla, koulutuksilla ja yliopistoyhteistyöllä.

 Helsinki ennakoi, että lapsia on ensi vuonna päiväkodeissa 800 enemmän kuin tänä vuonna.

Pakarinen sanoo tietävänsä niukkuuden henkilöstötilanteessa. Hän kuitenkin huomauttaa, että tilanne on parantunut. Myös perheiden toiveet hoitopaikasta toteutuvat aiempaa paremmin.

”Työntekijöistä on edelleen pulaa, mutta lasten hoitopaikkojen saatavuus on ollut viime aikoina hyvä”, hän sanoo.

Koronaepidemia ei ole Pakarisen tietojen mukaan erityisesti pahentanut pulaa.

”Epidemian aikana kaupunki ei ole irtisanonut eikä lomauttanut työntekijöitä, mikä on lisännyt Helsingin houkuttelevuutta työnantajana.”

Helsinki on kirjaamassa budjettiin myös työsuhdeulkovaatteet päiväkotien työntekijöille.

”Päiväkodeissa on osaamista ja aitoa välittämistä lapsista. Henkilökunta on tosi sitoutunutta, motivoitunutta ja innostunutta”, sanoo helsinkiläinen varhaiskasvatuksen opettaja.

Hän pitää Helsinkiä hyvänä työnantajana – ja omaa työtään arvokkaana.

”Parasta on vuorovaikutus lasten kanssa. Nähdä se kasvu, oppiminen ja kaveritaitojen kehittyminen, jota saa käydä läpi perheen kanssa. Se on syy, minkä takia tätä työtä haluaa tehdä.”

Näin toimii Helsinki-lisä

Kotihoidon tukea voidaan maksaa Kelasta alle kolmevuotiaasta lapsesta, kun tämä ei ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa. Koko Suomessa sama hoitoraha on 341,69 euroa kuukaudessa. Sen päälle pienituloisimmat voivat saada hoitolisää.

Osa kunnista maksaa lisäksi kuntalisää. Helsinki poisti lisän jo aiemmin kaksivuotiailta. Nykyisin sitä maksetaan 264 euroa kuukaudessa alle 1,5-vuotiaasta ja 218,64 euroa 1,5–2-vuotiaasta.

Jos valtuusto hyväksyy ensi vuoden budjetin nykyisessä muodossaan, Helsinki-lisää maksetaan kesästä eteenpäin vain alle yksivuotiaille. Kotihoidon tukea maksetaan vanhempainvapaiden jälkeen, joten Helsinki-lisä koskee enää paria vauvavuoden kuukautta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat