Koronatartuntojen jäljitys on ruuhkautunut Helsingissä pahasti, töihin haalitaan nyt vapaaehtoisia: ”Tärkeää on, että kykenee ihmisten kohtaamiseen” - Kaupunki | HS.fi

Koronatartuntojen jäljitys on ruuhkautunut Helsingissä pahasti, töihin haalitaan nyt vapaaehtoisia: ”Tärkeää on, että kykenee ihmisten kohtaamiseen”

Epidemiologisen toiminnan ylilääkäri vetoaa kaupunkilaisia noudattamaan rajoituksia. ”Jos Helsingissä olisi vaikka 500 tartuntaa päivässä, se vaatisi hurjan määrän jäljittäjiä.”

Epidemiologisen toiminnan ylilääkärin Sanna Isosompin mukaan vapaaehtoisia jäljittäjiä on rekrytoitu muun muassa Suomen Punaisen Ristin kautta.­

26.11.2020 19:35

Pula koronatartuntojen jäljittäjistä on käynyt niin kovaksi, että kaupunki on alkanut etsiä jäljitykseen avuksi myös vapaaehtoisia. Epidemiologinen yksikkö on ottanut yhteyttä erilaisiin järjestöihin ja pyytänyt niiden kautta apua vapaaehtoisten rekrytoimiseksi.

Epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi kertoo, että vastaanotto järjestöissä on ollut positiivista ja ensimmäiset vapaaehtoiset ovat aloittamassa työn pian. Työhön saa koulutuksen, ja vapaaehtoiseksi voivat Isosompin mukaan lähteä myös muut kuin sote-alan ammattilaiset, sillä kaikkien puheluiden soittaminen ei vaadi terveydenhoidollista osaamista.

”Työ on asiakaspalveluhenkistä, tärkeää on että kykenee ihmisten kohtaamiseen”, Isosomppi sanoo.

Isosompin mukaan vapaaehtoisia on rekrytoitu ainakin Suomen Punaisen Ristin kautta. Myös esimerkiksi Maanpuolustusnaisten liitosta kerrotaan, että kaupunki on lähestynyt heitä asiassa.

Samaan aikaan jäljitystyöhön haetaan koko ajan terveydenhuollon ammattilaisia, kuten on tehty koko syksyn.

Tartuntojen jäljitys ruuhkautui Helsingissä viime viikolla, kun tartuntaluvut lähtivät jyrkkään kasvuun.

Tavoite on, että jäljittäjä saa tartunnan saaneeseen yhteyden vuorokauden kuluessa, mutta Isosompin mukaan tällä hetkellä osassa tartuntoja kestää kaksi vuorokautta.

Altistuneiden kohdalla tavoite on saada yhteys kahdessa päivässä. Tällä hetkellä kontaktin saamiseen voi mennä Isosompin mukaan ”joitakin päiviä”.

”Viiveitä ikävä kyllä on”, Isosomppi sanoo.

Isosompin mukaan jäljityksen henkilöstömäärää aiotaan yhä kasvattaa. Jäljitykseen on hankittu työntekijöitä muista Helsingin sote-palveluiden yksiköistä, alan opiskelijoista ja keikkatyöntekijöitä.

Sairaanhoitaja Kaarina Salmi työskentelee tiimissä, jossa jäljitetään tartuntoja kouluista ja päiväkodeista. Hän siis soittaa eristyssoittoja sairastuneille ja tekee tartunnanjäljityksiä.

Sairaanhoitaja Kaarina Salmi jäljittää tartunnoita Kallion virastotalolla.­

Salmi kertoo, että kasvaneet tartuntamäärät näkyvät työtahdin kiihtymisenä.

”Aiemmin, kun oli rauhallisemmat ajat, eristyssoittopuhelut olivat pitkiä ja perusteellisia. Nyt soitetaan ensiksi eristyspuhelu ja annetaan sairastuneelle toimintaohjeet. Tartunnanjäljitykseen palataan myöhemmin, kun sen kiireellisyys on arvioitu.”

Jäljityksen tehostamiseksi sairastuneille lähetetään ennen eristyspuhelua nykyään turvalomake, johon sairastuneen tulee luetella lähikontaktissa altistamansa henkilöt.

Salmen mukaan moni sairastunut kuitenkin jättää lomakkeen täyttämättä.

”Siitä olisi todella paljon apua, että ihmiset täyttäisivät sen”, Salmi sanoo.

Kasvaneet tartuntamäärät tarkoittavat sitä, että asioita täytyy priorisoida tarkemmin.

”Tällä hetkellä täytyy valita tärkeimmät asiat, kaikkea ei enää ehdi tehdä ihan niin pieteetillä. Monella sairastuneella saattaa kuitenkin olla kova puhumisen tarve ja kova huoli tilanteesta. Heille haluaa olla avuksi, mutta jäljitystyötä täytyy tehdä ripeästi.”

Jäljityksessä priorisoidaan niin sanottuja korkean riskin tartuntoja. Jos esimerkiksi hoivakodin työntekijällä havaitaan tartunta, se menee tärkeysjärjestyksessä kärkeen, eli altistumisia aletaan jäljittää mahdollisimman ripeästi.

Esimerkiksi kouluissa tapahtuneet altistukset eivät pääsääntöisesti ole tärkeysjärjestyksen kärjessä. Tilastojen mukaan kouluissa altistuneista vain noin prosentti on saanut jatkotartunnan. HS kertoi torstaina, että kouluissa tapahtuneiden tartuntojen määrä on niin pieni, että asiantuntijoiden mukaan edes toisella asteella ei tarvitsisi siirtyä etäopetukseen.

Isosompin mukaan ei silti ole niin, ettei koulualtistumisia jäljitettäisi lainkaan.

”Kohdennamme kouluissa jäljityksen erityisesti oppilaan tai opiskelijan lähimpiin kontakteihin. Tämä perustuu omaan, syksyn aikana keräämäämme aineistoon ja muuhun tutkimusnäyttöön.”

Vieraskielisten ihmisten tartuntojen osuus on Husin alueella ollut viime aikoina kasvussa. Isosompin mukaan tämä ei ole kuitenkaan erityisesti ruuhkauttanut jäljitystä.

Vieraskielisten jäljitys hoidetaan esimerkiksi niin, että puhelussa on samanaikaisesti mukana simultaanitulkki. Isosomppi kertoo, että epidemiologisessa yksikössä on myös töissä useita maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, joiden kielitaito ja kulttuurintuntemus auttavat jäljitystyössä.

Isosompin mukaan kaupunki haluaa panostaa jäljitykseen, eikä ongelmia tarvittavien resurssien saamisessa ole ollut.

”Ymmärrän, että meille siirretyillä sote-työntekijöillä on omat tärkeät tehtävänsä, ja niiden hetkellinen jättäminen voi olla ikävää. Mutta kaikki ovat ymmärtäneet, että epidemian torjuminen on nyt tärkeintä.”

Isosomppi muistuttaa, että jäljitys on vain yksi keino hillitä viruksen leviämistä. Jäljitys on työntekijäintensiivistä työtä, eikä työntekijöiden määrää kyetä kasvattamaan loputtomiin.

”Jos Helsingissä olisi vaikka 500 tartuntaa päivässä, se vaatisi hurjan määrän jäljittäjiä. Nyt on olennaista, että tartuntamäärät saadaan laskuun. Se vaatii sitä, että ihmisten täytyy välttää lähikontakteja, noudattaa hygieniaohjeita ja käyttää maskeja. Sillä tavalla epidemiatilanne kääntyy parempaan.”

Juttua täydennetty kello 15.19 tiedolla, että jäljitystyöhön rekrytoidaan parhaillaan myös terveydenhuollon ammattilaisia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat