Vanhemmat huolestuivat Helsingin päätöksestä vähentää massa­karanteeneja kouluissa ja päivä­kodeissa, myös tutkijalta kritiikkiä – johtaja­yli­lääkärin mukaan jäljitys jatkuu entiseen tapaan - Kaupunki | HS.fi

Vanhemmat huolestuivat Helsingin päätöksestä vähentää massa­karanteeneja kouluissa ja päivä­kodeissa, myös tutkijalta kritiikkiä – johtaja­yli­lääkärin mukaan jäljitys jatkuu entiseen tapaan

Vanhemmat ovat huolestuneet Helsingin kaupungin päätöksestä olla asettamatta karanteeniin kokonaisia päiväkotiryhmiä tai koululuokkia, joissa on todettu koronavirustartunta. Lauantaina kaupunki tarkensi viestiään erityisesti jäljityksen jatkamisen osalta.

Helsingin ensimmäisessä koronavirustartunnan aiheuttamassa koulualtistumisessa maaliskuussa Viikin normaalikoulun neljä alakoulun luokkaa opettajineen määrättiin kahdeksi viikoksi kotikaranteeniin.­

28.11.2020 20:35 | Päivitetty 29.11.2020 8:18

Helsingin kaupunki ilmoitti perjantaina aikovansa vähentää kokonaisten koululuokkien ja päiväkotiryhmien massakaranteeneja altistustilanteissa. Kaupunki tiedotti asiasta päiväkodeissa, peruskoulussa tai toisen asteen koulutuksessa olevien lasten ja nuorten huoltajille Wilma-viestillä.

Lue lisää: Uusi linjaus Helsinkiin: Päiväkotien ja koulujen massakaranteeneja vähennetään

Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) johtaja Kristiina Poikajärvi kertoi perjantaina Twitterissä, että avi on ollut yhteydessä Helsingin kaupunkiin ja jatkaa asian selvittelyä maanantaina.

Helsingin kaupunki selvensi lauantaina tiedotteessaan, että jäljitystyötä jatketaan kouluissa, ja altistuneiksi katsotut oppilaat asetetaan jatkossakin karanteeniin.

Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo pitää päätöstä ongelmallisena, mutta on huojentunut kaupungin selvennyksestä koskien jäljitystyön jatkumista.

Vaikka koulut eivät olekaan epidemian moottori, eivät ne silti ole turvassa koronavirustartunnoilta.

”Kun tartuntoja on yhteisössä, niin se tarkoittaa, että niitä tulee kouluissakin olemaan”, sanoo Aivelo.

Aivelon mukaan on syytä ottaa huomioon se, että lapset sairastavat aikuisia todennäköisemmin koronavirustautinsa oireettomina.

”Kouluissa on syytä olla tarkempi, sillä on suurempi riski, että tartunnat jäävät havaitsematta oireettomien takia.”

Rekolanmäen koulussa Vantaalla tehtiin aiemmin tänä syksynä laaja testaus, jossa neljä koulun luokkaa testattiin. Oireettomista koululaisista 10 prosentilla todettiin koronavirustartunta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi totesi sen viittaavan siihen, että kouluissa jatkotartuntoja voi jäädä huomaamatta.

Aivelon mukaan voi olla monimutkaista määrittää, kuka on tarpeeksi merkittävästi altistunut. Kouluissa altistuneiden määrä on suurempi verrattuna siihen, minkä verran esimerkiksi etätyötä tekevä aikuinen voisi altistaa. Sen vuoksi koko luokan asettaminen karanteeniin on tautitilanteen kannalta turvallinen vaihtoehto.

”Luokassa on paljon ihmisiä. Koululaiset kohtaavat paljon enemmän ihmisiä kuin muut”, huomauttaa Aivelo.

”Jos ruvetaan rajaamaan liian tiukasti, sitten voi karata tartuntaketjuja.”

Koronaviruksen tärkeimpänä tarttumiskanavana on pidetty pisaratartuntoja, joilta voi suojautua turvavälien avulla. Aivelo kuitenkin muistuttaa myös aerosolitartuntojen mahdollisuudesta. Aerosolit ovat ilmassa pitkäänkin leijuvia mikropisaroita.

”Suurin osa tartunnoista tulee pisaroiden välityksellä, ja silloin kaikista lähimpänä olevat ovat altistumisriskissä. Toisaalta tiedämme, että aerosoleillakin on merkitystä, ja ne voivat levitä pidemmänkin matkaa”, kertoo Aivelo.

Lue lisää: Pisaratartunta vai leijuvat aerosolit? Tutkijat ovat yhä eri mieltä korona­viruksen tärkeimmästä tartunta­tavasta

Aivelon mielestä päätösten siitä, ketä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa asetetaan karanteeniin, pitäisi perustua tarkkaan tutkimustietoon. Tärkeää olisi selvittää se, kuinka moni koulujen tartunnoista tosiasiassa voidaan jäljittää kouluun ja kuinka moni jonnekin muualle.

Helsingin kaupunki selvensi perjantaista Wilma-viestiä tiedotteessaan lauantaina. Kaupunki selvensi jäljityskäytäntöjä ja vakuutti, että altistuneiksi katsotut lapset ja koululaiset asetetaan jatkossakin karanteeniin.

”Ei ole ollut tarkoitus, että tartunnanjäljitys lopetettaisiin”, korostaa Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.

”Kaikki tapaukset tutkitaan ja arvioidaan, ja yksilöllisesti ratkaistaan, mitä tehdään. Jokainen tartunta jäljitetään.”

Karanteeniin asettaminen on henkilön liikkumisvapautta ja perusoikeuksia rajoittava toimenpide, huomioi Lukkarinen. Sen vuoksi se täytyy tehdä yksilöllisen harkinnan pohjalta eikä automaattisesti jokaisessa koulualtistuksessa. Jokaiselle karanteenille täytyy olla peruste.

Lukkarisen mukaan kaupungin tutkimusten perusteella ei tarvita sellaista systemaattista lähestymistapaa, jossa kokonaisia luokkia laitetaan karanteeniin. Viikin Normaalikoulun maaliskuisesta koulualtistumisesta alkaen Helsingissä on asetettu altistuksen jälkeen herkästi karanteeniin kokonaisia luokkia.

”On osoittautunut, että 99 prosenttia [lapsista] on ihan turhaan karanteenissa”, sanoo Lukkarinen.

Lukkarinen kertoo, että kaupunki on seulonut satoja lapsia, eikä ole löytänyt merkittäviä oireettomien kantajien joukkoja.

Altistuneet lapset ja koululaiset asetetaan jatkossakin karanteeniin, mutta altistuksen merkittävyys otetaan huomioon sen sijaan, että koko luokka asetettaisiin karanteeniin automaattisesti. Päätöksessä huomioidaan se, miten läheinen kontakti lapsella tai nuorella on ollut tartunnan saaneeseen.

Lukkarisen mukaan monimutkaisin tilanne saattaa syntyä, jos monta opettajaa asetetaan karanteeniin samaan aikaan. Lukkarinen toivoo maskisuositusten helpottavan tilannetta.

”On tärkeää, että myös aikuiset noudattavat maskisuositusta”, muistuttaa Lukkarinen.

Opettajien lisäksi pääkaupunkiseudulla on voimassa maskisuositus yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat