Pikkuvauvoillakin on todettu yli 50 tartuntaa viime viikkoina – Husin tuoreet tilastot kertovat, minkä ikäiset nyt sairastuvat - Kaupunki | HS.fi

Pikkuvauvoillakin on todettu yli 50 tartuntaa viime viikkoina – Husin tuoreet tilastot kertovat, minkä ikäiset nyt sairastuvat

Positiivisten koronatestien osuus on tällä hetkellä suurin 16–18-vuotiaiden ikäryhmässä eli etäopetukseen siirtyvien toisen asteen opiskelijoiden kohdalla, selviää Husin tilastosta.

Koronavirusnäytteitä analysoidaan Husin Koronakeskuksessa Helsingin Kivihaassa.­

2.12.2020 11:09

Koronaepidemian toinen aalto ei ole säästänyt mitään ikäryhmää tartunnoilta Uudellamaalla.

Husin keräämästä datasta selviää, että loka–marraskuun aikana alueella on todettu kymmeniä koronavirustartuntoja aivan pienilläkin vauvoilla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan uusimmat tiedot ikäryhmittäisestä jakautumisesta kuvastavat sitä, että tartuntoja yleisestikin on väestössä tällä hetkellä enemmän.

”Tauti on levinnyt vähän joka ikäryhmään”, hän sanoo.

Pienillä lapsilla positiivisten tapausten osuus testatuista on kuitenkin pysytellyt suhteellisen pienenä, eikä esimerkiksi päiväkodin merkitys juurikaan korostu tartunnan lähteenä.

Peruskouluista saadut tartunnat sen sijaan ovat hieman lisääntyneet syksyn aikana. Tällä hetkellä kaikista selvitetyistä tartunnoista Uudellamaalla noin viisi prosenttia saadaan peruskouluista, Lehtonen kertoo.

Pääkaupunkiseudun kasvava koronavirusepidemia on herättänyt keskustelua siitä, tulisiko oppilaat laittaa kevään tavoin etäopetukseen.

Esimerkiksi teini-ikäisten tartunnat ovat lisääntyneet rajusti pääkaupunkiseudulla, ja toisen asteen kouluissa eli lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa siirrytään etäopetukseen tällä viikolla. Aiemmin on kuitenkin ollut puhetta siitä, ettei koronavirus vaikuta tarttuvan kouluissa kovin helposti lapsesta toiseen.

”Peruskoulu ei silti ole hirvittävä tartunnan lähde. Esimerkiksi töistä kannetaan nyt kaksi kertaa enemmän tartuntoja kuin kouluista”, hän sanoo.

Huolestuttavaa kuitenkin Lehtosen mukaan on se, että tauti saattaa osalla lapsista olla täysin oireeton. Esimerkiksi vantaalaisessa koulussa havaittiin hiljattain massatestauksessa kahdeksan koronavirustartuntaa 5.–9.-luokkalaisilla.

”Kyllä tästä ilmiöstä pitää olla huolissaan. Vaikka suurin osa tartunnoista saadaan nyt kotoa, niin jostain ne sinne tulevat”, Lehtonen sanoo.

Hänen mukaansa enää ei kuitenkaan ole järkevää tehdä laajempia massaseulontoja kouluissa Uudellamaalla sillä resursseja ei leviämisvaiheessa ole tarpeeksi.

”Kohdennetut seulonnat ovat mahdollisia, mutta meillä ei ole rahkeita lähteä skriinaamaan kaikkia paikkoja”, hän sanoo.

”Rehellisesti sanottuna näitä massaseulontoja olisi varmaan pitänyt tehdä jo lokakuussa, kun tilanne oli parempi.”

Husin tilaston mukaan positiivisten koronatestien osuus on tällä hetkellä prosentuaalisesti suurinta 16–18-vuotiaiden ikäryhmässä eli etäopetukseen siirtyvien toisen asteen opiskelijoiden kohdalla.

Lehtosen mukaan tulos ei kuitenkaan eroa merkittävästi vanhemmista ikäryhmistä ja toisen asteen oppilaitoksien osuus selvitetyistä tartunnanlähteistä on tällä hetkellä peruskoulun osuutta pienempi.

Määrä ei selity myöskään testaamisen vähäisyydellä, vaikka yleisesti ottaen kaikkia ikäryhmiä pitäisi Lehtosen mukaan testata hieman enemmän ja testiin pitäisi hakeutua matalalla kynnyksellä.

”16–18-vuotiaissa havaitaan hieman enemmän tartuntoja kuin vanhemmissa ikäryhmissä, mutta aika hyvin tämänkin ikäiset ovat käyneet testeissä”, hän kertoo.

 ”Nyt pitää kärvistellä tämä puoli vuotta, että saadaan ihmiset rokotetuiksi.”

Lehtonen epäilee, että toisen asteen opiskelijoiden tartuntojen taustalla on sama syy kuin monella muullakin ikäryhmällä: liikaa sosiaalisia kontakteja.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.­

”Oman kokemukseni perusteella voin todeta, että kyllähän tuon ikäistä voi olla vaikeaa hillitä”, hän sanoo.

Hän toivoo Husin alueella asuvilta nuorilta itsekuria ja malttia.

”Nyt pitää kärvistellä tämä puoli vuotta, että saadaan ihmiset rokotetuiksi.”

Alkusyksystä puhuttiin siitä, että koronavirus levisi varsinkin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

Tällä hetkellä 19–30-vuotiaiden osuus positiivisista tartunnoista on edelleen suhteellisen suuri, mutta elo–syyskuuhun verrattuna tartuntojen piikki on siirtynyt Lehtosen mukaan jo hieman vanhempiin, keski-ikäisiin.

Ravintoloista ja yöelämästä saadaan tällä hetkellä noin neljä prosenttia tartunnoista, mikä vastaa suunnilleen peruskoulujen osuutta, Lehtonen kertoo.

”Todennäköisestihän tartunnat ovat lähteneet kesästä kiertämään. Silloin oltiin melkein nollatilanteessa ja sitten vähän matkailtiin ja alkoi opiskelut ja bileet ja tartunnat levisivät väestössä. Näinhän tämä menee”, hän toteaa.

Lehtosen mukaan joka puolella Euroopassa on lopulta käynyt niin, että tartunnat ”valuvat” nuoremmista vanhempiin.

Monesti tartunnat etenevät siten, että lapset tai nuoret tartuttavat omat vanhempansa, jotka puolestaan tartuttavat omat vanhempansa, jolloin myös sairaalahoidon tarve kasvaa.

”Nyt on tärkeää, että pystytään estämään nimenomaan vanhempien ihmisten tartuntoja”, Lehtonen sanoo.

Koululaisten ja sitä kautta vanhempien ihmisten tartuntojen ehkäisemiseksi Lehtonen suosittelee samoja suojaustoimia kuin muuallakin. Lapset pitäisi esimerkiksi opettaa käyttämään käsidesiä ja noudattamaan turvavälejä.

”Joissain kunnissa on myös lisätty maskinkäyttöä peruskouluissa, ja mikäänhän ei sitä kiellä”, Lehtonen sanoo.

”Joka tapauksessa tässä on kyse terveyskasvatuksesta. Jokaisen on hyvä oppia nämä käytöstavat, sillä epidemioita varmasti tulee jatkossakin.”

Myös etäopetus on yksi äärimmäinen vaihtoehto epidemian hillitsemiseksi, mutta Helsinki on toistaiseksi pitänyt peruskoulujen siirtymistä etäopetukseen viimesijaisena keinona.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sanoi HS:n haastattelussa lokakuun alussa, että päätös niin sanottuun hybridimalliin siirtymisestä tehdään vain, jos se on ”välttämätöntä”.

”Se olisi niin iso päätös, että se tehtäisiin vasta ääritilanteessa. Lapsilla ja nuorilla on ensisijaisesti oikeus saada lähiopetusta”, Pohjolainen sanoi lokakuussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat