Helsinki löysi uuden ratkaisun valosaasteeseen: Näin kaupungin valaistusta aiotaan nyt muuttaa ja samalla säästetään miljoonia euroja - Kaupunki | HS.fi

Helsinki löysi uuden ratkaisun valosaasteeseen: Näin kaupungin valaistusta aiotaan nyt muuttaa ja samalla säästetään miljoonia euroja

Valmisteilla on valaistusta koskeva ohjeistus, jossa valaistuksen tarve määritellään käyttötarkoituksen ja aluetyypin mukaan.

Kalasataman ja Mustikkamaan välisen Isoisän sillan ensimmäinen juhlavalaistus toi ristiriitaista palautetta, minkä seurauksena kaikkein huomiota herättävimmistä valaisimista luovuttiin ja jäljelle jätettiin maltillisempi versio.

12.12.2020 12:06

Helsingin uusien asunto­alueiden valaistus hoituu poikkeuksetta etäohjatuin ledein, mikä sekä säästää energiaa että monipuolistaa valaistuksen säätömahdollisuuksia. Käynnissä on myös vanhojen valaisimien vaihto-operaatio, joka kestää 2020-luvun. Sen tuloksena kaikki vanhat valaisimet on vaihdettu uusiin älykkäisiin.

Kaupunkien ulkovalaistuksen tehtävät ja tavoitteet ovat moninaiset ja varsinkin suurissa, tiheään asutuissa kaupungeissa keskenään ristiriitaiset.

Kun uutta led-teknologiaa on tullut käyttöön, valaistuksen eri käyttötarkoitusten välinen vastakkainasettelu on korostunut. Yksi saa turvallisuudentunnetta runsaasta yöaikaisesta valaistuksesta, toinen taas kokee sen valosaasteeksi etenkin, jos voimakas ulkovalaistus tunkeu­tuu kodin sisälle.

”Hyvä esimerkki on niin sanottu Helsinki-valo, Y:n muotoinen katuvalaisin, johon vanhat hesalaiset ovat tottuneet. Tänne muuttaneita se saattaa häiritä varsinkin, jos sattuu asumaan kerrostalon toisessa kerroksessa”, Helsingin kaupungin valaistuspäällikkö Juhani Sandström kertoo.

Sandström on 17:n viime vuoden ajan kuunnellut kaupunkilaisten valaistustoiveita ja havainnut tarpeen selkiyttää suunnitteluohjeistusta. Valmisteilla onkin suunnitteluohje, jossa määritellään valaistustarve käyttötarkoituksittain ja aluetyypeittäin.

Uusi ohje opastaa myös valaistuksen ominaisuuksien muuttumiseen valaisinten ikääntyessä. Sandströmin mukaan valaisinten keskimääräinen uusimisikä on noin 30 vuotta.

”Komponentit vanhenevat ensiksi, kaapelointi kyllä kestäisi pidempään. Nyt käynnissä olevan valaisinten uusimisohjelman aikana vaihdamme loputkin noin 50 000–60 000 vanhaa valaisinta uusiin. Vaihdot tehdään, vaikka käyttöikää olisi vielä vähän jäljellä, koska uuden valaisinteknologian edut ovat niin merkittävät.”

Helsingin kaupungin valaistuspäällikkö Juhani Sandström on kehittänyt kaupungin ulkovalaistusta 17 vuotta.

Led-ulkovalaisimien ener­giankulutus on vain neljännes verrattuna vanhaan ulkovalaisintekniikkaan, kun huomioidaan myös uuden tekniikan säätö- ja ohjausmahdollisuudet. Ennen lediin siirtymistä kaupunki maksoi ulkovalaistuksensa kuluttamasta energiasta yli neljä miljoonaa euroa. Kun kaikki valaisimet on vaihdettu ledeihin, sähkölasku putoaa Sandströmin mukaan noin miljoonaan euroon.

”Energiatehokkuus on tärkeä etu, muttei välttämättä silti merkittävin. Samalla kun säädettävyys pienentää sähkölaskua, se tuo lähes rajattomat valaistuksen muuntelumahdollisuudet.”

Sandström muistuttaa myös rantojen valaistuksen suuresta kaupunkikuvallisesta merkityksestä. Helsingin kaupunkisuunnittelussa on jokaista ranta-aluekohdetta koskevana strategisena periaatteena huomioida, miltä alue näyttää mereltä katsottuna. Tämä periaate on sovitettava yhteen kohteen eri käyttötarkoituksia palvelevien valais­tustavoitteiden kanssa.

Uusi suunnitteluohje muistuttaa, että nämä tavoitteet muuttuvat vuodenajan, viikonpäivän ja käyttäjän mukaan. Lisäksi saman käyttäjän valaistustavoitteet voivat vaihdella esimerkiksi viikonpäivän mukaan.

Rakennuksista tuttu liiketunnistimien käyttö valaistuksen ohjauksessa on tekemässä tuloaan myös ulkovalaistukseen. Esimerkiksi jokin erikseen käyttöön varattava ulkoliikunta-alue voisi hyötyä tästä teknisestä mahdollisuudesta.

”Esimerkiksi käytettäessä urheilualuetta myöhään illalla, kun valaistus on jo kytkeytynyt automaattisesti pois päältä, liiketunnistus voi olla hyödyksi. On kylläkin todettava, ettei tämä teknologia ole kokemuksemme mukaan ulko-olosuhteissa vielä aivan tarpeeksi toimintavarmaa”, Sandström sanoo.

Aiempi valaistusteknologia ei juurikaan tarjonnut mahdollisuuksia esimerkiksi siltojen valaisemiseen, koska silloin karuhko valaistus olisi pitänyt olla koko ajan päällä. Älykkään ledin ansiosta erilaiset kohteet, kuten sillat, voi valaista erikoistilanteissa ja sitten taas etäkytkeä valaistus pois päältä. Tämä tapahtuu Kuopiossa sijaitsevassa etävalvomossa.

Helsingissä kokemusta on kertynyt muun muassa Kalasataman ja Mustikkamaan välisen Isoisän sillan valaisemisesta. Sillan ensimmäinen juhlavalaistus tuotti ristiriitaista palautetta, minkä seurauksena kaikkein huomiota herättävimmistä valaisimista luovuttiin ja jäljelle jätettiin maltillisempi versio.

Joulukuussa on alkamassa Hakaniemen kivisillan valaistusurakka. Sitä toteuttaa Suomen Energiaurakointi, Eltelin ohella toinen Helsingin kaupungin nelivuotissopimuksen piiriin kilpailulla valituista valaistusurakoitsijoista.

”Tällaiset veden yli rakennetut sillat ovat asennusten kannalta vaativia. Lauttahommiksi menee”, Suomen Energiaurakoinnin projektipäällikkö Ilmo Uusivirta kertoo.

Nelivuotisen ulkovalais­tusurakoiden sopimuskauden koko budjetti kaupungilla on noin 30 miljoonaa euroa. Siitä kuluu suurin piirtein yhtä paljon uudisasen­nuksiin ja ylläpitoon.

Erikseen ovat uusien asuntoalueiden suuret infraurakat, joihin usein sisältyy valaistusurakointia. Tällaisia urakoita on meneillään muun muassa Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. Kaavavaiheessa on Hernesaaren alue, jossa on Sandströmin mukaan erityisellä tavalla otettava huomioon merellinen kaupunkikuva: Hernesaaresta kun on suora näköyhteys Kaivopuiston rantaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat