Helsingin ydinkeskustaan suunniteltu ”minikaupunki” saa täystyrmäyksen – Ideoijat ovat hakeneet mallia New Yorkista - Kaupunki | HS.fi

Helsingin ydinkeskustaan suunniteltu ”minikaupunki” saa täystyrmäyksen – Ideoijat ovat hakeneet mallia New Yorkista

Urbaana on nostattanut kiivasta vastarintaa etenkin Töölössä ja Kampissa.

Mahdollisia rakennuspaikkoja on tutkittu muun muassa Luonnontieteellisen museon edessä (jää kuvassa oikealle) ja Tennispalatsin päädyssä.­

22.12.2020 2:00 | Päivitetty 22.12.2020 6:09

Pyöräilyväylä Baanan päälle ja ympärille ehdotettu minikaupunki näyttää jäävän ideointiasteelle.

Kuvanveistäjä Martti Aihan alkuperäisestä ideasta kehitelty Urbaana-täydennysrakentaminen ei ole toimialajohtaja Mikko Ahon mukaan etenemässä kokonaisuutena. Selvitettävänä on, löytyykö Marian sairaalan ja Eduskuntatalon väliin tehtyjen luonnosten ja selvitysten pohjalta rakentamisen ja kehittämisen potentiaalia.

”Ei ole olemassa hanketta nimeltä Urbaana, eikä kaupunki ole lähtenyt toteuttamaan Urbaanaa. Olen vastannut näin kymmeniä kertoja eri yhteyksissä”, Aho sanoo.

Häntä harmittaa virhetulkinta, että kaupunki olisi sitoutunut Urbaanaan tai että virkamiehet olisivat innostuneet ”avaruusajan arkkitehtuurista”. Kansalaisten tulkintaan ovat vaikuttaneet vahvasti havainnekuvat, joissa osittain pyöräilybaanan päälle on noussut kiintoisan näköisiä uusia rakennuksia.

Urbaana on nostattanut kiivasta vastarintaa etenkin Töölössä ja Kampissa, missä asukasaktivistit ovat koonneet rivinsä Ei Urbaana -ryhmäksi. Hanketta on vastustanut myös entinen pääministeri Paavo Lipponen, jonka mukaan Urbaana ”tuhoaisi aukean kaupunkikuvan”.

Helsingin keskustan Pyöräilyväylä Baana kuvattuna ilmasta joulukuussa.­

Urbaanan selvitystyön tuloksia esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle tammikuussa, koska lautakunta antoi aikoinaan kehittämisvarauksen Urbaanan ideoijille ja rakennusyhtiö SRV:lle. Ajatuksena oli, että yksi taho tarkastelisi lisärakentamisen mahdollisuuksia Baanan varrella.

Aihan ja muiden ideoijien ajatuksissa Baanan ympäristö vertautui New Yorkin huippusuosittuun High Line -puistoon. Lisärakentamista oli hahmoteltu kolmeen paikkaan: yhtä rakennusta soviteltiin Luonnontieteellistä museota vastapäätä, yhtä Tennispalatsin viereen ja yhtä Marian sairaalan päätyyn.

Jos kehittämisvaiheen tulokset olisivat olleet kannattavia, seuraava askel olisi ollut alueen suunnitteluvaraus. Sen aikana olisi tehty tarkempaa suunnittelua todellisesta rakennushankkeesta. Näillä näkymin sellaista ei ole heltiämässä tälle kokonaisuudelle.

Jos kehittämiseen löytyy potentiaalia, viedään mahdollisia yksittäisiä hankkeita yksittäisinä eteenpäin normaalin toimintatavan mukaisesti.

Kehittämisvaraus päättyi viime kesäkuussa.

”Työ on nyt tehty. Koska lautakunta on alkuperäisen kehittämisvarauksen tehnyt, asia menee tietenkin lautakunnan arvioitavaksi”, Aho sanoo.

Eteläisen Rautatiekadun, Arkadiankadun ja Pohjoisen Rautatiekadun risteysalue kuvattuna joulukuussa. Alla kulkee Baana.­

Aho ei peittele omaa kantaansa siitä, ettei esitystä ole kehitysvaiheen aikana saatu jalostetuksi varsinaista kaavoitusta varten. Hankaluudet ovat mittavia liikenteen, kunnallistekniikan ja historiallisen kaupunkikuvan kannalta.

”Sitten on eri asia katsoa, olisiko siellä kenties kohtia, joita voisi tutkia vielä tarkemmin. Vastaako tämä Urbaana-ryhmän aatoksia, on kokonaan toinen juttu.”

Jos yksittäinen kaavahanke syntyy, se menee normaaliin valmisteluun ja kansalaisetkin saavat lausua siitä näkemyksiään. Kynnys on kuitenkin korkea.

Aho muistuttaa, että pyöräilyn valtaväylä Baana on Helsingissä viimeisen vuosikymmenen aikana ainoa hanke, josta ei ole tullut valituksia. Sen toiminnallisuutta haittaavilla rakennushankkeilla ei ole menestyksen mahdollisuuksia.

”Baana on pyhä, ja se tulee sellaisena säilymään.”

Baanan alue on väljimmillään Marian sairaalan ja Työmiehenpuistikon välissä.­

Kiinnostus uusien toimitilojen rakentamiseen ydinkeskustassa on jatkuvaa. Kaupunkiympäristön toimialalle tulee jatkuvasti monenlaisia yhteydenottoja, ja niitä on pyritty tarkastelemaan kriittisesti.

Helsingissä ajatukset lisärakentamisesta ydinkeskustassa nostattavat lähes aina vastarintaa. Esimerkiksi rakentamismahdollisuuksien tarkastelu Elielinaukiolla on saanut tuomion monilta arkkitehdeilta ja kansalaisilta, vaikka alueesta ollaan vasta järjestämässä avointa ideakilpailua.

Urbaanan kehittämisvaraus oli yksi sellainen rakentamispotentiaalin tarkastelu, joka Ahon mielestä kannatti tehdä. Kaupunki päättää kuitenkin aina viime kädessä itse, millä ehdoilla hankkeiden annetaan syntyä ja miten ydinkeskustan historiallisia arvoja kunnioitetaan.

”Lähtökohta kaupunkisuunnittelussa ei silti voi olla se, etteivät kenenkään näkymät ikinä muutu.”

Marian sairaalan rakennukset ja uudet asuintalot jäävät kuvassa Baanan vasemmalle puolelle.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat