Nuorten aikuisten työttömyys kasvoi rajusti Helsingissä koronavuoden aikana, palvelualojen ahdinko heijastuu erityisesti nuoriin - Kaupunki | HS.fi

Nuorten aikuisten työttömyys kasvoi rajusti Helsingissä koronavuoden aikana, palvelualojen ahdinko heijastuu erityisesti nuoriin

Nuorten aikuisten hankalassa työllisyystilanteessa näkyy, että palvelualoilla ei ole ollut epidemian aikana entiseen tapaan töitä.

Nuorten aikuisten työttömyys kasvoi rajusti vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna.­

4.1. 17:00

Koronavirusepidemia on synkistänyt nuorten aikuisten työllisyystilannetta rajusti Helsingissä. Alle 30-vuotiaita työttömiä on merkittävästi enemmän kuin ennen pandemiaa.

Helsingin kaupunki tiedotti maanantaina, että varsinkin nuorten aikuisten työttömyys on kasvanut rajusti vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna.

Kaupungin elinkeino-osaston tilastojen mukaan vielä vuonna 2019 työttömyys väheni voimakkaimmin helsinkiläisten nuorten kohdalla, mutta koronavuonna 2020 työttömien nuorten määrä kasvoi korkeimmillaan alle 25-vuotiaissa peräti 111 prosenttia sekä 25–29-vuotiaiden kohdalla 96 prosenttia.

Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela Helsingin kaupungilta kertoo, että nuorten hankalassa työllisyystilanteessa näkyy varsinkin se, että palvelualoilla ei ole ollut nyt epidemian aikana entiseen tapaan töitä.

Haahtelan mukaan ilman vähittäiskauppaa nuorten työllisyystilanne olisi vieläkin huonompi.

”Matkailu-, ravintola- ja majoituspalvelut ja koko palveluala on kärsinyt [koronavuonna], ja tämä näkyy etenkin nuorten tilanteessa, joille nämä ovat tarjonneet usein ensimmäisiä työpaikkoja.”

Nuorten aikuisten työtilanne on todellisuudessa virallisia työllisyyslukuja synkempi.

”Tilanne heijastuu myös muihin kuin työttömiin nuoriin eli esimerkiksi opiskelijat eivät näy työttömien nuorten tilastossa, mutta heillä ei ole sivutoimitöitä, joita he ovat aiemmin tehneet”, Haahtela sanoo.

Hän huomauttaa, että tilanne on hankala myös esimerkiksi kansainvälisille opiskelijoille. Kun työkokemusta ei tällä hetkellä pääse kartuttamaan opintojen aikana, niin valmistumisenkin jälkeen työllistyminen on hankalaa.

”Kun koronavirus alkoi vaikuttaa, naisten osuus alle 30-vuotiaissa työttömissä nousi useita prosenttiyksikköjä eli varsinkin naisiin tämä on kohdistunut”, Haahtela kertoo.

Sosiaali- ja terveysalalla töitä on riittänyt, mutta palvelualan huono työllisyystilanne näkyy tilastoissa.

”Miesvaltaisiksi mielletyt rakentaminen, kuljetusala, varastot pyörivät”, kuvailee Haahtela tilannetta.

Haahtela arvioi, että työllisyystilanne helpottuu melko nopeasti sen jälkeen, kun yhteiskunnassa ei enää ole käytössä epidemian tuomia erityisjärjestelyitä.

”Moni asia palaa samankaltaisille uomille kuin ennen, jos pääsemme tilanteeseen, että varotoimia ei tarvita”, Haahtela arvioi.

”Kunesimerkiksi rajoitukset paikkamääriä ja matkustusta koskien poistetaan, ja kun ihmisillä on patoutunutta kysyntää, niin se tietenkin tuo sen, että niitä työtehtäviä, jotka nyt ovat olleet vähäisiä, palautuu.”

Helsinki kokeilee uusia keinoja synkän tilanteen parantamiseksi ja työttömien auttamiseksi.

Kaupunki aloittaa maaliskuussa työllisyyden kuntakokeilun, jossa vajaat 50 000 helsinkiläistä vaikeasti työllistyvää työtöntä siirtyy kunnan työllisyyspalvelujen piiriin valtion työllisyyspalveluista.

Kaupungilla on ollut työllisyyspalvelut jo ennen keväällä alkavaa kuntakokeilua, mutta uudessa kokeilussa te-palveluista siirretään työntekijöitä tekemään töitä yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa. Kokeilussa työttömille pyritään löytämään työ- ja koulutuspaikkoja kaupungin kumppanien ja yhteistyötahojen avustuksella. Työttömiä pyritään myös tukemaan muutoin kuin pelkillä työllisyystoimilla.

HS kertoi nuorten aikuisten huonontuneesta työtilanteesta lokakuussa.

Lue lisää: Työttömäksi jääneen Eevi Tihisen taloudesta katosi yhtäkkiä 1 200 euroa kuussa – Tällaista on hakea töitä tilanteessa, jossa paikkoja on vähän ja työnantajat eivät vastaa hakemuksiin

Työpaikkojen vähentyminen ja huonontunut työllisyystilanne näkyvät myös siinä, että nuoret aikuiset ovat hakeneet aiempaa enemmän toimeentulotukea.

HS selvitti marraskuun puolivälissä julkaistussa jutussa toimeentulotuen maksatusta Helsingissä vuonna 2020. Toimeentulotuen saajien määrä pääkaupungissa oli kasvanut jo syyskuun loppuun mennessä suuremmaksi kuin koko vuonna 2019.

HS:n selvityksen mukaan toimeentulotuen saajia on aiempaa enemmän monilla sellaisilla alueilla, joissa saajia on ollut vähän. Eniten toimeentulotuen saajia suhteessa alueen väestöön on kuitenkin Helsingin itäisissä osissa sijaitsevilla alueilla. Näillä alueilla on ollut jo ennestään paljon köyhyyttä. Näillä alueilla vieraskielisiä lapsia on paljon ja vuokra-asumisen osuus suuri.

Lue lisää: Kartta näyttää miten niukkuus keskittyy Helsingin eri kaupunginosiin – Johtava virkamies pelkää, että korona luo uuden kadotetun sukupolven

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat