Malmin lentäjiä odottaa häätö ja valtava siirto-operaatio – Voisivatko koneet siirtyä Helsinki-Vantaalle tai pienille lähikentille? - Kaupunki | HS.fi

Malmin lentäjiä odottaa häätö ja valtava siirto-operaatio – Voisivatko koneet siirtyä Helsinki-Vantaalle tai pienille lähikentille?

Lähikenttien kalustohalleissa on tilaa vain yksittäisille lentokoneille.

Malmin lentokentän kalustohalleissa on noin 50 ilma-alusta, lentokoneita ja helikopteria. Pari vuotta sitten vanhassa hangaarissa oli vielä kymmeniä koneita.­

7.1. 2:00 | Päivitetty 7.1. 8:17

Aika alkaa loppua Malmin lentokentän toimijoilta. Kun kihlakunnanvouti Ulosottolaitoksessa palaa torstaina joululomalta, häätöprosessi pyörähtää liikkeelle.

Häätöilmoituksen jättämisestä lähtee kello juoksemaan siten, että toimijoilla on aikaa poistua kentältä enimmillään neljä kuukautta, ellei asiassa päästä sopuun. Häädön ratkaisi Helsingin hovioikeus, kun se hylkäsi pyynnön toimenpidekiellosta.

Helsingin käräjäoikeus ratkaisi ennen joulua Malmin kentän vuokrariidan omistajan eli Helsingin kaupungin eduksi.

Neljän kuukauden aikataulu voi tehdä tiukkaa pelkästään kalustosiirtojen vuoksi, koska kentällä on Malmin ystävien puheenjohtajan Timo Hyvösen mukaan noin 50 lentokonetta ja helikopteria.

Malmin toimijat ovat tiedustelleet muun muassa Pyhtään ja Vihdin Nummelan lentokentältä mahdollisuuksia siirtää koneitaan suojaan.

”Jonkin verran on tullut tiedusteluja, ja joitakin koneita on käsittääkseni tänne siirtymässä”, sanoo Nummelan kentän päällikkö Tom Arppe. Hän arvioi, että eri halleissa on yhteensä kahdeksan vapaata paikkaa.

Nummelassa on neljä kalustohallia, joista kaksi on varattu purjelentokoneille. Malmilta Nummelaan siirtynyt lentokoulu BF-Lento aloittaa ensi keväänä jo toisen kalustohallin rakentamisen.

Entä sitten Kymenlaaksossa sijaitseva Pyhtää? Uusi lentokenttä on tunnin ja viiden minuutin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta, joten se voisi olla yksi vaihtoehto malmilaisille koneille.

Kenttätoimija Redstone Aeron toimitusjohtaja Esa Korjula sanoo, että myös sinne on tullut soittoja Malmin toimijoilta.

Kentän ympäristölupa vahvistui joulukuun lopussa, kun Korkein hallinto-oikeus ei antanut lupaa jatkovalituksille. Kalustohalleja ei uudella kentällä vielä ole, vaikka Redstone Aerolla on voimassa oleva rakennuslupa kahdelle yhteensä 1 600 neliön hallille.

”Ajattelimme, ettei aloiteta näistä isoista kalustohalleista, vaan yritetään pienempiä halleja. Mutta niiden rakentaminen on mutkistunut valitusten vuoksi”, Korjula sanoo.

Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi ennen joulua väliaikaisten hallien pystytysluvan, koska se katsoi kentän toiminnan tähtäävän pysyviin rakennuksiin. KHO:n käsittelyssä on jo aiemmin myönnetty pysyville halleille tarkoitettu rakennuslupa. Ratkaisua odotetaan helmi–maaliskuussa.

”Kentälle voi toki tuoda lentokoneita, muttei komposiittirakenteisia koneita voi säilyttää talvella ulkona”, sanoo Korjula. Hän miettii, pitäisikö Pyhtäällä kuitenkin aloittaa isojen hallien rakentaminen, koska kysyntää on.

Hallin rakentaminen ensi keväänä on ajankohtaista myös Hyvinkään harrastekentällä. Lentopaikan päällikön Jukka Helmisen mukaan nykyiset hallit ovat täynnä, mutta koska kysyntää on, uuden kalustohallin rakentaminen on alkamassa.

Toisin kuin Korjula, Helminen uskoo, että osa lentokoneista voidaan säilyttää talviaikaan ulkonakin. Kunhan koneelle laitetaan siipisuojat, ja kentällä on sähkötolpat. Hyvinkäällä näitä tolppapaikkoja ei ole.

”Ilman valtion tukea näiden pienkenttien infraa ei saada kuntoon”, Helminen sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö on viimeisten kolmen vuoden aikana osoittanut Pyhtään, Hyvinkään ja Nummelan kentille infra-avustuksia lähes 3,7 miljoonaa euroa. Eniten valtion rahaa on saanut Pyhtää, joka tähtää ammattimaiseen lentotoimintaan. Sen avustussumma on 1,8 miljoonaa euroa.

Nummelalle on avustuksia on kertynyt runsas 1,1 miljoona euroa ja Hyvinkäälle 740 000 euroa.

Myös Mäntsälään kaavailtu lentokenttä on saanut ympäristöluvan, mutta siellä on vasta raivattu puustoa kenttää varten, joten lentotoiminta voisi alkaa vasta vuosien päästä.

Suomessa on lukuisia muitakin kenttiä, joista Malmin toimijat voisivat saada ainakin väliaikaista suojaa kalustolleen. Esimerkiksi lentokoulu Aeropole on laajentanut toimintaansa Pirkkalan ja Vesivehmaan kentille.

Malmin lentoaseman ystävien puheenjohtaja Timo Hyvönen muistuttaa, että ammattimaisessa toiminnassa kentän liikenneyhteydet ovat yhtä olennaisia kuin yritysten toimitilat. Hänen katseensa kohdistuukin Malmin kentän naapuriin Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

”Ainakin tällä hetkellä siellä on melko hiljaista”, Hyvönen sanoo.

Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Jani Elasmaa Finaviasta toppuuttelee. Kalustohallit ovat yksityisten yritysten, pääomasijoittajien ja lentoyhtiöitten hallussa. Finavia ei omista yhtään hallia.

”Kentällä ilma-alusten parkkitilaa on supistettu voimakkaasti koronatilanteen vuoksi. Kansainvälisillä lentoyhtiöilläkään ei ole vakituisia paikkoja, vaan tilanne muuttuu liikenteen mukaan päivittäin”, Elasmaa sanoo.

Finavia on jo aiemmissa yhteyksissä vastannut Malmin yleisilmailijoille, että Helsinki-Vantaan turvajärjestelyt ovat tiukkoja. Eri toimijoilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä kentälle omilla avaimilla tai id-korteilla. Kaikki kulkevat turvatarkastusten kautta.

Malmin akuutin häätöuhkan vuoksi Ilmailuliitto on jättänyt kiireellisen neuvottelupyynnön liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle (sd). Ilmailuliiton puheenjohtajana toimiva Timo Hyvönen sanoo, että hallituksella on vastuu hoitaa Malmia korvaavien paikkojen osoittaminen.

Joka tapauksessa Malmin kentän puolustajat aikovat jatkaa lentotoimintaa niin kauan, kunnes käräjäoikeuden päätös saa lainvoiman. Jos lentokenttäyhdistys saisi hovioikeudesta jatkokäsittelyluvan, lentämiselle voisi vielä aueta perusteet asian keskeneräisyyden takia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat