Myräkässä tupruttaneen lumen korjaaminen Helsingin kaduilta vie kuukauden, lunta kipataan edelleen myös kiisteltyyn Hernesaaren rantaan - Kaupunki | HS.fi

Myräkässä tupruttaneen lumen korjaaminen Helsingin kaduilta vie kuukauden, lunta kipataan edelleen myös kiisteltyyn Hernesaaren rantaan

Hitainta myräkässä sataneen lumen pois saaminen on Länsi-Helsingissä. Siellä on aivan liian vähän lumenvastaanottopaikkoja.

Lumikuormaa kipattiin mereen Hernesaaren lumenkaatopaikalla keskiviikkona.­

13.1. 18:28

Tiistaina ja keskiviikkona Helsinkiin tupruttaneen lumen pois kuljettamiseen kuluu noin kuukausi. Urakkaan on käytössä noin 300–350 yksikköä, joissa on vaihtelevasti kuorma-autoja, tiehöyliä, auroja ja hiekottimia. Erilaisia työkaluja vaihdetaan monitoimikoneisiin, joilla katuja puhdistetaan lumesta.

Hitaimmin lumen poisvienti käy Länsi-Helsingissä. Siellä on ”todella vähän lumen vastaanottopaikkoja katupinta-alaan nähden”.

Näin kuvaa Helsingin kaupungin kunnossapitoyksikön tiimipäällikkö Tarja Myller. Hän kuulostaa keskiviikkona iltapäivällä puhelimessa lievästi tuskastuneelta.

”Helsingin maankäytössä ei ole toteutettu suunnitellusti riittävää määrää vastaanottopaikkoja”, hän sanoo.

Kuohuttavin Helsingin yhdeksästä lumenvastaanottopaikasta on ollut Hernesaaressa. Siellä lunta sekä sen mukana kaduilta keräytyviä roskia kaadetaan mereen. Helsinki on ainoa kaupunki tai kunta Suomessa, joka niin tekee.

Aiempina vuosina Helsingissä on jopa raivokkaasti vaadittu Hernesaaren lumenkaadon lopettamista. Niin ei kuitenkaan ole käymässä. Ympäristöministeriö selvitytti Suomen ympäristökeskuksella, ettei käytännössä vain Helsingin tapaa kaataa lumia mereen kannata kieltää lailla ympäristöhaittojen torjumiseksi.

”Hernesaari on jatkossakin käytössä oleva lumenkaatopaikka. Se on myös merkitty alueen kaavaan”, sanoo vesitiimin päällikkö Jari-Pekka Pääkkönen kaupungin ympäristöpalveluista.

Ilmakuva Hernesaaren lumenkaatopaikasta tammikuulta 2019.­

Helsingissä päätyy ministeriön mukaan lumen mukana mereen normaalilumisena talvena useita tuhansia kiloja roskaa. Samalla menee arviolta yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.

Roskan ja muiden haitta-aineiden päätyminen mereen ei ole kaupungille yhdentekevää. Siksi Hernesaaren lumenkaadolle valmistellaan ympäristölupaa ely-keskuksen kanssa. Silloin lumenkaadon vaikutuksia ympäristöön seurattaisiin ympäristöluvan ehdoin.

Haitallisten tai rehevöittävien aineiden pitoisuudet ovat ministeriön selvityksen mukaan käytännössä pienet, eivätkä ne siksi aiheuta merkittävää riskiä meriympäristölle.

Lisäksi kaupunki valmistelee alan konsulteilta tilattavia selvityksiä lumenkaadon haitoista. Selvitettävää on roskaisuuden määrässä sekä roskien ja muiden haitta-aineiden laadussa ja sulaneen lumen haitallisuudessa.

Kaupunki on myös hakenut esimerkiksi innovaatiokilpailulla uusia keinoja lumen käsittelyyn.

”Viime talvena emme voineet tehdä selvityksiä, kun ei tullut lunta. Tutkimme, miten voimme toimia, jotta haittoja syntyisi mahdollisimman vähän”, Pääkkönen sanoo.

Ympäristöministeriö on kertonut seuraavansa tilanteen kehittymistä Helsingissä. Pallo on Pääkkösen mukaan nyt kaupungilla, ja yksi mahdollisuus on vaikuttaa lumenkaatoon ympäristömääräyksin.

Hernesaaressa on määrä kasata lunta maa-alueelle, ja odottaa, mitä paljastuu, kun lumi sulaa.

”Yritämme ensin selvittää asiaa. Ettei kielletä kaikkea, vaan toimimme niin, että kaupungin infra toimii”, Pääkkönen sanoo.

Kuluvan viikon lumimyräkän jälkien korjaamisessa on siis käytössä yhdeksän vastaanottopaikkaa.

Hernesaari on tärkeä Helsingin kantakaupungin lumihuollolle. Sen tarpeellisuutta perustelee ministeriön selvityksen mukaan myös se, että lyhyet kuljetusmatkat tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä sekä melua ja ruuhkia.

Vastaanottopaikoista on Hernesaaren ohella kuusi maapaikkoja. Sitten on Viikin ja Kyläsaaren vastaanottopisteet, joissa lunta käsitellään Viikissä puhdistetun jäteveden avulla.

Vallit ja lumikasat pitäisi saada pian pois eri puolilta kaupunkia kahdesta syystä. Toisaalta lunta voi tulla lisää, ja auraustilaa tarvitaan. Ja sitten on ihmisten turvallisuus.

”Asukkaiden parhaaksi pyrimme siihen, että kaduilla on mahdollisimman pian turvallista liikkua”, Myller sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat