Koskelan henkirikoksen uhria kiusattiin alakoulusta lähtien – Koulukaverit kertovat, millaisia uhriin päiväkodissa tutustuneet epäillyt ovat - Kaupunki | HS.fi

Koskelan henkirikoksen uhria kiusattiin alakoulusta lähtien – Koulukaverit kertovat, millaisia uhriin päiväkodissa tutustuneet epäillyt ovat

HS selvitti Koskelan henkirikoksen taustoja. Tapaus perustelee entisestään lastensuojeluviranomaisten vetoomuksia, että ympäristön olisi otettava kiusaaminen vakavasti ja puututtava siihen ajoissa.

Koskelassa pahoinpitelyn uhrina kuolleen 16-vuotiaan pojan löytöpaikalle tuotiin joulukuussa runsaasti kynttilöitä.­

15.1. 10:45

Koskelan henkirikoksen 16-vuotias uhri joutui elämään useiden vuosien ajan ikätoveriensa kiusaamana, kertovat useat hänet tunteneet henkilöt.

Poikaa kiusattiin Helsingin Sanomien haastattelemien koulukaverien ja muiden lähteiden mukaan ainakin ajoittain jo peruskoulun alaluokilta lähtien. Kiusaaminen jatkui hänen kuolemaansa saakka.

Peruskouluvuosina poikaa kiusasivat muun muassa nimittelemällä varsin monet koulutoverit. Tällöin kiusaaminen oli siis huomattavasti lievempää kuin se, mitä poika joutui kokemaan viime vuoden lopulla.

Tapaukset muuttuivat vakavaksi fyysiseksi väkivallaksi viimeistään viime vuoden loppupuolella. Kolmen tekoaikaan 16-vuotiaan pojan epäillään murhanneen pojan 4. joulukuuta Koskelan sairaala-alueella Helsingissä.

Henkirikos on täysin poikkeuksellinen ja se on herättänyt valtakunnallisen keskustelun kiusaamisesta ja lastensuojelun resursseista. Tapausta on kommentoinut muun muassa sisäministeri Maria Ohisalo.

HS selvitti uhrin ja epäiltyjen yhteistä historiaa, koska Helsingin poliisi epäilee kiusaamisen olleen niin vakavaa, että se on lopulta johtanut henkirikokseen. Kiusaamisen laajuus ja se, onko kiusaamiseen yritetty puuttua, ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja. Tapaus perustelee entisestään lastensuojeluviranomaisten vetoomuksia, että ympäristön olisi otettava kiusaaminen vakavasti ja puututtava siihen ajoissa.

Lue lisää: Poliisin mukaan Koskelan murhaepäilyn taustalla on pitkään jatkunutta kiusaamista, epäillyt kävivät uhrin luona seuraavana päivänä

HS haastatteli muun muassa kymmenkuntaa nuorta, jotka olivat uhrin ja henkirikoksesta epäiltyjen luokkakavereita peruskoulussa tai ovat tunteneet heidät muuta kautta. Asian arkaluontoisuuden ja haastateltujen nuoren iän vuoksi kaikki kuullut esiintyvät jutussa nimettöminä.

Uhrin ja epäiltyjen henkilöydet olivat laajasti entisten koulukaverien tiedossa jo ennen HS:n yhteydenottoja.

Uhrin ruumis löydettiin Koskelan sairaalan tuntumasta esiintymislavan läheltä.­

Mitä koulukiusaamisesta tiedetään?

Henkirikoksen uhri ja murhasta epäilty kolmikko ovat ikätovereita. Yhtä epäiltyä lukuun ottamatta he tunsivat toisensa jo päiväkodista lähtien ja kävivät peruskoulun samassa koulussa.

He viettivät yhdessä aikaa lapsuudesta lähtien, joskin välillä yhdessäolo vaikuttaa olleen tiiviimpää ja välillä vähemmän tiivistä. Haastateltujen kertomusten perusteella kolmas epäilty kaverustui epäiltyjen kanssa yläkouluiässä.

Eräs koulukaveri luonnehti, että uhri ja yksi murhasta epäillyistä olivat ala-asteaikoina parhaita kavereita. Myös toinen koulukaveri kertoi heidän hengailleen yhdessä välitunneilla.

Joinakin vuosina he eivät joidenkin koulukavereiden havaintojen mukaan viettäneet aikaa samoissa porukoissa ainakaan koulussa.

Yläastevuosina uhrilla oli useamman nuoren mukaan koulussa lähinnä vain yksi koulukaveri, jonka kanssa hän vietti aikaa. Tämä henkilö ei ole kukaan henkirikoksesta epäillyistä.

Kaikki HS:n haastattelemat koulukaverit kertoivat, että poikaa kiusattiin peruskoulussa. Osa kertoi kiusaamisesta alaluokilla, osa yläluokilla, osa sekä että.

Kyse oli haastateltujen havaintojen mukaan nimittelystä, mollaamisesta, tönimisestä sekä lippiksen tai jonkin muun tavaran viemisestä.

Kiusaamiseen osallistuivat varsin monet muutkin koulukaverit kuin henkirikoksesta epäillyt kaksi poikaa. Osa haastatelluista oli havainnut myös epäiltyjen kiusanneen uhria, mutta eivät kaikki.

”Aika moni saattoi kiusata häntä välillä. Kaikki vaan ajattelivat, että hän on helppo kohde eikä vastusta ikinä. Hän oli tosi kiltti kaikille, eikä tehnyt kenellekään pahaa”, sanoo yksi uhrin entinen luokkakaveri.

”Se oli sellaista nimittelyä. Kukaan ei oikein puolustanut häntä”, kertoo toinen nuori.

Koulutoverit luonnehtivat uhria hiljaiseksi ja syrjään vetäytyväksi. Hän vietti aikaansa yksin tai yhden tietyn kaverinsa kanssa.

”En tiedä, miten hän on kokenut kiusaamisen. Hän istui vaan tunneilla pää pulpetissa huppu päässä, eikä yleensä puhunut mitään”, yksi nuorista sanoo.

”Hän oli todella ystävällinen, ei ikinä häirinnyt ketään. Oli aika yksinäinen, aina vähän omissa oloissaan. Oli hänellä yksi kaveri, jonka kanssa istui tunneilla”, toinen koulukaveri luonnehtii.

Monelle luokkakaverille tuntuu olevan epäselvää, mitä uhri teki koulun ulkopuolella. Hänen kerrotaan ainakin joskus piirtäneen sarjakuvia ja pelanneen tietokoneella Minecraftia.

HS:n tiedossa ei ole, onko koulu puuttunut kiusaamiseen ja millä tavalla se on mahdollisesti tehty. Koulun rehtori ei suostu kommentoimaan tapausta. Hän kertoo, että tiedotusvastuu on Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolaisella.

Pohjolainen sanoo, ettei hän voi kommentoida yksittäistä tapausta, jossa on kyse yhden oppilaan asioista. Pohjolainen vetoaa siis yksityisyydensuojaan.

Poliisi kertoi joulukuussa uhrin vanhempien luvalla, että uhri oli lastensuojelun asiakas. Hänet oli sijoitettu asumaan kodin ulkopuolelle Helsingissä.

Kolmen tekoaikaan 16-vuotiaan pojan epäillään murhanneen ikätoverinsa 4. joulukuuta Koskelan sairaala-alueella Helsingissä.­

Mitä murhasta epäillyistä kävi ilmi?

Kaksi murhasta epäillyttä olivat suuren osan peruskouluajasta luokkatovereita. Heidän entiset koulukaverinsa kuvailevat epäiltyjen luonteita hyvin erilaisiksi.

Toista heistä luonnehditaan muun muassa mukavaksi, kiltiksi ja sosiaaliseksi pojaksi, jonka ympärillä oli usein ihmisiä. Vapaa-ajalla hänen kerrotaan muun muassa olleen partiossa, pelanneen jalkapalloa ja käyneen salilla.

Toista luonnehditaan puolestaan muun muassa levottomaksi, arvaamattomaksi ja ajoittain aggressiiviseksi. Hän saattoi suuttua voimakkaasti pienestä asiasta. Yksi haastateltava muistaa hänen harrastaneen ainakin joskus shakkia ja tietokonepelaamista.

Eräs koulukaveri luonnehtii molempien olleen koulussa ”ihan tavallisia nuoria”, jotka olivat osa isompaa kaveriporukkaa. Kaksi muuta kertoo kokeneensa heidät mukavina tyyppeinä, joiden kanssa ”oli kiva heittää läppää”.

Kukaan haastatelluista ei muista nähneensä heidän käyttäneen missään tilanteessa tönimistä vakavampaa väkivaltaa.

Kolmannesta epäillystä HS:n haastattelemat nuoret eivät tiedä läheskään yhtä paljon kuin kahdesta muusta, koska hän kävi peruskoulua toisaalla Helsingissä.

Hän aloitti opinnot yhden kanssaepäillyn kanssa samalla ammattikoulun linjalla viime syksynä. Toiseen epäiltyyn hänen kerrotaan tutustuneen aiemmin rippikoulussa.

Kahden eri henkilön mukaan myös kolmas epäilty on kiusannut muita peruskouluaikoina.

Kiusaaminen ei jäänyt pelkän haukkumisen tasolle, vaan viime vuonna poika ilmestyi yllättäen erään lukion oppitunnille, vaikka hän ei käynyt kyseistä koulua. Poika oli tullut kouluun esittääkseen olevansa eräs luokan oppilas, joka oli aiemmin ollut hänen kaverinsa.

HS:n haastattelema kyseinen oppilas kertoi katkaisseensa poikaan välit jo aikaisemmin, koska tämä alkoi kiusata häntä.

Hän oli estänyt pojan sosiaalisessa mediassa, mutta tämä oli jotenkin selvittänyt hänen uuden koulunsa ja tullut paikalle. Koulun henkilökunta oli puhuttanut poikaa ja tämä oli poistunut paikalta.

Monilla haastatelluilla nuorilla oli käsitys, että ainakin osa epäillyistä on käyttänyt varsin toistuvasti päihteitä, kuten alkoholia ja tupakkaa. Harva heistä on kuitenkaan itse nähnyt tällaisia tilanteita.

Mitä loppuvuoden tapahtumista tiedetään?

Poliisin mukaan joulukuun henkirikosta edelsi aiempina kuukausina joitakin muita tapauksia, joissa murhasta epäillyt kiusasivat ja tekivät mahdollisesti väkivaltaa uhrille.

Helsingin poliisin rikostarkastaja Jari Koski kertoo, että tapauksiin liittyi ”fyysistä päälle käymistä”. Uhria ei tiettävästi pakotettu tulemaan paikalle näissä tilanteissa.

”Ainakin ulkoisesti näyttää siltä, että häntä ei ole pakotettu eikä haettu sinne, vaan hän on ollut heidän seurassaan”, Koski sanoo.

Uhri ei välttämättä kertonut poliisin mukaan tapauksista kenellekään.

”Hän sai näihin aikoihin näkyviä vammoja, mutta hän selitti niiden syntyneen muulla tavalla. Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että vammat saattoivat syntyä tällaisessa kiusaamistilanteessa”, Koski sanoo.

Murhapäivänä uhri ja epäillyt viettivät yhden epäillyn syntymäpäivää ulkona ja joivat alkoholia.

Poliisi epäilee, että kolmikko murhasi tuolloin pojan erityisen raa’asti ja julmasti Koskelan sairaala-alueella. Väkivalta kohdistui eri puolille kehoa, ja se kesti useita kymmeniä minuutteja.

Poliisin mukaan epäiltyjen puhelimista on löytynyt heidän kuvaamiaan videoita tapauksista.

HS:n haastattelemien nuorten havaintojen mukaan epäillyt eivät ole jakaneet videoita uhrin kiusaamisesta tai pahoinpitelemisestä sosiaalisessa mediassa. Osa haastatelluista seuraa heitä somessa.

Murhan mahdollinen motiivi ei ole selvinnyt. Poliisi on todennut, että syyt epäillyn henkirikoksen taustalla ovat epäselvät kaikille osapuolille.

Epäillyt ovat olleet poliisin mukaan kuulusteluissa ”varsin katuvaisia”.

Koskelan murhan esitutkinta on loppusuoralla. Mahdolliset syytteet on nostettava viimeistään 5. helmikuuta.

Alaikäinen murhaaja ei voi saada elinkautista tuomiota

Syyntakeisen täysi-ikäisen henkilön tekemästä murhasta tuomitaan Suomessa elinkautinen vankeustuomio. Alle 18-vuotiasta tekijää ei voida tuomita elinkautiseen vaan rangaistus on 2–12 vuotta vankeutta.

Ensikertalaisena tuomitut alaikäiset pääsevät yleensä ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan kolmanneksen tuomiosta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat