Hus huolissaan muuntoviruksesta: Yhden ihmisen epäillään aiheuttaneen jopa 28 ihmisen tartuntaketjun - Kaupunki | HS.fi

Hus huolissaan muuntoviruksesta: Yhden ihmisen epäillään aiheuttaneen jopa 28 ihmisen tartuntaketjun

Perjantaina julkaistujen uusien tietojen mukaan koronaviruksen uutta ärhäkkää muotoa on tavattu Suomessa jo 64 tapausta. Sen nopea leviämistahti huolettaa Husin johtoa.

15.1. 14:32 | Päivitetty 15.1. 19:03

Noin puolet Suomessa todennetuista koronaviruksen uusista muunnoksista on havaittu Helsingin ja Uudenmaan (Hus) sairaanhoitopiirin alueella. Tuoreimman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perjantaina julkistaman tiedon mukaan uutta virusmuunnosta oli löydetty Suomesta 64 tapausta.

Täyttä varmuutta Husin arvioimasta osuudesta ei ole, koska muunnos varmistuu vasta kahden viikon kuluttua testauksesta. Husissa on nyt panostettu laajasti uusien virusmuunnosten tunnistamiseen.

Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sekä johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ilmaisivat perjantaina puoliltapäivin järjestetyssä tiedotustilaisuudessa huolensa uuden virusmuunnoksen nopeasta leviämiskyvystä.

Britanniassa jo 60 prosenttia uusista koronavirustartunnoista on muunnoksen aiheuttamia. Husilla oli tiedotustilaisuudessa käytössään keskiviikon tartuntaluvut. THL:n perjantain lukujen mukaan Suomen 64:stä muunnostartunnasta vain kaksi oli Etelä-Afrikassa havaittua versiota, loput 62 Britanniassa ensin havaittua virusmuunnosta.

Tietoja alueellisesta jakautumisesta ei THL:n HS:lle antaman lisätiedon mukaan vielä ole käytettävissä.

Uusi virusmuunnos on Ruotsalaisen mukaan edennyt kahdessa viikossa jo kolmessa portaassa tartuttavuusketjussa.

”Nythän me emme vielä tiedä, miten tämä Suomessa leviää”, Ruotsalainen sanoi.

Uudellamaalla ei näillä näkymin aleta rokottaa ihmisiä ennen muuta Suomea. Vaihtoehto Husin alueen eli tiuhimman koronaviruksen leviämisalueen asukkaiden rokottamista ensimmäisinä on jo noussut keskusteluun. Tähän mennessä Husin alueella on annettu noin 17 000 rokotetta.

”Sille on löydettävissä perusteita, mutta nykyinen hoitojärjestys on oikea ja perusteltu”, Mäkijärvi sanoi.

Suomi on valinnut järjestyksen, jossa ensin on rokotettu terveydenhuollon ammattilaisia. Esimerkiksi Helsingissä rokotukset on jo laajennettu myös hoivalaitosten ja kotihoidon henkilöstöön sekä hoivakotien asukkaisiin. Riskiryhmiin kuuluvia rokotetaan seuraavaksi, ja työikäinen väestö on järjestyksessä viimeisenä.

Helsingissäkään ei vielä ole edetty ikääntyneiden eli 70 vuotta täyttäneiden rokotuksiin. Koko väestön joukkorokotuksiin voitaisiin Mäkijärven mukaan päästä maaliskuussa.

Se edellyttäisi, että käyttöön saataisiin myös Astra Zenecan rokotteita. Ensimmäisten eli Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteilla joukkorokotuksiin ei vielä päästä.

”Tahtiin vaikuttaa merkittävästi rokotteiden saatavuus, joka saattaa heikentyä, jos on toimitusvaikeuksia”, Mäkijärvi sanoi.

Uudellamaalla on kuluvalla viikolla otettu käyttöön yhteinen rokotusten ajanvarausjärjestelmä. Aluksi sitä ovat käyttäneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Tammikuun loppuun mennessä nettiajanvarauksen on määrä laajeta koko väestön ajanvarauksiin. Lisäksi käyttöön tulee puhelinvaraus.

Uuden koronavirusmuunnoksen jäljittäminen alkaa jo alustavasta testituloksesta. Tähän asti 95 prosenttia tapauksista on liittynyt ulkomaanmatkailuun. Viiden prosentin osuus tartunnoista on sellaisia, ettei niihin ole voitu liittää matkailun vaikutusta.

Suomessa on Ruotsalaisen mukaan ollut tartuntaketjuja, joissa yksi Britannian varianttia viruksesta sairastanut on aiheuttanut jopa 28 ihmisen tartuntaketjun.

”Meillä on ollut tällainen yksi nuorisoketju, yksi yksityistilaisuusketju ja työpaikan ketju, jossa useitakin ihmisiä on sairastunut muutaman viikon sisällä.”

Ruotsalaisella on tarjota niukasti tarkempia tietoja ketjuista. Hän suostuu avaamaan, että ”nuorisoketjussa” on kyse tapauksesta, jossa ensin nuorten tapaamisissa tarttunut virus on levinnyt muihin nuoriin, ja sitten muun muassa yhdestä nuoresta tämän perheenjäseniin ja kaveriin ja sitä kautta vielä toiseen perheeseen. Yhteensä jatkotartunnan saaneita on ollut 28.

Jos tartunnanlähde tiedetään, yleisimmin koronavirus saadaan saman perheen jäseniltä tai muusta lähipiiristä. Tartunnanlähdettä ei kuitenkaan tiedetä yli puolessa tapauksista.

”THL on päivittänyt ulkomailta Suomeen saapuvien testaukseen ja karanteeniin liittyviä ohjeita. Tiedossa on tapauksia, että omaehtoinen karanteeni ei ole toteutunut. Kun Suomen muuntovirustapauksiin liitetyistä tartunnoista valtaosa 95 prosenttia tapauksista liittyy ulkomaanmatkailuun, niin rajatestaukseen huomion kiinnittäminen on olennaisen tärkeää.”

Mistä sitten voi tietää, sairastaako muuntunutta koronavirusta? Ei sitä nykytiedon mukaan oireiden perusteella voikaan tietää.

”Oirekuva on samanlainen kuin ’villiviruksen’. Se ei aiheuta vakavampaa tautia vaan leviää vain nopeammin ja laajemmin, ja siten kuormittaa terveydenhuollon kantokykyä”, Ruotsalainen sanoo.

Hän painottaa sitä, ettei muuntovirus nykytiedoilla aiheuta vakavampaa taudinkuvaa kuin hänen ”villivirukseksi” kutsumansa alkuperäinen virusmuoto Uuden koronaviruksen muunnoksen tartuttavuuden arvioidaan olevan 50–70 prosenttia suurempi kuin ”villiviruksen”.

”Sekä ’villivirukseen’ että uuteen virusmuunnokseen tehoavat samat keinot: kasvomaskit, käsidesin käyttö, etäisyyden pitäminen ja sosiaalisten kontaktien vähyys. Tärkeää on, että alueellisia rajoitus- ja suositustoimenpiteitä koronaviruksen leviämisen estämiseksi noudatetaan.”

Oikaisu 15.1. klo 17:38: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että yksi ihminen olisi tartuttanut 28 ihmistä. Kyseessä oli kuitenkin kolmessa portaassa tapahtunut tartuntaketju. Juttua täydennetty 15.1. klo 18.29 tarkemmilla tiedoilla ”nuorisoketjusta” sekä uusilla Ruotsalaisen sitaateilla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat