Helsinki on valmis aloittamaan massarokotukset, kunhan rokotteita vain tulisi – Apulaispormestari Vesikansa: ”Helmikuun alussa valmius rokottaa 32 000 ihmistä viikossa” - Kaupunki | HS.fi

Helsinki on valmis aloittamaan massarokotukset, kunhan rokotteita vain tulisi – Apulaispormestari Vesikansa: ”Helmikuun alussa valmius rokottaa 32 000 ihmistä viikossa”

Huomattavasti odotuksia kohdistuu nyt Astra Zenecan rokotteeseen, joka ei ole vielä saanut myyntilupaa.

Helsingin kaupunki aloitti hoitohenkilökunnan koronarokotukset joulukuun lopussa 2020.­

21.1. 13:16

Helsinki on teoriassa valmis aloittamaan kaupunkilaisten massarokotukset koronavirusta vastaan, mutta pulmana on rokotteiden saatavuus. Sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaispormestari Sanna Vesikansan (vihr) mukaan odotukset kohdistuvat nyt Astra Zenecan rokotteen myyntiluvan saamiseen.

”Kuten kaikki tietävät, rokotesaatavuudessa on ollut ongelmia. Se, että Astra Zeneca saisi myyntiluvan, helpottaisi tilannetta huomattavasti. Sitten pääsisimme nopeasti etenemään massarokotuksiin”, Vesikansa sanoi.

Asia nousi keskiviikkona keskusteluun Helsingin kaupunginvaltuuston vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara (kok) kysyi, miten rokotukset aiotaan Helsingissä antaa ja missä aikataulussa.

”Asialla on jo kiire”, hän sanoi.

Vesikansa (vihr) painotti vastauksessaan, että rokotteita annetaan sitä mukaa kuin niitä saadaan.

”Suunnitelmat ja valmius rokottaa ovat olemassa. Kaksi rokotuskeskusta on tehty, ja maaliskuun alussa rakennetaan kolmas. Helmikuun alussa meillä on valmius rokottaa 32 000 henkilöä viikossa”, hän sanoi.

Lue lisää: Osa helsinkiläisistä voi saada rokotusaikataulun jo ensi viikolla, ja näin oman vuoron koittaessa tulee toimia

Rokotuskeskukset tullaan Vesikansan mukaan sijoittamaan eri puolille kaupunkia keskeisille paikoille hyvien liikenneyhteyksien ääreen. Rokotuksia annetaan viikon jokaisena päivänä, ”aamusta iltaan”.

EU:n yhteishankinnassa Suomen osuus Astra Zenecan rokotteista on 3,7 miljoonaa, mutta myyntilupa on toistaiseksi vasta Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteilla.

Pfizerin ja Biontechin rokotteen Suomen osuus on 6,6 miljoonaa rokotetta ja Modernan 2 miljoonaa rokotetta.

Käytännössä massarokotuksia ei ole vielä päästy aloittamaan Helsingissä, vaan rokotuksia ovat saaneet kohdennetusti esimerkiksi terveydenhuollon henkilökunta ja hoivakotien asukkaat.

Vesikansan mukaan tavoite on, että mahdollisimman moni helsinkiläinen ottaisi rokotuksen, jotta saavutettu suoja olisi mahdollisimman laaja. Monissa vanhusten asumisyksiköissä on hänen mukaansa saavutettu jo liki sadan prosentin rokotekattavuus.

”Kun massarokotukset aloitetaan, siitä tiedotetaan laajasti mediassa, kaupungin sivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Yli 70-vuotiaille lähetetään myös kirje sekä soitetaan. Heille kerrotaan, miten ajan koronarokotukseen voi varata puhelimitse tai netissä”, Vesikansa kertoi.

Toisin sanoen tarkkaa aikataulua massarokotuksille ei ole vielä olemassa, vaan aikataulut tarkentuvat, kun rokotteita saadaan riittävästi.

Vesikansan mukaan oma rokotusaika ei voi ”mennä ohi”, jos helsinkiläinen ei syystä tai toisesta saa tietoa omasta rokotusajastaan.

”Kun on saanut rokotusajan, se säilyy.”

Vesikansa muistutti, että rokotuksissa edetään ikäryhmittäin vanhuksista alkaen.

”Lapsille ei vielä ole rokotetta olemassa, sitä vasta kehitetään.”

Valtuustosalissa esiintyi myös ihmettelyä siitä, miksi yksityistä työterveydenhuoltoa ei ole otettu mukaan rokotustalkoisiin.

”Voin vakuuttaa, että pullonkaula asiassa ei ole se, etteikö kaupunki pystyisi rokottamaan”, vastasi pormestari Jan Vapaavuori (kok).

”Kaupungilla on kokemusta influenssarokotusten antamisesta. 5 000 tai 7 000 rokotusta päivässä tai enemmänkin onnistuu kyllä.”

Valtuutettu Ilkka Taipale (sd) vetosi hoivakotien rajoitusten poistamisen puolesta siinä vaiheessa, kun työntekijät on saatu rokotettua. Hän vertasi koronavirusta A-influenssaan, johon kuoli kaksi vuotta sitten Suomessa enemmän ihmisiä kuin tähän mennessä on kuollut koronaviruksen vuoksi.

”Toki koronaan kuolleita olisi enemmän ilman rajoitustoimia. Mutta on kohtuutonta, että hoivakodeissa on niin tiukat, vieraat kieltävät rajoitustoimet, kun tyypillisesti asukkaat asuvat omissa huoneissaan ja heillä on huomattavan vähän elinaikaa jäljellä. Hoivakodeista pitäisi poistaa rajoitukset heti kun mahdollista.”

Vesikansa vastasi, että rajoituksia puretaan ”asteittain ja hallitusti” vasta, kun hoivakotien asukkaat on kattavasti rokotettu.

Lisäksi monet valtuutetut ihmettelivät, miksei Helsinkiä nosteta etusijalle rokotusten antamisessa vaan vähiä rokotteita annetaan ennen helsinkiläisiä myös alueilla, joissa tartuntoja on ollut huomattavan vähän.

”Pandemian sammuttaminen olisi tärkeämpää kuin oikeudenmukaisuus”, Mari Rantanen (ps) sanoi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat