Kruunu­siltojen raitio­tien 90 miljoonan lisälasku ei saa poliitikkoja perääntymään: Kokoomus siirtäisi pääte­pysäkkiä, muut toivovat löytävänsä tapoja leikata kustannuksia - Kaupunki | HS.fi

Kruunu­siltojen raitio­tien 90 miljoonan lisälasku ei saa poliitikkoja perääntymään: Kokoomus siirtäisi pääte­pysäkkiä, muut toivovat löytävänsä tapoja leikata kustannuksia

Kustannusarvio tarkentuu vielä merkittävästi kevääseen mennessä. Lopullinen hinta-arvio voi allianssimallissa vielä muuttua paljonkin.

Havainnekuva siitä, miltä sillat voisivat tulevaisuudessa näyttää.­

21.1. 16:06

Tuore tieto Kruunusiltojen raitiotien kustannusten kohoamisesta 90 miljoonalla eurolla ei ainakaan vielä vaikuta isojen valtuustoryhmien linjauksiin itse rakennustöistä.

Jos hinta todella jää näin korkeaksi, valtuusto joutuu käsittelemään asiaa uudelleen. Tämänhetkisten tietojen pohjalta suuret ryhmät eivät ole perääntymässä.

Kokoomuksessa haluttaisiin arvion vaikuttavan päätöksentekotapaan tulevista raidehankkeista ja ehdotetaan keskustan päätepysäkin siirtämistä Kaivokadulta.

Vihreät ja vasemmistopuolueet haluaisivat kaikki löytää vielä keinoja pienentää kustannuksia, mutta ne seisovat kuitenkin selkeästi hankkeen takana.

Kokoomuksessa Kruunusiltojen raitiotietä halutaan nyt käyttää esimerkkinä siitä, mikä on vikana muidenkin isojen raidehankkeiden valmistelussa. Keskiviikkona ryhmä vetosi tähän, kun valtuusto hyväksyi yleissuunnitelman Vihdintien pikaraitiotielle ja Läntisen kantakaupungin raitiotielle.

”On sietämätöntä, että päätöstä tehdessä ei voida luottaa siihen, että hinta-arvio tulee pitämään. Valtuuston pitäisi päättää isoista hankkeista vasta, kun suunnitelmat olisivat riittävän pitkällä, että hinta-arvio pitää”, sanoo Daniel Sazonov (kok).

Tästä huolimatta hän pitää raitiotienkin kohdalla käytössä olevaa allianssimallia yhtenä tapana ratkoa ongelmaa. Allianssimallissa nimenomaan on ideana, että toteuttajat valitaan kauan ennen kuin hinta tarkentuu.

Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmänjohtajat odottavat vielä, että selviää tarkemmin, mistä kohonneet kustannukset muodostuvat. Kaikki kolme haluaisivat kutistaa niitä, jos tämä on suinkin mahdollista. Näissä ryhmissä korostetaan kuitenkin, miten olennaisesta ja suuresta asiasta on kyse.

”Kyse ei ole vain silloista vaan vuosikymmenien päähän vaikuttavasta Helsingin kehittämisestä. Laajasalon asukasmäärä kasvaa. Ja sitä vastuutahan me emme voi väistää, että he tarvitsevat sujuvaa joukkoliikennettä”, sanoo Veronika Honkasalo (vas).

”Tämä on valitettavaa, mutta hanke on kaupunkilaisille erittäin tärkeä. Laajasalossa asuu jo nyt erittäin suuri määrä ihmisiä, jotka odottavat siltojen valmistumista”, sanoo myös Reetta Vanhanen (vihr).

”Toivoisin, että hinnasta pystyttäisiin isoissa hankkeissa esittämään tarkempia arvioita, kun valtuusto tekee asiasta päätöksiä. Toisaalta allianssimalli on juuri siksi olemassa, että kaikilla on into toimia niin, että lopullinen hinta ei nouse”, Eveliina Heinäluoma (sd) sanoo.

Tuorein arvio Kruunusillat-hankkeen kokonaiskustannuksista on 350 miljoonaa euroa, kun valtuusto päättäessään asiasta 2016 antoi ylärajaksi 260 miljoonaa. Uusikin summa on esitetty hankkeen tiedotteessa vuoden 2015 kustannustasossa, jotta vertailu olisi mahdollista.

Niinpä jos hinta jää nyt lasketulle tasolle, valtuusto joutuu käsittelemään asiaa vasta uudelleen.

Välttämättä se ei jää. Hinta tarkentuu kevään aikana. Pisimpien siltojen urakkasopimuksia kilpailutetaan parhaillaan. Allianssin toteuttamaa osuutta eli esimerkiksi raitiotietä vasta kehitetään tarkemmaksi, joten sen osalta hinta voi muuttua vielä herkemmin myös suhteessa tämän hetken arvioon.

Tällä viikolla julkaistussa uudessa väliarviossa hinnasta miljoonien ero vanhaan liittyy nimenomaan siltojen päällä kulkevaan raitiotiehen ja töihin kaupungin päässä siltoja.

Arvioidut kustannukset Hakaniemen rannassa ja Kaivokadulla ovat nousseet, koska rakentaminen on osoittautunut niissä aiempia arvioita haastavammaksi. Lisäksi raitiotielle suunnitellaan parempaa melueristystä ja sähkönsyöttöasemia tarvitaan varhaisia arvioita enemmän.

Tuore arvio kustannusten noususta ei sen sijaan liity mittavimpiin siltoihin. Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset Finkensilta ja Kruunuvuorensilta sekä Korkeasaaren maanrakennustyöt kilpailutetaan kokonaisurakkana, joten niiden osalta rahasta tiedetään tarkemmin huhtikuussa.

Allianssimallilla toteutettava osuus sisältää raitiotien lisäksi myös Merihaansillan. Samaan allianssilla tehtävään pakettiin liitetään myös muita keskustassa samaan kokonaisuuteen luontevasti liittyviä kadun­rakennus­hankkeita ja kunnallistekniikan uusimista kuten uusi Hakaniemensilta. Näitä muita liitettäviä töitä ei kuitenkaan lasketa Kruununsiltojen varsinaiseen hankebudjettiin eli ne eivät selitä uutta hinta-arviota.

Allianssimallissa on keskeisenä ajatuksena, että hankkeen suunnittelijat ja toteuttajat valitaan varhain ja he tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä alusta asti. Tässä parhaillaan menossa olevassa kehitysvaiheessa lasketaan tarkasti tavoitteita ja riskejä, joiden pohjalta sovitaan yhdessä työlle tavoitekustannus.

Urakan toteuttajat jakavat myös riskit siinä mielessä, että osa laskusta kaatuu heidän niskaansa, jos tavoitehinta rakentaessa ylittyy. Jos jäädään sen alle, he saavat bonusta.

Mutta tätä tavoitehintaakaan ei siis tällä toteutustavalla voida kovin tarkasti sanoa vielä siinä kohtaa, kun poliitikot tekevät rakentamisesta ensimmäisiä alustavia päätöksiä.

Kruunusillat raitiotie -allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi oy, NRC Group Finland oy, Ramboll Finland oy, Sweco Infra & Rail oy ja Sitowise oy.

Raitiotien tarkemmissa suunnitelmissa yritetään vielä löytää mahdollisuuksia karsia kustannuksia. Virkamiesten laatiman tiedotteen mukaan rajuin vaihtoehto olisi puuttua linjan pituuteen tai linjaukseen.

Kokoomuksen Sazonov ja apulaispormestari Pia Pakarinen esittivät keskiviikkona, että raitiotien päätepysäkki pitäisi Helsingin keskustassa sijoittaa Rautatientorille Kaivokadun sijasta.

Tässä yhteydessä he nostivat esiin nimenomaan raitiotien budjetin ylittymisen. Kaivokadulle lähivuosille mietitty jättiremontti tosin ei tällä peruuntuisi, koska itse katu ja esimerkiksi vanhat viemärit ja vesijohdot pitäisi uusia joka tapauksessa. Kaivokatu siis kaivettaisiin auki myös ilman pikaraitiotietä.

Sazonov sanookin, että ideassa ei ole kyse vain rahasta vaan myös siitä, mitä neljät raitiokiskot tarkoittaisivat niin autoilijoiden kuin kävelijöiden käytettävissä olevalle tilalle Kaivokadulla.

”Kyse on myös kaupunkitilan käytettävyydestä”, hän sanoo.

Vasemmistoliitosta ei haluta suoraan kommentoida kokoomuksen ehdotusta vielä tässä vaiheessa. Sdp:n Heinäluoma toivoo, että Helsingin rautatieasemaan kiinteästi liittyviä isoja hankkeita mietittäisiin kokonaisuutena. Näiden jo mainittujen lisäksi siis esimerkiksi Elielinaukion uudistamista.

”Liikenneratkaisut näin keskeisellä paikalla ovat todella haastavia.”

Vihreissä pidetään ehdotusta pysäkin siirtämisestä erikoisena heittona.

”Rautatientorille tarvittaisiin kaavamuutos. Tämä pidentäisi suunnitteluaikaa ja nostaisi kustannuksia vielä kalliimmiksi”, arvelee Vanhanen.

Uuden pikaraitiotien Laajasaloon olisi tarkoitus olla valmis vuonna 2026, mutta aikataulu tarkentuu tämän vuoden aikana. Silloista pisin, Laajasaloon yltävä Kruunuvuoren silta, on yli kilometrin mittainen eli Suomen pisin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat