Ilman perillisiä kuollut miljonääri jätti Helsingille kymmeniä asuntoja, joita kaupunki nyt myy - Kaupunki | HS.fi

Ilman perillisiä kuollut miljonääri jätti Helsingille kymmeniä asuntoja, joita kaupunki nyt myy

Kaupungin lisäksi jättiperinnön sai yhdistys, joka järjestää vapaa-ajan ohjelmaa ruotsinkielisille kehitysvammaisille. Helsinkiläismiljonääri osallistui yhdistyksen toimintaan ahkerasti. ”Hän oli iloinen ja mukava persoona”, kertoo toiminnanjohtaja.

Osa Helsingin perimistä asunnoista sijaitsee Helsingin Alppiharjussa.­

23.1. 2:00 | Päivitetty 26.1. 15:52

Helsingin kaupunki myy kaikessa hiljaisuudessa perinnöksi saamiaan asuntojaan asuntomarkkinoilla.

Helsinki sai eräältä edesmenneeltä helsinkiläiseltä asunnonomistajalta perinnöksi 44 Helsingin kantakaupungissa sijaitsevaa asuntoa. Asunnonomistajalla ei ollut perillisiä, joten hänen laaja omaisuutensa päätyi valtion omistukseen. Tästä perinnöstä Helsingin haltuun päätyneet asunnot olivat vain pieni siivu.

Valtio luovutti Helsingissä sijaitsevat asunnot Helsingille, kuten yleensä tapana näissä tapauksissa on, kertoo Helsingin tekninen johtaja Kari Pudas.

Nyt kaupunki myy asuntoja, tosin melko vaivihkaisesti pieniä eriä kerrallaan. Asuntojen myynnistä ei ole tiedotettu erikseen, ja välityssivuillakin on melko niukkasanaisesti tarjolla tietoa.

Asuntoja on kaikkiaan 44 sekä yksi työtila. Ne siirtyivät Helsingin kaupungin omistukseen valtiolta vuonna 2017. Asunnot sijaitsevat pääosin Helsingin Alppiharjussa Porvoonkadulla.

Asuntojen kokonaisarvo on 11,7 miljoonaa euroa. Osa niistä on tällä hetkellä vuokralla.

Kaupunki myy asuntoja kuten mikä tahansa asunnonmyyjä: arvioittaa asuntonsa arvon ja seuraa siitä esitettyjä tarjouksia tietty hinta tavoitteenaan.

”Meillä on ulkopuolisen asiantuntijan arvio asuntojen arvosta ja katsomme, että tarjottu hinta osuu tähän tiettyyn hintahaarukkaan. Jollain aikavälillä tehdään sitten kaupat, kunhan hinta näyttää oikealta”, Pudas sanoo.

Asuntoja tuodaan markkinoille pienissä erissä, Pudas kertoo. Ensimmäiset kaupungin perintöasunnot myytiin jo joulukuussa, ja viime viikolla tuotiin myyntiin toinen erä Porvoonkatu 15:n asuntoja. Niistä kaikki poistuivat välityssivusto Oikotieltä viime sunnuntaihin mennessä.

Pudas vahvistaa, että asunnot ovat menneet kaupaksi helposti. Hänen mukaansa asunnot on myyty useille eri tahoille.

Pudaksen mukaan kaupunki saa valtiolta edesmenneiden helsinkiläisten asuntoja säännöllisin väliajoin. Joitakin kertoja vuodessa, hän arvioi.

”Mutta tällainen on hyvin poikkeuksellista, että kerralla tulee 44 asuntoa.”

Asunnoista saatavat rahat menevät suoraan erilaisiin sosiaali- ja terveysalan tai kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan avustuksiin, esimerkiksi seurojen toimintaan.

”Tästä on tehty päätös kaupunginhallituksessa ja me noudatamme sitä ohjeistusta. Näillä avustuksilla pyritään omalta osaltaan kaventamaan sosiaali- ja terveyseroja”, Pudas sanoo.

Vuonna 2021 avustukset kohdennetaan iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan avustukset kohdennetaan kulttuuritoiminnan edistämiseen.

Kaupungin ei yksinkertaisesti ole tarkoituksenmukaista omistaa asunto-osakkeina runsaasti asuntoja, sanoo asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell Helsingin kaupungilta.

”Se ei ole järkevin tapa omistaa asuntoja silloin, kun omistaa asuntoja paljon.”

Kaupunki omistaa Helsingissä kaikkiaan 63 500 asuntoa. Suuri osa niistä on tytäryhtiöissä ja kiinni kokonaisissa rakennuksissa, Randell kertoo. Tällä tavoin kaupunki pystyy hallinnoimaan kerralla kaikkia saman yhtiön asuntoja.

”Jos omistaisimme vaikkapa 800 asuntoa asunto-osakeyhtiöissä, tarkoittaisi se pelkästään asunto-osakeyhtiökokouksia 800 vuodessa. Siihen päälle tulee sitten peruskorjauksia ja muita asioita.”

Helsingin kaupungilla on yhtiö, joka hankkii asuntoja Helsingistä. Tätä asuntokantaa ei Randellin mukaan ole kasvatettu enää pitkään aikaan. Siksi kaupungilla ei ole mitään syytä siirtää sinne myöskään 44:ää perintönä tullutta asuntoa.

Palvelusuhdeasunnoista ei myöskään ole kaupungilla pulaa, Randell sanoo.

”Olemme pärjänneet hyvin nykyisellä asuntokannalla.”

Osan helsinkiläismiljonäärin asunnoista peri De Utvecklingsstördas Väl i Mellersta Nyland r.f -niminen yhdistys. Ruotsinkielisille kehitysvammaisille vapaa-ajan toimintaa järjestävä yhdistys peri yhteensä yli 30 asuntoa Porvoonkadulta, Viipurinkadulta ja Lapinlahdenkadulta.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jon Jakobsson kertoo, että yhdistys ei ole toistaiseksi myynyt asuntoja, vaan pitää niitä vuokralla.

Jakobsson ehti tutustua helsinkiläiseen suuromistajaan henkilökohtaisesti. Tämä oli kehitysvammainen nainen, joka osallistui yhdistyksen toimintaan 1970-luvulta aina 2010-luvulle saakka. Jakobsson aloitti yhdistyksessä vapaa-ajan ohjaajana vuonna 2008 ja muistaa suurperijän tuolta ajalta.

”Hän oli iloinen ja mukava persoona. Ei hänestä huomannut, että hänellä olisi ollut valtava omaisuus”, Jakobsson kertoo.

Jakobssonin mukaan myös perijän äiti osallistui elossa ollessaan, ennen 1970-lukua, vanhemman ominaisuudessa yhdistyksen toimintaan.

Yhdistyksen saaman perinnön arvo on yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Asuntojen lisäksi perintö sisältää muun muassa rantatontin Helsingin Karhusaaresta.

Jakobssonin mukaan yhdistys ei tiennyt testamentista ennen vuotta 2017.

”Se oli iloinen yllätys”, Jakobsson kertoo.

De Utvecklingsstördas Väl eli DUV pyörittää muun muassa kerhoja ja järjestää retkiä esimerkiksi taidenäyttelyihin ja jääkiekko-otteluihin. Jakobsson kertoo, että perinnön avulla yhdistys on pystynyt lisäämään toimintaansa ja palkkaamaan työntekijöitä.

Ilta-Sanomat kertoi keväällä laajemmin jättiperinnön taustoista.

IS:n mukaan helsinkiläisnaisen jättämän omaisuuden arvo oli velkojen ja muiden kulujen jälkeen noin 23,6 miljoonaa euroa. Valtio sai tästä noin 13,9 miljoonaa euroa, joka on IS:n mukaan valtion suurin koskaan saama yksittäinen perintö.

Lehden mukaan naisen omaisuus omaisuus oli peräisin alun perin tämän isoisältä. Isoisä oli rakennusmestari ja kiinteistösijoittaja, joka rakennutti Helsinkiin useita kerrostaloja 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

Oikaisu ti 26.1. klo 15.50: Jutussa luki aiemmin, että perijän äiti osallistui De Utvecklingsstördas Väl i Mellersta Nyland -järjestön toimintaan 1970, -80, ja -90-luvuilla. Tosiasiassa hän oli toiminnassa mukana ennen 1970-lukua.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat