Tällainen on sopimus, joka määrittää Vantaan suunnan vuosi­kymmeniksi eteenpäin – Poliitikot tekevät maanantaina päätöksen, jonka merkitystä on vaikea yliarvioida - Kaupunki | HS.fi

Tällainen on sopimus, joka määrittää Vantaan suunnan vuosi­kymmeniksi eteenpäin – Poliitikot tekevät maanantaina päätöksen, jonka merkitystä on vaikea yliarvioida

Suomen neljänneksi suurin kaupunki viitoittaa uudessa yleiskaavassaan maltillisen kasvun tahtia.

Vantaan pikaraitiotietä on soviteltu Lummetien ja Kielotien risteykseen Tikkurilassa. Toinen vaihtoehto pääradan alittavalla tunnelille on kaupungintalon tuntumassa.­

24.1. 2:00 | Päivitetty 24.1. 6:09

Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina päättämään koko valtuustokauden tärkeimmästä asiasta eli uudesta yleiskaavasta.

Yleiskaavan merkitystä on vaikea yliarvioida, sillä se ohjaa kaikkea uutta rakentamista Vantaalla vuosiksi eteenpäin. Vantaan edellinen yleiskaava on vuodelta 2007. Sen perusteella on tehty asemakaavoja ja annettu rakennuslupia siis toistakymmentä vuotta.

Merkityksensä vuoksi uudenkin yleiskaavaesityksen synnyttäminen on herättänyt voimakkaita ristiriitoja ja intohimoja. Kompromissien jälkeen puolueet ovat kuitenkin lopulta päässeet sopimukseen.

Nyt päätettävässä yleiskaavassa varaudutaan siihen, että Vantaan asukasmäärä saattaa kasvaa nykyisestä 235 0000 asukkaasta jopa 355 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Kasvu olisi tasaisella tahdilla noin 4 000 asukasta vuodessa.

Tämä on olennaisesti vähemmän kuin runsas 5 000:n asukkaan lisäys on ollut parin viime vuoden aikana. Koronaepidemiasta huolimatta Vantaan asukasluku kasvoi viime vuonna 3 900:lla.

Yleiskaava ohjaa kaikkea uutta rakentamista, mutta yhtäkään rakennuslupaa ei sen perusteella voi myöntää. Uusiin hankkeisiin tarvitaan aina asemakaava. Yleiskaava ei myöskään nollaa voimassa olevia asemakaavoja.

Minne uudet asunnot ja toimitilat sijoittuvat?

Asutusta sovitellaan nykyisten taajamien tuntumaan, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Uusia lähiöitä ei aleta rakentaa, ja vanhojen pientaloalueiden ilme halutaan säilyttää.

Yleiskaavan viime vaiheissa muutamien pientaloalueitten asukkaat ovat kritisoineet yleiskaavan karttamerkintöjä, joissa ei välttämättä ole eroteltu pientaloja kerrostaloista. Asukkaiden pelkona on, että asumista tarkoittava A-merkintä tarkoittaisi pientaloalueen luonteen muuttumista.

Päättäjät lisäsivät viime vaiheessa näille A-alueille tekstitarkennuksen, jonka mukaan vanhoille pientaloalueille saa rakentaa ensisijaisesti erilaisia pientalotyyppejä.

Kaupunginhallitus vielä vahvisti linjausta listaamalla päätökseensä tammikuussa, että Jyvätien, Minttutien, Johdintien, Hiekkaharjun, Vaaralan ja Luhtitien pientaloalueet ovat esimerkkejä alueista, joiden ominaispiirteitä tällä määräyksellä halutaan vaalia.

Pääosa asuinrakentamisesta on sijoittumassa Kivistön, Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueille. Myös Vantaan pikaraitiotien reitille on määrä nousta uusia asuntoja ja työpaikkoja.

Toimitiloja on yleiskaavassa hahmoteltu noin 185 000 uuden työpaikan tarpeisiin. Keskeisiä rakennuspaikkoja on Kehä III:n sekä Hämeenlinnanväylän, Tuusulanväylän ja Lahdenväylän varrella.

Kehäradan vaikutus näkyy kiivaana rakentamisena Tikkurilassa. Kielotien varressa valtion ja kaupungin toimistotalot on purettu, ja tilalle tulee tiiviitä ja korkeita asuinkortteleita.­

Vantaan raitiotielle linjaus

Uusi yleiskaava antaa mahdollisuuden pikaraitiotien rakentamiseen Helsingin rajalta Hakunilan ja Tikkurilan kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tämä reittilinjaus ei tarkoita, että rakentaminen olisi varmaa.

Vantaan raitiotietä suunnitellaan parhaillaan siten, että uusi, vaalien jälkeinen valtuusto voi tehdä siitä päätöksen.

Jo nyt on nähtävissä, että ratikkaratkaisusta tulee yksi kevään kuntavaalien keskeisimmistä kysymyksistä. Moni kuntavaaliehdokas on profiloitunut ratikan vastustajaksi.

Vantaan pohjoisosissa asukkaiden mieliä kuumentavat suunnitelmat maantie 152:n eli Kehä IV:n linjauksesta Tuusulan rajalta kohti Hämeenlinnanväylää.

Tie kulkisi kolmisen kilometriä Tuusulan puolella ja vajaat kymmenen kilometriä Vantaan puolella. Lännessä uusi poikittaisväylä yhtyisi Hämeenlinnanväylään Klaukkalan uuden ohitustien tuntumassa. Sitä on perusteltu raskaan tavaraliikenteen ja jakeluliikenteen tarpeilla.

Yleiskaavan lausuntokierroksilla kävi selväksi, että vantaalaisten mielestä tuusulalaiset voivat ihan rauhassa jatkaa maantietä 152 omalla maaperällään, mutta kuntarajan yli ei tarvitse tulla.

Uuden kehätien rakentaminen siintää suunnitelmissa ensi vuosikymmenellä, jos valtio ja kunnat pääsevät sopuun rahoituksesta. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen ohjelmassa Kehä IV mainitaan vuoden 2030 jälkeisenä kohteena, jonka suunnittelua on määrä edistää siihen mennessä.

Kaupan paikasta vääntöä

Yksi varma äänestys on maanantaisessa valtuustokokouksessa tulossa. Kokoomus on eri käsittelyvaiheissa äänestyttänyt ja hävinnyt taistelunsa uuden hypermarketin paikasta Porttipuistossa.

Huonekalujätti Ikean taakse soviteltu kaupan suuryksikkö tuskin valtuustokäsittelyssä toteutuu. Suuri osa päättäjistä on huolissaan Hakunilan palveluiden tulevaisuudesta eikä halua vaarantaa niitä enempää.

Hakunilan ja Vantaan itäisten kaupunginosien kehittäminen ovat olleet perusteena myös Vantaan raitiotien linjaukselle.

Miten käy Vantaan metsien?

Vantaan pinta-alasta on uudessakin yleiskaavassa yli puolet maatalousmaata, virkistysalueita, viheralueita tai luonnonsuojelualueita. Rakennetuista alueista puolet on pientaloja.

Yleiskaavassa luonnonsuojelualueita ja viherkäytäviä on merkitty lisää, mikä ei ole kaikkia yksityisiä maanomistajia miellyttänyt.

Luontoarvoja on kartoitettu uudestaan, ja esimerkiksi Kivistön kaupunginosassa on havaittu liito-oravakannan vahvistuneen. Kivistössä on havaittu myös lahokaviosammalta, mikä rajoittaa rakentamista.

Kaupunkipurojen teemavuosi toi näkyviin, miten rakkaita pienet purot ja niiden lehtevät laaksot ovat asukkaille. Puroluontoa on huomioitu aiempaa laajemmin yleiskaavaesityksessä.

Miksi yleiskaava on tärkeä?

Yleiskaavoja tehdään harvoin, ja ne ohjaavat kaupungin kasvua ja rakentamista useita vuosia. Vantaan edellinen yleiskaava on vuodelta 2007.

Yleiskaavalla Vantaa osoittaa ne alueet, joille voidaan rakentaa ja ne alueet, jotka säästetään rakentamiselta.

Rakentamisen yksityiskohdista säädetään asemakaavoissa ja vielä rakennusluvissa, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa yleiskaavan kanssa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat