Helsingissä asuu lähes 20 000 venäjän­kielistä, nyt Putin ja Navalnyi repivät railoja jopa perheisiin: ”He ovat sokeita”, sanoo nuori vanhemmista - Kaupunki | HS.fi

Helsingissä asuu lähes 20 000 venäjän­kielistä, nyt Putin ja Navalnyi repivät railoja jopa perheisiin: ”He ovat sokeita”, sanoo nuori vanhemmista

Helsingissäkin järjestettiin viime viikonloppuna Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyita tukevia mielenosoituksia. HS haastatteli seitsemää venäjää äidinkielenään puhuvaa pääkaupunkiseudun asukasta ja kysyi, mitä ympäri maailmaa järjestettävät mielenosoitukset heille merkitsevät.

Milana Novokmet (vas.), Anna Sevostjanova, Kai Nordfors, Vladimir Gelman ja Pavel Petrov kaipaavat muutosta Venäjän hallintojärjestelmään.­

27.1. 2:00 | Päivitetty 29.1. 12:21

”Mielenosoitusten tavoite ei ole, että Navalnyi pääsisi valtaan, vaan että demokratia ja demokraattiset instituutiot pääsisivät valtaan Venäjällä”, sanoo 28-vuotias helsinkiläinen Pavel Petrov.

Hän on yksi niistä, jotka järjestivät viime viikonloppuna Helsingin Senaatintorilla ja Venäjän suurlähetystön edustalla Tehtaankadulla Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyita tukevia mielenilmauksia. Koronavirusepidemian vuoksi porrastetusti järjestetyt mielenilmaukset sujuivat poliisin mukaan rauhallisesti.

17-vuotiaana Suomeen opiskelemaan muuttanut Petrov työskentelee Helsingin yliopiston tutkimusavustajana ja on ehdolla kuntavaaleissa Rkp:n listoilla.

Yksi viime lauantaisen mielenosoituksen järjestäjistä Pavel Petrov Tehtaankadulla Venäjän suurlähetystön edustalla.­

Hän painottaa, että meneillään olevissa mielenosoituksissa on ennen kaikkea kyse Putinin ja hänen hallintonsa vastustamisesta.

”Lisäksi mielenosoitukset ovat solidaarisuuden ilmauksia Putinin hallinnon uhreille. Niihin eivät osallistu vain venäläiset, vaan myös esimerkiksi ukrainalaiset.”

Tukimielenosoitusten järjestämistä Helsingissä voi pitää odotettuna, sillä tuoreimpien tilastojen mukaan pääkaupungissa asuu vajaa 20 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa ihmistä. Venäjä on kolmanneksi puhutuin kieli suomen ja ruotsin jälkeen.

Suomessa asuvat venäjää äidinkielenään tai toisena äidinkielenään puhuvat ovat suurelta osin inkerinsuomalaisia paluumuuttajia ja heidän lapsiaan. Lisäksi Venäjältä saapuu ihmisiä Suomeen opiskelemaan sekä työskentelemään esimerkiksi asiantuntijatehtävissä yliopistoissa ja yksityisellä sektorilla. Suomeen päädytään myös avioliittojen kautta.

Helsingissä järjestettyjen mielenilmausten kannalta olennaista on, että Suomessa asuvien Venäjän kansalaisten äänestyskäyttäytyminen poikkeaa huomattavasti Venäjällä asuvien venäläisten vaaleissa antamista äänistä.

Esimerkiksi vuoden 2016 duuman vaaleissa Putinin edustama Yhtenäinen Venäjä -puolue sai Suomessa alle kolmanneksen äänistä, kun se Venäjällä sai yli puolet. Duuma vastaa Suomen kansanedustuslaitosta.

Liberaali Jabloko puolue, jota Navalnyi aiemmin edusti, sai puolestaan Suomessa äänistä neljänneksen. Venäjällä sen saama äänimäärä oli kaksi prosenttia. Vuoden 2011 vaaleissa Jabloko sai Suomessa jopa enemmän ääniä kuin Yhtenäinen Venäjä.

Huomionarvoista on myös se, että vain hyvin pieni vähemmistö äänioikeutetuista esimerkiksi Helsingissä äänestää Venäjän vaaleissa.

Vaikka kaikki Suomeen muuttaneet venäläiset ja heidän lapsensa eivät enää ole kiinnostuneita äänestämään ja ottamaan kantaa Venäjän asioihin, Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta löytyy monia, jotka seuraavat nyt silmä kovana Venäjän tapahtumia ja Navalnyin tukimielenosoituksia.

Keitä he oikein ovat, ja mitä he ajattelevat tilanteesta?

Mielenilmauksiin Helsingissä osallistunut vantaalainen Eilina Gusatinsky, 56, sanoo, ettei hänelle syy mennä paikalle ollut Navalnyi.

Gusatinskyn äiti on suomalainen ja isä ukrainalais-puolalais-juutalainen. Vanhemmat tapasivat aikoinaan Moskovassa yliopistossa, mutta erosivat myöhemmin.

”Menin mielenosoitukseen siksi, ettei Suomi suomettuisi enemmän. Suomalaisten firmojen pitäisi tarkistaa suhtautumistaan Venäjään. Navalnyin dokumentti Putinin palatsista pitäisi näyttää eduskunnassa ja siitä täytyy keskustella.”

Lue lisää: Navalnyin säätiö julkaisi videon Putinille rakennettavasta miljardipalatsista Mustanmeren rannalla

Varsinkin nuorille Navalnyi on silti tärkeä hahmo.

Laajasalon opistossa visuaalista viestintää opiskeleva Anna Sevostjanova, 22, kertoo seuraavansa erittäin tarkasti Venäjän tilannetta, vaikka hän on inkerinsuomalaisten paluumuuttajien lapsi ja syntynyt Suomessa.

Näyttelijäopiskelija Anna Sevostjanova Tehtaankadulla Venäjän suurlähetystön edustalla.­

”Se mitä nyt tapahtuu, on merkittävin asia, mitä Venäjällä on tapahtunut 20 vuoteen”, hän sanoo.

”Navalnyi on joutunut uhrautumaan, mutta se kannustaa kaikkia nousemaan Putinin hallintoa vastaan. Moni todella rakastaa häntä. Navalnyin dokumentti Putinin palatsista oli kattavasti tehty ja varmasti avasi monen ihmisen silmät.”

Sevostjanova ja hänen koulukaverinsa, venäläisiä ja kroatialaisia juuria omaava, näyttelijän työtä opiskeleva Milana Novokmet, 21, ovat sitä mieltä, että Venäjällä näkyvä selvä jakolinja Putinin ja Navalnyin kannattajien välissä on todellinen myös Suomen venäläisten keskuudessa.

Näyttelijäopiskelija Milana Novokmet Venäjän suurlähetystön edustalla.­

”Kaikki alle 40-vuotiaat, jotka tunnen, ovat Putinia vastaan. Mutta vanhemmat ihmiset puolustavat Putinia, koska hän on vahva eikä anna muiden maiden puuttua Venäjän asioihin”, Novokmet sanoo.

Molempien mielestä tärkeä rooli asiassa on sillä, että vanhemmat ihmiset seuraavat Venäjän uutisia.

”Venäjän valtamedia kertoo, että Navalnyi on epäsuosittu bloggari – vaikka esimerkiksi hänen Putinin palatsista kertovaa videoa on katsottu Youtubessa yli 80 miljoonaa kertaa.”

23-vuotias Kai Nordfors kertoo riidelleensä monesti venäläisen äitinsä ja mummonsa kanssa, koska heillä on eri näkemykset Putinista. Nordforsin suomalainen isä oli aikoinaan vuosia Pietarissa töissä, ja perhe muutti lopulta Suomeen.

Kai Nordfors Tehtaankadulla Venäjän suurlähetystön edustalla.­

Vaikka Nordfors on syntynyt Suomessa, hän kertoo kasvaneensa venäläisen kulttuurin ympäröimänä ja käyneensä suomalais-venäläiset koulut.

”Vanhempi ikäpolvi ajattelee, että Putin pelasti maan 1990-luvulla Neuvostoliiton jälkeiseltä sekasorrolta. He ovat sokeita sille, miten hänen hallintonsa on varastanut rahaa”, hän sanoo.

Nordforskin viittaa Navalnyin palatsidokumenttiin.

”Jos sen näkee, niin ei voi enää olla harhaluuloja, etteivätkö asiat olisi Venäjällä päin vittua.”

Nordfors kertoo itse kuuluvansa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön.

”Suomessa voin osoittaa mieltä oikeuksieni puolesta täysin avoimesti, mutta toisin on Venäjällä. Mielenosoitukset ja aktivismi ovat siellä supervaarallista toimintaa.”

Onko mahdollista, että Navalnyi nousisi todelliseksi vaihtoehdoksi Venäjällä? Onko hänellä aitoja mahdollisuuksia päästä valtaan?

Tähän haastatellut suhtautuvat epäillen. Kyse ei heidän mukaansa ole vain Navalnyista, vaan koko järjestelmä kaipaa suurta muutosta.

”Mutta hänellä on isot mahdollisuudet valtaan mediapersoonana. Median vaalit Navalnyi on oikeastaan jo voittanut”, Milana Novokmet sanoo.

Navalnyin kyvyt mediapersoonana tuo esiin myös Helsingin yliopiston kansainvälisen Russian Studies -maisteriohjelman opiskelija Aleksei Sevostajanov, 34, Anna Sevostjanovan veli.

Aleksei Sevostjanovin mukaan on saavutus, että Navalnyi on saanut niin paljon medianäkyvyyttä Venäjällä, jossa koko valtamedian omistaa Putin ja hänen lähipiirinsä. Sevostjanov on kuvattu Tehtaankadulla Venäjän suurlähetystön edustalla.­

”Navalnyi on todella taitava oppositiohahmo, joka osaa käyttää mediaa tuodakseen itseään esiin. Tämä on hyvin olennaista, sillä Venäjällä valtamedia ja kaikki suuret yritykset ovat täysin Putinin ja hänen lähipiirinsä omistuksessa. Vastustajat eivät voi käydä mediassa avointa vaalikamppailua.”

Siksi on Sevostjanovin mukaan ylipäätään saavutus, että Navalnyi on kyennyt saamaan niin paljon medianäkyvyyttä.

”Mutta entä jos hän todella pääsisi valtaan? Miten hän kykenisi neuvottelemaan Putinin lähipiirin eli valtaeliitin kanssa? Haluaisin uskoa muutokseen, mutta on niinkin, että valta korruptoi.”

Myös Russian Studies -ohjelman professori Vladimir Gelman on sitä mieltä, että on mahdotonta sanoa, mihin mielenosoitukset vielä johtavat. Gelman jakaa aikansa Helsingin ja Pietarin välillä.

Helsingin yliopiston Russian studies -maisteriohjelman professori Vladimir Gelman Tehtaankadulla Venäjän suurlähetystön edustalla.­

”Mutta Navalnyi on kiistämättä lahjakas poliitikko, jolla on kannatusta yhteiskunnan eri puolilta. Hän aloitti uransa aika matalalla profiililla aktivistina, mutta on noussut valtavaan maineeseen. Hän on monelle sankari Putinin vastaisessa taistelussa.”

Gelmanin mielestä itse mielenosoitukset ovat meneillään olevassa tilanteessa kaikista merkittävin asia.

”Se, että niitä järjestetään laajasti Pietarin ja Moskovan ulkopuolella Venäjällä ja ympäri maailmaa: Prahassa, Wienissä, Pariisissa, New Yorkissa, Helsingissä. Ihmiset vastustavat Putinia, hänen uutta palatsiaan ja kaikkea, mitä hän edustaa.”

Juttua varten on haastateltu myös Aleksanteri-instituutin johtajaa Markku Kangaspuroa.

Oikaisu 27.1. kello 8.10: Jutun otsikossa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Helsingissä asuisi yli 20 000 venäjän­kielistä. Tosiasiassa Helsingissä asuu vajaa 20 000 venäjän­kielistä. Oikaisu 27.1. klo 9.45: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että venäjä olisi Helsingin neljänneksi puhutuin kieli suomen, ruotsin ja viron jälkeen. Venäjä on kuitenkin kolmanneksi puhutuin kieli.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat