Helsinki saattaa ottaa terapiatakuun käyttöön jo ensi vuonna – Uudistus takaisi nopeamman pääsyn psykoterapiaan - Kaupunki | HS.fi

Helsinki saattaa ottaa terapiatakuun käyttöön jo ensi vuonna – Uudistus takaisi nopeamman pääsyn psykoterapiaan

Yksikään poliitikko sosiaali- ja terveyslautakunnassa ei äänestänyt terapiatakuuta vastaan, mutta tämä ei vielä ole lopullinen päätös.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus joulukuussa.­

5.2. 10:13

Helsinki saattaa ottaa terapiatakuun käyttöön jo ensi vuonna eli mahdollisesti reilusti ennen kuin asia saattaa edetä valtakunnanpolitiikassa.

Terapiatakuulla tarkoitetaan nopeaa pääsyä psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon perusterveydenhuollon kautta. Asiasta jätettiin kansalaisaloite vuonna 2019.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta äänesti tällä viikolla yksimielisesti, äänin 12–0, että matalan kynnyksen keskusteluapua tarjoavia Mieppi-palveluita perustettaisiin lisää eri puolille kaupunkia.

Tarkemmin sanottuna nyt päätettiin, että keskusteluapua tarjoavat palvelut pitäisi ottaa huomioon joka kerta, kun suunnitellaan uusia valtavia terveys- ja hyvinvointikeskuksia. Ensimmäiset Miepit ovat alkaneet toimia Kalasatamassa ja Myllypurossa.

Lisäksi lautakunta lausui äänin 8–0, että Helsinki tavoittelee terapiatakuun toteuttamista vuonna 2022. Lisäksi luvataan, että pitäisi suunnitella, miten mielenterveyspalveluihin pääsy veisi enintään kaksi viikkoa kiireettömissä tapauksissa.

Mikään näistä lausunnoista ei ole vielä lopullinen poliittinen päätös. Lautakunta lausui kantansa vihreiden ryhmänä tekemästä aloitteesta, joka etenee vielä valtuustoon asti. Lupaus suunnittelusta ei vielä tarkoita päätöstä toimeenpanosta.

Toisaalta mikään poliittinen ryhmä ei äänestänyt näitä kolmea lausumaa vastaan.

Kokoomus ehdotti kilpailevaa muotoilua, jossa hoputettiin eduskuntaa säätämään nopeasti valtakunnallisesti terapiatakuusta ja hoitoon pääsystä. Kun se ei saanut tarpeeksi ääniä, kokoomuksen, perussuomalaisten ja liberaalien edustajat äänestivät tyhjää kahdessa jälkimmäisessä kohdassa.

Kansalaisaloitteen terapiatakuusta laittoivat liikkeelle Alviina Alametsä (vihr) ja Pia Hytönen (kok), ja sen taakse asettui hyvin laaja joukko eri mielenterveystoimijoita. Myös monet poliitikot yli puoluerajojen ovat puhuneet sen puolesta.

Lainsäädäntöön asti aloite ei ole vielä edennyt, ja valtakunnanpolitiikassa onkin loppuvuodesta keskusteltu kiivaasti.

Varsinkin kokoomuksesta ja perussuomalaisista on arvosteltu hallitusta prosessin jarruttamisesta.

Hallituksesta on vastattu, että asia kytkeytyy sote-uudistukseen, hallituksen mielenterveysstrategiaan sekä suunnitelmiin muutenkin tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta.

Mielenterveyttä olisi tarkoitus käsitellä osana kunnissa jo menossa olevaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Siinä mietitään, kuinka palvelut pitäisi käytännössä hoitaa vuonna 2023, jos sote-uudistus tuolloin astuu suunnitellusti voimaan.

Helsingin sote-lautakunnan tämänviikkoiset päätökset saattavat siis tarkoittaa etumatkaa mielenterveysasioissa, mutta varmaksi tätä ei voi vielä sanoa.

Mieppien perustamisen lisäksi Helsinki on jo päättänyt esimerkiksi lisätä Nuorisoasemalleen toisen palvelupisteen ja tarjota palveluseteleitä lyhytpsykoterapiaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat