Raitiosuunnitelma villitsee rakennusyhtiöitä Vantaalla: ”Viime aikoina ei juuri muuta ole kysyttykään” - Kaupunki | HS.fi

Raitiosuunnitelma villitsee rakennusyhtiöitä Vantaalla: ”Viime aikoina ei juuri muuta ole kysyttykään”

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo, että kaupungintalolle tulee paljon raitiotietä koskevia yhteydenottoja, vaikka rakentamispäätös tehdään vasta vuonna 2023.

Tikkurilassa raitiotie kulkisi havainnekuvan mukaan Kielotiellä.­

8.2. 13:53

Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen puhelin on alkanut soida yhä tiuhemmin. Rakennuttajien ja investoijien kiinnostuksen kohteena on Vantaan raitiotie, josta kaupunki tekee päätöksen vuonna 2023.

”Viikon aikana olen keskustellut kahden eri investorin kanssa, jotka kaavailevat isoja, siis korttelin kokoisia hankkeita. Heille on olennaista etsiä paikkoja ratikkareitin varrella”, Viljanen luonnehtii.

Hänen mukaansa suunnitteilla on niin asuntoja, toimitilaa kuin kauppojakin. Viljanen on vakuuttunut, että raitiotien rakentaminen maksaa itsensä takaisin melko nopeasti.

”Viime aikoina ei juuri muuta ole kysyttykään kuin ratikkaa. Rakentajat ovat heränneet.”

Rakennuttajat ja investoijat ovat kyselleet kaupunginjohtaja Ritva Viljaselta Vantaan raitiotiestä.­

Osalle kuntavaaleihin valmistautuvista poliitikoista raitiotien rakentaminen on kuitenkin kuin punainen vaate. Päätös sen suunnittelusta syntyi runsas vuosi sitten kiivaan valtuustokeskustelun ja äänestyksen jälkeen.

Jo 20 miljoonan euron suunnittelurahaa pidettiin tuhlauksena, vaikka suunnittelu jakautuu usealle vuodelle ja siihen saatiin valtion tukea kolmannes.

Valtuusto tähdensi, ettei raitiotien suunnittelu tai rakentaminen saa näkyä kansalaisten palveluiden karsintana.

Raitiotie on läsnä lähes kaikissa Vantaan lähivuosien talouspäätöksissä.

Valtuustoryhmien yhteisessä talous- ja tuottavuustoimikunnassa syntyi pari viikkoa sitten metakka, kun virkavalmistelun jäljiltä Powerpoint-julkaisuun oli jäänyt sanakäänne, joka kytki Vantaan raitiotien vuosikatteen parantamiseen.

Viljasen mukaan kyse on väärinkäsityksestä eikä vuosikatteen parantaminen liity raitioinvestointiin.

”Tässä on väärinkäsitys. Meillä on näköpiirissä edelleen voimakas väestönkasvu, jota edes koronavirus ei pysäytä. Meille muuttaa vuosittain 4 000–5 000 ihmistä, ja palveluita kasvavalle väestömäärälle on rakennettava.”

Vuosikate on budjetin tunnusluku, joka kertoo, mitä kaupungille jää käteen, kun tuloista on vähennetty päivittäiset menot. Mitä vahvempi vuosikate, sitä paremmin kaupunki pystyy suoriutumaan välttämättömistä perusinvestoinneista, kuten uusien päiväkotien ja koulujen rakentamisesta ja peruskorjauksesta.

Vantaan vuosikate on kuluvan vuoden budjetissa 68 miljoonaa euroa, mutta tavoitteena on kasvattaa summaa vähitellen kohti 120:tä miljoonaa euroa.

Peruspalveluiden investointeja on tehty 125 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on kuuden suurimman kaupungin vertailussa kaikkein pienin summa. Investointirahaa haluttaisiin kasvattaa 150 miljoonaan euroon vuodessa kuntavaalien jälkeisellä kaudella.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) arvioi, että jos raitiotie päätetään rakentaa, sen pitää maksaa itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa.­

Kaupunginjohtaja Viljanen ehdottaa maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että vuoden 2025 tavoitteena olisi 130 miljoonan vuosikate.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) pitää tavoitetta hyvänä, koska silloin perusinvestointeja ei rahoitettaisi velaksi.

”Tulisimme omillamme toimeen.”

Multalan mukaan kokoomuksen tavoitteena on, että kaupungin talous saataisiin tasapainoon. Raitiotietä ei ole otettu mukaan tähän tarkasteluun, koska siitä päätetään erikseen.

”Jos se päätetään rakentaa, sen pitää kohtuullisella aikavälillä rahoittaa itse itsensä takaisin.”

Kokoomuksessa odotetaankin kaavoittajien työn tuloksia. Raitioreitin kaavarungot ovat parhaillaan valmistelussa.

Viljanen muistuttaa, että Vantaa on viiden viime vuoden aikana lyhentänyt lainakantaansa. Velkaa oli viime vuodenvaihteessa 858 miljoonaa euroa, 3 600 euroa asukasta kohden.

”Vantaa ei ole enää velkaisin iso kaupunki, ei lähelläkään”, kaupunginjohtaja sanoo.

Talouden tasapainottaminen tarvittavia perusinvestointeja varten edellyttää kuitenkin vyön kiristystä, josta saadaan esimakua tänä vuonna. Hallintokunnat ovat nyt sovitelleet toimintaansa 8,3 miljoonan euron karsintoja.

Sopeutus johtuu erityisesti koronaepidemian aiheuttamista ylimääräisistä menoista ja työttömyyden kasvusta. Tavoitteena on päästä kolmessa vuodessa talouden tasapainoon.

Listalla on muun muassa kotihoidon tuen kuntalisän karsimista huhtikuusta lähtien, kirjastojen sunnuntaiaukiolon lyhentämistä, säästöjä koulujen materiaalikustannuksissa, isoista toritapahtumista luopumista, rakennusten kunnossapitotöiden karsimista ja luopumista yksityisteiden korjausavustuksista.

Budjettiin sisältyy myös lisätuloja, kuten jo päätetty kiinteistöveron korotus sekä maanmyyntitulojen kasvattaminen.

Vantaalla vasemmistoliitto on kannattanut raitiotietä, mutta samalla se vastustaa kaupungin karsintatoimia. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola teki budjettikäsittelyssä useita muutosesityksiä, mutta ne kaikki äänestettiin nurin.

”Nämä ovat poliittisen tahdon asioita, ja tämä sopeutuslista on mielestämme skandaali”, Eerola sanoo.

Hän moittii etenkin sitä, että niukkuutta suosiva talousohje on menossa seuraavan talousarvion valmistelun tueksi, vaikka välissä ovat kuntavaalit ja valitaan uudet päättäjät.

Raitiotien vastustajaksi ilmoittautuneet kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja keskusta ilmoittivat talous- ja tuottavuustoimikunnassa yhteisesti, etteivät ne voi sitoutua mahdollisen rakentamispäätöksen aiheuttamiin lisäkustannuksiin.

Vihreiden ryhmänjohtaja Anniina Kostilainen luonnehtii sopeutusohjelman säästöjä todella koviksi.

”Emme voi loputtomiin jatkaa menoleikkausten tiellä, vaan meidän on saatava lisää tuloja, lisää työpaikkoja, lisää yrityksiä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat