Hanna Gullichsenilla ja Eino Nurmistolla on valmiina tuhat­päinen some­yleisö, ja siksi he ovat ehdokkaita haaliville puolueille kultakimpaleita - Kaupunki | HS.fi

Hanna Gullichsenilla ja Eino Nurmistolla on valmiina tuhat­päinen some­yleisö, ja siksi he ovat ehdokkaita haaliville puolueille kultakimpaleita

Somevaikuttajien valmiina olevat suuret yleisöt saattavat olla valttikortteja koronavirusepidemian takia verkkoon painottuvissa kuntavaaleissa.

Somepersoona Eino Nurmisto on Helsingissä vihreiden kuntavaaliehdokas.­

9.2. 2:00 | Päivitetty 9.2. 6:19

Puolueille Eino Nurmiston kaltaiset kuntavaaliehdokkaat ovat kultakimpaleita.

Somepersoona, kirjoittaja ja kuvittaja Nurmistolla on Instagramissa valmiina melkein 9 000 seuraajaa. Niin suurta yleisöä on hankalaa kuntapoliittisilla asioilla tavallisesti yhden ehdokkaan tavoittaa.

29-vuotias Nurmisto on kirjoittanut noin kymmenen vuotta blogia Tämän kylän homopoika. Blogissaan hän käsittelee yhteiskuntaa, ilmiöitä ja kulttuuria. Vuonna 2019 julkaistiin Nurmiston kirja Homopojan opas.

Nyt Nurmisto on vihreiden kuntavaaliehdokas Helsingissä.

”Vihreiltä tuli aika painokasta tiedustelua, että lähtisinkö ehdolle. Viimeisen kymmenen vuoden ajan kyselyitä on tullut eri puolueista.”

Aikaisemmin Nurmisto on kuitenkin halunnut pitää itsensä erillään puoluepolitiikasta voidakseen vapautuneemmin edustaa itseään.

Nyt hetki oli kuitenkin oikea. Koko maailma on koronavirusepidemian takia käymistilassa, ja Nurmisto kertoo kaivanneensa omassa elämässään uutta suuntaa.

”Tuntuu, että joka tapauksessa väännän samojen asioiden parissa netissä ihmisten kanssa, ja ne asiat ovat minulle todella tärkeitä. Koen, että voisin jalostaa keskusteluja myös konkreettisempaan tekemiseen.”

Eino Nurmiston someseuraajat ovat pääasiassa 25–40-vuotiaita.­

Nurmiston seuraajat sosiaalisessa mediassa ovat pääasiassa 25–40-vuotiaita.

Hän on koettanut suhtautua laajaan seuraajakuntaansa hieman varautuneesti ja muistuttanut puoluetta, ettei se suinkaan tarkoita Nurmistolta tulevan automaattisesti runsaat 8 000 ääntä.

”Vaikka minulla onkin kannustava, positiivisesti suhtautuva ja todennäköisesti minua äänestäväkin porukka, mikään ei ole itsestäänselvää.”

Nurmistolle on puolueesta kuitenkin kerrottu, ettei hänen someyleisönsä ollut ainoa syy, miksi hänet haluttiin ehdolle.

”Minut koetaan ihmiseksi, jolla on sanottavaa, ja se sanottava tulee oikeassa muodossa.”

Nurmisto kertoo, ettei vihreät ollut ainoa puolue, johon hän olisi voinut kuvitella lähtevänsä mukaan. Nurmistolle se oli yksi hyvistä, joilla oli hänen omiin näkemyksiinsä sopivat perusarvot, kuten tasa-arvo, yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja tuloerojen aiheuttamat ongelmat.

Nurmisto kertoo puhuneensa seuraajiensa kanssa paljon esimerkiksi eriarvoistumisesta.

”Tarkastelen maailmaa ja ihan arkipäiväisiä asioita luonnostani kriittisesti, ja ongelmakohtien tarkastelu tuntuu olevan ihan perusolemuksessani.”

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kertoo, että somevaikuttajia houkutellaan ehdolle kuten muitakin: lähestytään ja kysytään, kiinnostaako lähteä mukaan.

Ehdokashankinnan näkökulmasta somevaikuttaja on yksi ammattiryhmä muiden joukossa, Liikanen sanoo.

”Toki heillä on valmiiksi enemmän näkyvyyttä, ja siksi me heitäkin aktiivisesti mukaan pyydämme. Tärkeintä tietysti on, että arvot ja tavoitteet kohtaavat.”

Liikasen mukaan koronavirusepidemian takia voi hyvin olla, että kevään vaaleissa pärjäävät hyvin erityisesti ne ehdokkaat, joilla on yleisöä sosiaalisessa mediassa jo valmiiksi.

”Jos vaalit siirtyvät entisestään kaduilta verkkoon, näin saattaa käydä. Mutta kansalaiset sen lopulta päättävät.”

Hanna Gullichsen on kuntavaaliehdokas Helsingissä kokoomuksessa.­

Kokki ja ruokakirjailija Hanna Gullichsenia, 41, puolueet eivät ole koskaan lähestyneet.

Helsinkiläinen Gullichsen päätti pyrkiä ehdolle itse. Hän sanoo lukeneensa läpi puolueiden vaaliohjelmat ja päätyneensä yrittäjänä lopulta kokoomukseen.

”Minusta tuntuu, että nyt on tälle oikea aika. On minun vuoroni auttaa Helsinkiä, joka on vuosien varrella auttanut saavuttamaan minun omat unelmani.”

Gullichsenin suuri suosio alkoi runsaat kymmenen vuotta sitten avokadopastareseptistä. Nyt hänen elämäänsä, ajatuksiaan ja ruoanlaittoaan seuraa Instagramissa yli 36 000 ihmistä.

Enemmistö seuraajista on 35–44-vuotiaita.

Gullichsen ei itse näe suurta seuraajamääräänsä suoraan ääninä. Kaksi kolmasosaa hänen seuraajistaan kun asuu muualla kuin Helsingissä.

”Toki sellainen hyöty siinä on, että minun ja puolueen viesti kulkee läpi Suomen.”

Kokki ja ruokakirjailija Hanna Gullichsenia seuraa Instagramissa yli 36 000 ihmistä.­

Gullichsen vakuuttaa, ettei hänen sosiaalisen median kanavistaan tule sen enempää poliittisia kuin tähänkään saakka.

”Olen käynyt keskustelua samoista teemoista seuraajieni kanssa jo vuosia, ja arvostan heitä todella paljon. Kaikkein parasta tässä on, että pystyn aloittamaan reaaliajassa dialogin tuhansien ihmisten kanssa ja kysymään heiltä esimerkiksi, mikä heitä huolettaa.”

Gullichsen listaa itselleen tärkeimmiksi teemoiksi urbaanin palvelualan, yrittäjyyden ja lapsiperheet.

Hän haluaisi haastaa ihmisiä ajattelemaan kuntavaaleja kiinnostavimpina vaaleina, koska ne liittyvät eniten meistä jokaiseen yksilönä.

”Isoin tehtäväni tänä vaalikeväänä on, että saisin herätettyä kiinnostusta kuntavaaleja kohtaan. Asiat, jotka arjessa ketuttavat tai tuovat iloa, ovat usein juuri kuntapolitiikkaa.”

Somevaikuttajien kuntavaaliehdokkuudet ovat väitöskirjatutkija Hanna Reinikaisen mielestä kiinnostava kehitys, jonka hän on itse odottanut korostuvan jo usean vuoden ajan.

Reinikaisen työ Jyväskylän kauppakorkeakoulussa keskittyy somevaikuttajiin ja vaikuttajamarkkinointiin.

Reinikainen seuraa kiinnostuneena esimerkiksi sitä, muuttaako ehdokkuus somevaikuttajan keskustelua ja vuorovaikutusta seuraajien kanssa.

”Mielenkiintoista on, miten seuraajat kokevat siirtymän, jos henkilö on tullut tutuksi hyvin toisenlaisesta sisällöstä ja tekeekin siirtymän politiikkaan. Toisaalta monet vaikuttajat ovat mielipiteillään tehneet aikaisemminkin selväksi, mihin suuntaan he ovat poliittisesti kallellaan.”

Kuluneen koronavuoden aikana moni somevaikuttaja on pitänyt esimerkiksi Instagramissa suoria lähetyksiä, joissa he ovat seuraajiensa kanssa kokoontuneet vaikka kokkaamaan tai lukemaan kirjaa yhdessä, Reinikainen kertoo.

Siitä on apua vaalitilaisuuksien siirtyessä tänä vuonna todennäköisesti entistä enemmän verkkoon.

”Heillä on jo kokemusta siitä, miten verkossa järjestetään tilaisuuksia, kootaan ihmisiä koolle ja kuinka heidän kanssaan ollaan vuorovaikutuksessa esimerkiksi livelähetysten aikana. Osalle ehdokkaista tällainen on aivan uutta.”

 ”Somevaikuttajat tietävät, että heillä on vaikutusvaltaa.”

Suuresta seuraajamäärästä voi olla ehdokkaana hyötyä myös siinä mielessä, että vaikuttajat voivat luontevasti ja helposti kysyä yleisöltään teemoista, joita valtuustotyössä kannattaisi pitää esillä. Näin vaikuttajalla voi olla kuntalaisiin päin avoin palautekanava, Reinikainen sanoo.

Toisaalta ihmiselle, joka on seurannut jotakuta vaikuttajaa vuosien ajan somessa, hän saattaa tuntua jopa ”vanhalta tutulta”. Silloin kynnys lähestyä oman kunnan epäkohdasta voi olla pienempi.

Somevaikuttajat tietävät, että heillä on vaikutusvaltaa, Reinikainen muistuttaa.

”Näkevätkö he politiikkaan lähtemisen olevan oikea tapa vaikuttaa vai tekevätkö he vaikuttamistyötä ja aktivismia omalla alustallaan, liittyy suurempaan kysymykseen siitä, miten ihmiset näkevät, että asioihin vaikutetaan.”

Viime syksynä nousi keskustelu pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuutettujen kaupallisesta yhteistyöstä sosiaalisessa mediassa.

Kaupallinen yhteistyö on yksi markkinoinnin muoto, jossa yritys tai muu taho tilaa sosiaalisen median vaikuttajalta päivityksiä tai muita sisältöjä korvausta vastaan. Korvaus voi olla tuotteita, palveluita tai rahaa.

Somevaikuttajille kaupallinen yhteistyö on olennainen osa heidän työtään.

”On kiinnostavaa seurata, että kuinka mahdollisesti valitut somevaikuttajat yhdistävät tulevaisuudessa näitä luottamusasemiaan ja omaa työtään.”

Joensuulainen Maura Häkki päätti lähteä mukaan kuntavaaleihin ystävänsä kannustuksesta.­

Realisoituvatko tuhannet seuraajat ääniksi, se jää nähtäväksi.

Joensuussa asuva 21-vuotias Maura Häkki kertoo monen kommentoineen hänen videoitaan Tiktokissa niin, että he äänestäisivät häntä, jos vain asuisivat Joensuussa.

”En yhtään tiedä, tavoitanko Tiktokin kautta edes paljon Joensuussa asuvia tyyppejä.”

Häkki tunnetaan Tiktokista lempinimellä ”Karjala-tyyppi”. Häkin videoita seuraa aktiivisesti yli 7 000 ihmistä, minkä lisäksi ne voivat osua kenen tahansa Tiktok-käyttäjän sivulle.

Lempinimensä Häkki on saanut siitä, että hän puhuu videoillaan paljon karjalaisuudestaan. Hänen tavoitteenaan on, että nuoret tietäisivät karjalaisuudesta enemmän ja että ennakkoluulot hälvenisivät.

Kuntavaaleihin Häkki päätti lähteä ystävänsä kannustuksesta.

”Suomi tarvitsee kipeästi nuoria päättäjiä, ja ajattelin näyttää esimerkkiä.”

Joensuulainen Maura Häkki on vasemmistoliiton nuorin ehdokas kevään kuntavaaleissa.­

Häkki on nuorin vasemmistoliiton ehdokas Joensuussa. Nuoria ovat myös hänen seuraajansa, jotka ovat pääasiassa 18–20-vuotiaita.

Hän kokee, että nuoret ovat ehdottomasti myös juuri hänen kohderyhmäänsä. Avoimessa yliopistossa yhteiskuntapolitiikan perusteita lukeva Häkki toivoo pystyvänsä vaikuttamaan muun muassa vähemmistöjen oikeuksiin sekä nuorten hyvinvointiin, opiskeluun ja mielenterveyspalveluihin.

”Varsinkin korona-aikaan some on kaikkein tehokkain vaikutuskeino. Nuorempi sukupolvi on somesukupolvea, ja heidät tavoittaa sieltä parhaiten.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat