Maahanmuuttajataustaisilla todettujen koronavirustartuntojen määrä on jälleen kasvussa Vantaalla, kertoo kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
”Tarkkaa määrää en pysty sanomaan, koska tartunnanjäljityksemme on pahasti ruuhkautunut. Meillä jää tällä hetkellä noin 60 prosenttia tartunnoista jäljittämättä”, Viljanen sanoo.
Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta. Vantaalaisista yli 20 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai Suomessa puhuttuja saamen kieliä. Eniten vieraskielisiä on 30–44-vuotiaissa ja 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista vajaat 30 prosenttia on vieraskielisiä. Yleisimmät Vantaalla puhutut vieraat kielet ovat venäjä, viro, arabia, somali ja albania.
Viljasen mukaan vieraskielisiä tulisi saada enemmän koronavirustesteihin. Hänen mukaansa suhtautumisessa testaukseen on kuitenkin kulttuurisia eroja.
”Maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä esiintyy myös ajatusta stigmasta. Yritetään viimeiseen asti olla töissä ja pärjätä ja mennä vasta myöhään testaukseen.”
Vantaa ei ole ongelman kanssa yksin. Joulukuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti, että neljäsosa kaikista Suomessa siihen mennessä todetuista koronavirustartunnoista oli todettu vieraskielisillä. Se on suhteellisen paljon, sillä muita kuin Suomen virallisia kieliä puhuvia on väestössä vain noin kahdeksan prosenttia.
Tarkkaa tutkimustietoa asiasta ei ole, mutta syynä suurempiin tartuntamääriin voi olla esimerkiksi heikompi sosioekonominen asema ja työskentely ammateissa, joissa etätyö ei ole mahdollista.
Vantaalla koronavirustartuntoja jäljitetään tällä hetkellä keskimääräistä enemmän rakennustyömaille. Pääkaupunkiseudulla noin kolmannes rakennustyömaiden työvoimasta tulee ulkomailta, ennen kaikkea Baltiasta.
Työmaiden suuriin tartuntamääriin voivat vaikuttaa Viljasen mukaan esimerkiksi taloudelliset ongelmat.
”Jos olet poissa töistä etkä saa suomalaista sosiaaliturvaa, et saa palkkaa. Tämä on selkeä ongelma. Maskien käyttö tulisi myös varmistaa”, sanoo Viljanen.
Viljanen myös muistuttaa, että valtaosa Vantaan väestöstä on työikäistä. Monet vieraskieliset vantaalaiset työskentelevät esimerkiksi palvelualoilla, joita ei voi tehdä etänä ja joissa siten tartuntariski on suurempi.
”Vantaalaiset ovat aika nuorekkaita ja työssäkäyviä ihmisiä. Vieraskielinen väestömme on myös keskimääräistä nuorempaa.”
Tartuntamäärien kasvun takia Vantaa piti tiistaina 9. helmikuuta keskustelutilaisuuden uskonnollisten yhteisöjen johtajien ja maahanmuuttajajärjestöjen edustajien kanssa. Tavoitteena on muun muassa saada vieraskielisiä vantaalaisia enemmän koronavirustesteihin.
”Pyysimme uudestaan heidän apuaan viestien ja ohjeiden välittämisessä. Muistutimme rajoituksista, maskin käytöstä ja siitä, kuinka tärkeää on käydä testeissä ja ottaa rokote. On tärkeää, että he ovat mukana viestinnässä. Oman äidinkielen ja oman kulttuurin tulkin avulla ohjeet tulevat paremmin ymmärretyksi kuin tällaisen virkamiessuomen kautta”, Viljanen toteaa.
Tapaamiseen oli lisäksi varattu 5 000 kaupungin maskia, joita saattoi heti tilata ilmaiseksi jaettaviksi yhteisöjen ja järjestöjen kautta.
Viljanen tapasi maahanmuuttajajärjestöjen edustajia ja uskonnollisten yhteisöjen johtajia myös joulukuussa, kun tartuntamäärät kasvoivat Vantaalla nopeasti.
”Viikko siitä tapaamisesta tartuntamäärät lähtivät Vantaalla laskuun. Toki siinä oli taustalla muutakin, esimerkiksi rajoituksia kiristettiin. Minulle tuli kuitenkin sellainen käsitys, että tilannetta helpotti myös se, että saimme maahanmuuttajayhteisöt mukaan yhteistyöhön.”
