Tarjolla satoja hyväpalkkaisia työpaikkoja, joita kukaan ei halua – Miksi pieni Kerava saa palkatuksi lääkäreitä mutta suuri Helsinki ei? - Kaupunki | HS.fi

Tarjolla satoja hyväpalkkaisia työpaikkoja, joita kukaan ei halua – Miksi pieni Kerava saa palkatuksi lääkäreitä mutta suuri Helsinki ei?

Nuoret ammattilaiset eivät puhu rahasta vaan työn mielekkyydestä. Kunnan kannattaisi kohdella heitä hyvin.

Lääkäri kirjasi Viiskulman terveysasemalla vastaanottojen jälkeen potilaiden tietoja vuosi sitten. Helsinkiläispoliitikot päättivät viime vuonna, että pahoin ruuhkautuneen terveysaseman rinnalle tarvitaan samalle alueelle yksityisen pyörittämä asema.­

11.2. 2:00 | Päivitetty 11.2. 6:15

”Haluan, että työni laadulla on väliä, vaikka sitä ei voidakaan mitata yhtä helposti kuin vastaanottamieni potilaiden lukumäärää.”

Näin kirjoitti nimimerkki Vielä Stadilla töissä tammikuussa HS:n julkaisemassa mielipidekirjoituksessa. Hänen kaltaisensa terveyskeskuslääkärit karkottaa kuulemma muualle se, että työtä ei voi tehdä lääkärinvalan edellyttämällä tavalla.

Helsingissä oli lääkäripula jo ennen pandemiaa.

Terveysasemilla, kouluterveydessä ja neuvoloissa on Helsingissä työpaikka 364 lääkärille. Vuodenvaihteessa runsas kymmenesosa näistä viroista oli kokonaan hoitamatta. Vaje on suurempi, jos otetaan huomioon osa-aikaisuudet ja sovitut lyhyet poissaolot. Tällä viikolla lääkäreitä puuttuu näin laskettuna 58,9 eli yli kuudennes.

Koronavirus kasvattaa lääkärien työkuormaa, ja sen aiheuttaman hoitovelan maksaminen jatkuu epidemian jälkeenkin. Tietojärjestelmä Apottiin siirtyminen keväällä lisää myös sijaisten tarvetta.

Neuvoloissa ja kouluterveydenhoidossa jätetään väliin lakisääteisiä tarkastuksia. Terveysasemilla kiireetöntä hoitoa saa odottaa.

Keskimääräistä odotusta mittaava T3-aika oli tammikuussa 29 päivää mutta suurimmissa keskuksissa 42. Se on siis yläraja, joka merkitään myös silloin, kun kiireettömiä aikoja ei ole kalenterissa ollenkaan.

Miksi tilanne ei parane lukuisista ratkaisuyrityksistä huolimatta? Ja miten on edes mahdollista, että ruuhka-Suomen sydämessä kärsitään samasta kuin syrjäseuduilla?

Työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho Kuntatyönantajista kuvailee lääkäripulaa koko Suomessa loputtomaksi tuolileikiksi. Hänestä ainoa tapa ratkaista asia olisi tuntuva lisäys lääkärikoulutukseen – siis sekä peruskoulutukseen että erikoistumiseen.

”Työttömiä lääkäreitä ei ole missään. Jos joku työnantaja onnistuu houkuttelemaan lääkäreitä, se on toisilta pois.”

Ruskoaho ei myöskään usko, että mikään rakenteellinen uudistus korjaisi kuviota kokonaan. Monella pitkään lääkäripulasta kärsineellä seudulla palveluja pyörittää jo maakunnan kokoinen hallinto.

Eikä Helsingin seudullakaan ole kyse vain Helsingistä. Myös Espoon ja Vantaan jonotusluvut ovat karmeita.

Lääkärikoulutukseen on lisätty kahdelle seuraavalle syksylle 25 aloituspaikkaa, eli lisäys kasvattaa paikkamäärää noin 2,6 prosentilla. Ruskoaho pitää määrää mitättömänä suhteessa siihen, mitä lisättiin monelle muulle työvoimapulasta kärsivälle alalle.

 Tarve kasvaa jo siksi, että väestö ikääntyy.

Hän myös laskee, että pula syvenee.

Valmistuvien määrä kasvaa lähivuosina yli 700:aan, mutta lääkäreitä jää pelkästään vanhuuseläkkeelle vuosittain noin 600. Lisäksi pitää ottaa huomioon työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät ja tutkimus- tai johtotehtäviin siirtyvät.

Ulkomailta saisi siis virrata vuosittain satoja lääkäreitä, jotta nykyinen vaje voitaisiin teoriassa kuroa umpeen muutamassa vuodessa, jos lääkäritarve ei muuttuisi mihinkään.

Tarve kasvaa kuitenkin jo siksi, että väestö ikääntyy. Jostain pitäisi löytää myös ne arviolta tuhat lääkäriä, jotka tarvitaan, jos hoitotakuu sote-uudistuksen yhteydessä kiristyy suunnitellusti terveyskeskuksissa seitsemään päivään.

Ruskoaho siis ajattelee, että jos tekijöitä ei lisätä, epätasa-arvo kasvaa. Nopeaa hoitoa saa omalla rahalla tai työterveyden kautta.

Mutta pystyy Helsinki tai mikä tahansa toimija jotain niukkuudessakin valitsemaan.

Esimerkiksi Keravalla terveyskeskuksesta tuli ensin lääkäriopiskelijoiden ja nuorten lääkärien mielestä viiden tähden työpaikka. Sen jälkeen Keravalla ei yhtäkkiä ollut vaikeuksia saada täytettyä avoimia virkoja.

”Lääkäreitä kannattaa kuunnella. Toistuvasti hyviä arvioita saavat paikat, joissa on riittävästi kollegoita tukemassa”, Ruskoaho sanoo.

Neljäsosa terveyskeskuksien lääkäreistä on keskuksissa käymässä eli suorittamassa pakollisen yhdeksän kuukauden jakson osana erikoistumistaan. Heidät kannattaisi houkutella jäämään.

Mitä Helsinki siis on jo kokeillut?

Suurin poliittinen kiista on liittynyt päätökseen ulkoistaa kaksi terveysasemaa, mutta hiljaisemmin ostoja yksityiseltä on lisätty jatkuvasti myös tarjoamalla erilaisia palvelusetelejä, vuokraamalla lääkäreitä muutamalle idän terveysasemalle ja viimeksi tekemällä hankintapäätös rekrytointipalvelusta lääkäreille.

Lääkärien työmäärää on pyritty vähentämään kehittämällä sähköisiä palveluja ja videovastaanottoja sekä siirtämällä tehtäviä muille. Yksi esimerkki on hoitajien reseptinkirjoitusoikeuksien laajentaminen.

 Lääkäriliitossa ei kaivata ainakaan uusia aloituspaikkoja.

Runsas vuosi sitten lääkärien palkkoja korotettiin 250 eurolla ja lisäksi päätettiin maksaa 1 000 euron määräaikaista tehtävälisää.

Tuoreimmassa poliittisessa päätöksessä puhutaan myös markkinoinnin lisäämisestä ja siitä, että Helsingin pitää olla houkuttelevampi työnantaja.

Reiluuden nimissä: johtavat virkamiehet ovat myös aiemmin monessa yhteydessä puhuneet siitä, että Helsingin pitää aidosti tarjota mielekkäämpää työtä ja pätevämpää johtamista, ei vain esiintyä kivana työpaikkana.

Lääkäriliitossa ei kaivata ainakaan uusia aloituspaikkoja. Liitto tiedotti viime vuonna, että lääkärien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2010 alkaen.

Tuoreimmassa tilastossa alle 65-vuotiaita lääkäreitä oli Suomessa 21 148 eli yksi lääkäri 261:tä suomalaista kohden.

Liiton mukaan tämän pitäisi riittää, kunhan erikoistumisvaiheessa huolehditaan niistä erikoisaloista, jotka kärsivät eläköitymisestä pahiten. Sen sijaan pitäisi kehittää työoloja sekä lääkärikoulutuksen laatua ja resursseja.

Lääkäriliitto myös laskee vuosittain, kuinka suuri valtakunnallinen lääkärivaje terveysasemilla on. Tuoreimmat, ensi viikolla julkaistavat lukemat eivät vielä ole julkisia, mutta tutkija Piitu Parmanne paljastaa etukäteen, että niissä liikutaan aika samalla tasolla kuin syksyllä 2019. Silloin koko Suomessa puuttui terveyskeskuksista 296,5 lääkäriä.

Samassa yhteydessä julkaistaan myös johtaville lääkäreille tehty kysely siitä, millaisia keinoja he pitävät tärkeimpinä rekrytoinnissa.

”Nuorten lääkärien ohjaus ja seniorituki, mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä ja työnjaon muokkaus mainittiin selkeästi useimmin”, Parmanne luettelee.

 Nuoret lääkärit haluavat kokea tekevänsä tärkeää työtä.

Kaikki ovat siis yksimielisiä siitä, että nuoria lääkäreitä kannattaisi kuunnella.

Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Jesper Perälä vastaa puhelimeen kahden potilaan välissä ja sanoo, että hänen mielestään pääkaupunkiseudulla ei voi selittää pulaa pelkästään lääkärien määrällä.

”Jos yksityisellä puolella on samalle päivälle varattavissa satoja aikoja, ei voi mitenkään sanoa, että lääkäreitä ei tällä alueella olisi. Kierre syntyy, kun kokeneet ovat karanneet jo kauan muualle kuin terveyskeskuksiin.”

Millä nuoret lääkärit siis saisi pysymään terveyskeskuksissa kasvamassa kokeneiksi? Perälän mielestä kyse ei ole palkasta vaan työn merkityksestä. Nuoret lääkärit haluavat kokea tekevänsä tärkeää työtä: he haluavat oppia ja kehittyä.

”Ja siinä terveyskeskus voi kilpailla yksityisen kanssa. Työ on parhaimmillaan monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa.”

Siis parhaimmillaan. Toisilla terveysasemilla nuoret lääkärit kokevat työtahtinsa ja vastuunsa ylivoimaisen suuriksi.

Perälä sanoo myös, että sana leviää nopeasti. Jos työ on pakkotahtista ja uuvuttavaa, siitä kerrotaan muille. Nuorten lääkärien yhdistyksen vuosittaiset tähtiarviot voimistavat tätä kehitystä.

Helsingissä yhdelläkään terveysasemalla ei ole juuri nyt viittä tähteä, mutta kaupungin sisälläkin on suurta vaihtelua. Myös huono kierre voi katketa. Esimerkiksi valtava Kalasatama sai aiemmin osakseen paljon arvostelua, mutta tuoreimmassa kyselyssä nuoret lääkärit antoivat sille jo neljä tähteä.

”Nyt on houkuttelevaa asua Helsingissä ja käydä töissä Keravalla. Mutta kello kuuluu kauas molempiin suuntiin. Asioita voidaan muuttaa”, Perälä sanoo.

Palataan vielä nimimerkkiin Vielä Stadilla töissä. Mitä hän toivoo?

”Haluaisin pystyä tekemään työni niin hyvin, että voin illalla mennä hyvällä omallatunnolla nukkumaan. En kaipaa kalliita uudisrakennuksia enkä varsinkaan lisää byrokratiaa. Haluan pystyä luomaan pysyviä potilassuhteita ja aidosti tuntemaan väestöni. Haluan, että helsinkiläiset pääsevät helposti terveyspalveluiden luokse ja voivat aidosti luottaa saamaansa hoitoon.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat