Pääkaupunkiseutu valmistautuu ottamaan käyttöön tartunta­tauti­lain pykälän 58 d, joka tuo uusia velvoitteita ja valvontaa kaikkiin asiakas­tiloihin - Kaupunki | HS.fi

Pääkaupunkiseutu valmistautuu ottamaan käyttöön tartunta­tauti­lain pykälän 58 d, joka tuo uusia velvoitteita ja valvontaa kaikkiin asiakas­tiloihin

Pääkaupunkiseutu valmistautuu parhaillaan tartuntatautilain pykälän 58 d käyttöönottoon. Se tarkoittaa, että aluehallintoviranomainen alkaa valvoa lähikontaktien välttämiseen liittyviä velvoitteita asiakastiloissa.

Uudessa tartuntatautilaissa vastuuta koronaturvallisuudesta halutaan siirtää asiakkaalta enemmän toiminnan harjoittajalle. Se koskee sekä julkisia ja että yksityisiä asiakastiloja.­

20.2. 13:23 | Päivitetty 20.2. 14:55

Eduskunta hyväksyi perjantaina täysistunnossaan uuden tartuntatautilain, joka tulee voimaan maanantaina.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoi torstaina pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tilaisuudessa, että pääkaupunkiseutu valmistautuu lain pykälän 58 d käyttöönottoon ja myös julkisten ja yksityisten toimijoiden pitäisi valmistautua siihen.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Yleisellä tasolla uudessa laissa on kyse siitä, että halutaan vahvistaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten mahdollisuuksia tehdä ennakoivia ja nopeita toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tavoitteena on myös turvata sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokyky. Pääosa muutoksista on voimassa koronavirusepidemiaan liittyen vain väliaikaisesti.

Käytännössä vastuuta koronaturvallisuudesta halutaan siirtää asiakkaalta enemmän toiminnan harjoittajalle.

Eli: sen sijaan, että luotettaisiin kaupassa asioivan ihmisen pitävän huolta käsien puhdistamisesta ja turvaväleistä, oletetaan kauppiaan mahdollistavan nämä asiat.

Uuden lain voimaan astuminen tarkoittaa lähtökohtaisesti ja automaattisesti, että tietyt perustason vaatimukset astuvat voimaan kaikissa julkisissa ja yksityisissä asiakastiloissa koosta riippumatta. Tämä on ikään kuin ensimmäinen porras.

Mainittuja tiloja ovat esimerkiksi kaupat, kampaamot, kuntosalit ja terveysasemat. Ravintoloita uudistukset eivät koske, vaan niiden rajoituksia varten on oma valmistelunsa meneillään.

Asiakastiloissa pitää uuden tartuntatautilain mukaan olla mahdollisuus käsien puhdistamiseen käsienpesupisteellä tai käsidesin avulla, siivousta ja pintojen puhdistamista pitää tehostaa ja asiakaspaikkojen pitää olla sijoiteltu riittävän väljästi. Lisäksi esillä tulee olla selkeä ohjeistus esimerkiksi käsien puhdistamisesta, maskien käytöstä ja turvavälien pitämisestä.

Tartuntatautilain toisella portaalla aletaan soveltaa jutun alussa mainittua pykälää 58 d.

Jotta tälle tasolle voidaan mennä, tiettyjen kriteereiden pitää täyttyä: tartuntojen ilmaantuvuusluvun pitää esimerkiksi olla vähintään 25 sataatuhatta asukasta kohden neljäntoista vuorokauden aikana sekä tartuntojen jäljittäminen tulee olla vaikeutunut.

Lisäksi pykälä voi kohdistua vain toimintaan, johon osallistuu yli 10 henkilöä sisällä ja yli 50 henkilöä rajatussa ulkotilassa, kuten esimerkiksi kiekkokaukalossa.

Käytännössä vaaditut kriteerit täyttyvät tällä hetkellä. Pykälän 58 d soveltaminen tarkoittaa, että aluehallintoviranomaisen (avi) tai kunnan päätöksellä velvoitetaan yksityiset ja julkiset toiminnan harjoittajat toimimaan niin, että lähikontaktien välttäminen on tosiasiallisesti mahdollista.

Tämän voi toteuttaa esimerkiksi asiakaspaikkoja tai -määriä rajaamalla. Lisäksi vaaditaan kirjallinen suunnitelma tehtävistä toimista. Käytännössä esimerkiksi kuntosalilla pitää keksiä keinot siihen, että kaksi juoksumatolla juoksijaa eivät voi päätyä vierekkäin levittämään hikeä ja pärskeitä toistensa ylle.

Tartuntatautilain portaat 1–2 koskevat myös uskonnollisia yhdyskuntia. Mikäli yhdyskunta ei noudata velvoitteita, sille voidaan asettaa uhkasakko. Sulkeminen ei sen sijaan ole mahdollista.

Crossfit-yrittäjä Antti Akonniemi on seurannut viranomaistiedotusta koronatilanteesta tarkasti. Uhkakuvana on liikuntapaikkojen mahdollinen sulkeminen.

”Eniten on ihmetyttänyt se, mitä kuntosalilla tarkoitetaan. Meillä on 2 500 neliötä ja korkea tila. Ilmanvaihto toimii hyvin ja turvavälit on pystytty pitämään.”

Keväällä Akonniemen perustama Herttoniemessä sijaitseva crossfit-sali sulki ovensa hetkellisesti kokonaan. Nyt salilla pyörivät ryhmätunnit ja jäsenet voivat tulla treenaamaan omatoimisesti.

Koronatoimenpiteet on otettu huomioon muun muassa desinfioinnissa ja turvavälien tarkassa noudattamisessa. Salilla voi olla samaan aikaan paikalla maksimissaan 20 henkeä.

”Ymmärrän, että jos on pieni sali ja ei ole valmentajaa paikalla, niin turvavälit ei välttämättä toteudu.”

Kaupoissa suositusten noudattamisen valvonta on haasteellisempaa, sillä asiakkaat liikkuvat tiloissa omatoimisesti.

Kauklahdesssa K-kauppiaana toimivan Erkki Zaiedmanin mukaan yleisin asiakkaiden suunnalta tullut toive onkin näinä päivinä se, että kauppoihin tulisi maskipakko.

Uusi tartuntatautilaki ja sen mukanaan tuomat velvoitteet eivät kauppiasta säikäytä.

”Meille, jotka on olleet tässä eturintamassa tuomassa vastaavia käytänteitä, ei se tunnu pahalta. Terveys edellä mennään.”

Jo keväällä käytiin pohdintaa siitä, pitäisikö jokaisen asiakkaan ottaa ostoskärry, Zaiedman kertoo. Näin pystyttäisiin rajoittamaan asiakasmäärää ja luomaan automaattisesti suurempia etäisyyksiä asiakkaiden väliin. Vielä tätä ei kuitenkaan kokeiltu käytännössä asti.

Tällä hetkellä asiakkaiden käytössä on lukuisia käsien desinfiointipisteistä. Zaiedmanin mukaan kauppojen auloissa olevat käsienpesupisteet eivät sen sijaan ole asiakkaiden suosiossa.

Tartuntatautilain kolmas porras on niin sanottu sulkutaso. Se tarkoittaa tiettyjen liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyvien tilojen kategorista sulkemista.

Kriteereinä kolmostasolle siirtymisessä on, että aiemmat toimet eivät ole olleet riittäviä taudin leviämisen estämiseksi. Lisäksi ilmaantuvuuden pitää olla vähintään 50 sataatuhatta asukasta kohden neljäntoista vuorokauden aikana, tartuntojen jäljittämisessä on ongelmia ja on uhka, että sairaanhoito tulee merkittävästi kuormittumaan.

Kaikkien asetettavien velvoitteiden pitää myös aina olla välttämättömiä epidemian torjunnassa.

Mitkä paikat sitten suljetaan? Hallitus on esityksessään määritellyt paikat tarkasti: näitä ovat esimerkiksi kaikki ryhmä- tai kontaktiharrastamiseen liittyvät sisäliikuntatilat, yleiset saunat, tanssi- ja kuorolaulupaikat, sisäleikkipaikat, eläintarhojen sisätilat ja kauppakeskusten yleiset oleskelutilat.

Entä jos toiminnanharjoittaja ei noudata lakia?

Silloin avi tai kunta voi antaa korjauskehotuksen, tarvittaessa uhkasakon kera. Jos tämä ei tepsi, avi tai kunta voi määrät tilan suljettavaksi korkeintaan yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Juttua varten on haastateltu Helsingin kaupungin koronavalmistelun yhteyspäällikkö Hanna Lainetta. Oikaisu 20.2. 14.55: Toisin kuin uutisessa ensin kerrottiin, presidentti on jo hyväksynyt tartuntatautilain ja se tulee voimaan maanantaina.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat