Maanantaina voimaan tullut laki sallii entistä järeämmät rajoitukset asiakastiloihin – Pormestari Vapaavuori: ”Kiristyksiä on varmasti tiedossa” - Kaupunki | HS.fi

Maanantaina voimaan tullut laki sallii entistä järeämmät rajoitukset asiakastiloihin – Pormestari Vapaavuori: ”Kiristyksiä on varmasti tiedossa”

Uusi tartuntatautilaki antaa kunnille ja aluehallintoviranomaisille (avi) mahdollisuuden tehdä nopeita ja ennakoivia toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Tartuntatautilain muutokset tulivat voimaan maanantaina. Laki mahdollistaa esimerkiksi kuntosalien sulkemisen.­

22.2. 13:57 | Päivitetty 22.2. 15:15

Maanantaina tuli voimaan uusi tartuntatautilaki, joka antaa kunnille ja aluehallintoviranomaisille (avi) entistä laajemmat mahdollisuudet tehdä nopeita ja ennakoivia toimia koronaepidemian hillitsemiseksi.

Mitä se tarkoittaa pääkaupunkiseudulla, jossa virus leviää nyt nopeimmin? Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että tilanne on jossain määrin epäselvä päättäville viranomaisille itselleenkin.

Maanantaina aamupäivällä ei oltu tehty päätöksiä uusista rajoitustoimista. Esimerkiksi Helsingin kaupunki ja Etelä-Suomen avi odottelivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) asiantuntijanäkemyksiä, ja avissa kaipailtiin myös valtiovallan ohjeistusta.

Helsingin kaupungin koronavalmistelun yhteyspäällikkö Hanna Laine kuitenkin toteaa, että on ”päivien kysymys”, milloin tartuntatautilain mahdollistamia uusia keinoja otetaan käyttöön.

”Epidemia on koko ajan näyttänyt pääkaupunkiseudulla pahenemisen merkkejä.”

Myös Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) kirjoitti Twitteriin maanantaina iltapäivällä, että koronakoordinaatioryhmän tapaamista on aikaistettu tiistaille, jotta huonoon epidemiatilanteeseen voidaan ottaa kantaa ”viivytyksettä”. Vapaavuoren mukaan kiristyksiä nykyiseen linjaan on varmasti luvassa.

Lakimuutos merkitsee sitä, että tietyt perustason vaatimukset tulevat voimaan kaikissa julkisissa ja yksityisissä asiakastiloissa koosta riippumatta. Tämä on ikään kuin ensimmäinen porras, ja sillä ollaan nyt.

Käytännössä ensimmäinen porras ei tarkoita kovin suurta muutosta nykytilanteeseen.

Asiakastiloissa, kuten kaupoissa, kampaamoissa, kuntosaleilla ja terveysasemilla, pitää olla mahdollisuus käsien puhdistamiseen käsienpesupisteellä tai käsidesin avulla. Siivousta ja pintojen puhdistamista pitää tehostaa. Asiakaspaikkojen tulee olla sijoiteltuna riittävän väljästi. Lisäksi esillä pitäisi olla selkeä ohjeistus esimerkiksi käsien puhdistamisesta, maskien käytöstä ja turvavälien pitämisestä.

Ravintoloita muutokset eivät koske, vaan niiden mahdollisia lisärajoituksia varten on meneillään erillinen lainvalmistelu.

Kiinnostavaa on se, milloin alueet siirretään seuraaville portaille.

Jotta portaalle kaksi voidaan siirtyä, tiettyjen kriteereiden pitää täyttyä: esimerkiksi tartuntojen ilmaantuvuusluvun pitää olla vähintään 25 sataatuhatta asukasta kohden 14 vuorokauden aikana, ja tartuntojen jäljittämisen on täytynyt vaikeutua.

Nämä kriteerit täyttyvät tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla.

Jos toiselle portaalle siirrytään, otetaan käyttöön niin sanottu tartuntatautilain pykälä 58 d. Sen seurauksena yksityiset ja julkiset toiminnan harjoittajat velvoitetaan avin tai kunnan päätöksellä toimimaan niin, että lähikontaktien välttäminen on tosiasiallisesti mahdollista.

Lisäksi pykälä voi kohdistua vain toimintaan, johon osallistuu yli 10 henkeä sisällä ja yli 50 henkeä rajatussa ulkotilassa, kuten kiekkokaukalossa.

Kolmosporras on puolestaan niin sanottu sulkutaso. Se tarkoittaa tiettyjen liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyvien tilojen, kuten kuntosalien, kategorista sulkemista.

Kriteereinä kolmostasolle siirtymisessä on, että aiemmat toimet eivät ole olleet riittäviä taudin leviämisen estämiseksi. Lisäksi ilmaantuvuuden pitää olla vähintään 50 sataatuhatta asukasta kohden 14 vuorokauden aikana, tartuntojen jäljittämisen on pitänyt hankaloitua ja sairaanhoidossa on oltava merkittävä kuormittumisen uhka.

Kaikki velvoitteet tulee myös katsoa välttämättömiksi epidemian torjunnassa.

Vaikka kakkosportaan kriteerit täyttyvät tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla kirkkaasti ja kolmosportaankin osittain, portaille ei siirrytä automaattisesti vaan niistä tekee erillisen päätöksen kunta tai avi.

Kunta voi päättää omalla alueellaan ja avi laajemmalla oman piirinsä alueella. Tätä päätöstä ei siis ole vielä tehty.

”Ei kukaan osaa sanoa, milloin seuraaville portaille siirrytään”, toteaa Helsingin kaupungin koronavalmistelun yhteyspäällikkö Laine.

Myöskään Etelä-Suomen avi ei osannut maanantaina aamupäivällä arvioida tilannetta.

”Me olemme jo käynnistäneet asiantuntijaselvityksen siitä, mikä on Etelä-Suomen avin alueen epidemiatilanne”, kertoo terveydenhuoltoyksikön päällikkö Mikko Floréen.

Hänen mukaansa avi kuulee asiassa THL:ää ja Husia.

”Lisäksi valtiovalta määrittelee sen, millä portaalla epidemiatilanteen kanssa mennään.”

Floréenin mukaan päätöksentekoa vaikeuttaa se, että Uudenmaan kuntien epidemiatilanteessa on eroja.

”Esimerkiksi Espoossa tartuntojen jäljitys toimii varsin hyvin, paljon paremmin kuin Helsingissä ja Vantaalla.”

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoo, että parhaillaan käynnissä on viikonlopun tautitilanteen kartoitus. Vasta tämän jälkeen on mahdollista ohjeistaa ajantasaisesti kuntia ja aveja.

Saman viestin tiedon kartoittamisesta antaa HS:lle Husin hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander. Hän kuitenkin korostaa, ettei tilanne ole hyvä.

”Virusmuunnosten osuus on lisääntynyt, tartuntojen määrä on lisääntynyt, sairaalahoidon ja tehohoidon tarve on lisääntynyt. Nyt ollaan veitsenterällä.”

Lisäys 22.2. klo 14.51: Lisätty tieto, että pormestari Jan Vapaavuori otti tilanteeseen kantaa maanantaina Twitterissä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat