Tutkijat selvittivät, millaisista videoista Korkeasaaren pikkuapinat pitävät - Kaupunki | HS.fi

Tutkijat selvittivät, millaisista videoista Korkeasaaren pikkuapinat pitävät

Tutkimuksen tarkoituksena on löytää uusia keinoja lisätä eläinten hyvinvointia.

Korkeasaaressa elää seitsemän valkopääsakia. Niistä kuusi on syntynyt Korkeasaaressa, yksi Lontoon eläintarhassa.­

23.2. 14:49

Korkeasaaren eläintarha ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, millaisista videoista valkopääsakit pitävät. Eläintarha ja yliopisto kertoivat tuloksista tiedotteella.

Valkopääsakit ovat sademetsäjokien lähistöillä eläviä pienikokoisia apinoita. Korkeasaareen ensimmäiset valkopääsakit tulivat vuonna 1995, ja nyt eläintarhassa elää kolme urosta ja neljä naarasta.

Tutkimusta varten Aalto-yliopiston tutkijat rakensivat tunnelin muotoisen laatikon, johon asennettiin näyttö, kamera ja tilan käyttöä tarkkailevat tunnistimet. Laatikko sijoitettiin sakien tilaan Korkeasaaren Amazonia-taloon.

Pieni vanerilaatikko oli molemmista päistä avoin, ja sakit saivat itse päättää, halusivatko ne mennä laatikon sisään. Jos saki meni sisään, näytöllä alkoi pyöriä viikoittain vaihtuva video. Ensimmäisen viikon ajan videoita ei pyörinyt.

Tarjonnasta löytyi vedenalaista maailmaa, kastematojen luikertelua, seeproja, makeja sekä metsäkauriita ja niiden sosiaalista vuorovaikutusta, abstraktia taidetta ja metsän tapahtumia.

Laatikko oli sakien käytössä kuuden viikon ajan. Sinä aikana sakit katselivat eniten videoita, jotka esittelivät vedenalaista maailmaa tai matoja.

Erityisesti kastemadot vaikuttivat kiinnostavan sakeja. Aalto-yliopiston julkaisemalla videolla näkyy, kuinka sakit yrittävät nuolla näyttöä. Matovideot esittivät kastematoja maassa sekä ruokintaan tarkoitettuja matoja valkoisessa kulhossa.

”Huomasimme, että apinat erottavat asioita näytöltä. Yksi videoista esitti samoja matoja, joilla apinoita ruokitaan päivittäin, ja apinat itse asiassa yrittivät nuolla näyttöä niitä katsellessaan ja kiersivät tunnelin taakse katsomaan, olivatko madot sen takana”, sanoo tiedotteessa Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Vilma Kankaanpää.

Vähiten pikkuapinoita kiinnosti muiden nisäkkäiden, kuten makien, seeprojen ja metsäkauriiden, seuraaminen.

Varmuudella tuloksista ei voi kuitenkaan tiedotteen mukaan päätellä, vaihteliko sakien kiinnostus videon sisällön takia. Uutuudenviehätys voi heijastua tuloksiin.

”Sakit käyttivät eniten aikaa videoiden katseluun tutkimuksen puolivälissä, jolloin ne olivat tottuneet käyttämään laitetta mutta laite oli vielä melko uusi”, kerrotaan tiedotteessa.

Tutkimusviikoilla kolme ja neljä näytettiin videoita vedenalaisesta maailmasta ja madoista, joita sakit katselivat eniten. Viimeisellä viikolla näytettiin metsäkauriita, makeja ja seeproja.

Tutkimuksen tarkoituksena on löytää uusia keinoja lisätä eläinten hyvinvointia.

Apinat saivat itse päättää, käyttävätkö ne aikaansa videoiden katseluun. Valinnanvapaus lisää eläinten hyvinvointia.

“Usein, kun teknologiaa käytetään eläinten kanssa, esimerkiksi ääniä soitetaan antamatta eläinten valita, mitä ne haluavat kuunnella ja haluavatko ne ylipäänsä käyttää teknologiaa. Meille oli tärkeää löytää tavat antaa niiden itse vaikuttaa ympäristöön ja teknologian käyttöön”, sanoo tiedotteessa tutkijatohtori, Aalto-yliopiston vieraileva tutkija Ilyena Hirskyj-Douglas.

Tutkijat havaitsivat, että apinat raapivat itseään vähemmän katsellessaan videoita. Toistuva raapiminen on merkki stressistä. Tutkijat eivät tiedotteessa väitä, että virikkeet vähentäisivät suoraan stressiä, mutta videot tarjoavat uutta tekemistä apinoille. Se voi lisätä hyvinvointia.

Tutkimustulokset julkaistiin Animals-tiedejulkaisussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat